Tässä lainattua yhden toisen keskustelupalstan viestiketjusta:
On mies, nainen ja kaksi lasta, omakotitalo ja tavallinen elämä. Mies on katucharmikas, hyvä tarinankertoja. Sellainen mies, jonka tavatessaan tuntee, että tämä on Erityisen Mukava Juuri Sinulle. Sellainen mies, joka nappaa vaimoaan vyötäröstä monen avioliittovuoden jälkeenkin ja saa suhteen näyttämään täydelliseltä. Tavataan sama mies muutaman viikon päästä. Edessä on lomamatka ystäväporukalla, jossa mies on tuore, tuttavuus. Kaikkien kaveri, selkään läiskijä. ”Muijat mukaan, totta kai”, mies sanoo ja järjestää kaiken. Kun lähtöpäivä koittaa, hän kaartaa tapaamispaikan pihaan. Käsi on taas naisen vyötäisillä. Nainen vain on eri kuin pihamaalla. Hän hehkuu onnea ja esittelee kihlasormustaan. Seurueen leuka loksahtaa auki, ja kun onnellinen morsian käy autolla, Mies katsoo kaikki hiljaiseksi. ”Pidätte suut kiinni.” Jostain syystä me pidämme. Vaikea käsittää miksi, vaikka edessämme seisoo tyyppi, jolla on kaksi toisistaan tietämätöntä vaimoa. Mies on cool, vaikka hän on juuri jäänyt kiinni megalomaanisesta valheesta. Psykopatiaguru, amerikkalainen Robert D. Hare kertoo Ilman omatuntoa -kirjassaan, että suvereeni valehteleminen on yksi psykopaattien leimallisimpia piirteitä. Psykopaattia (= narsistinen persoonallisuushäiriö) ei haittaa valheesta kiinni jääminen, hän vain muokkaa tarinansa uusiksi ja tosiasiat valheeseen sopiviksi. Hän ei piittaa, paljastuuko valehtelijaksi vai ei. Kerta toisensa jälkeen psykopaatti puhuu itsensä kuiville tilanteesta, jota sana umpikuja olisi tavallisessa elämässä liian laimea kuvaamaan. Psykopaatti ei ole elokuvien veitsi kädessä kuolaava hullu, vaan keskimääräistä älykkäämpi, nokkela ja taitava keskustelija, joka saa ihmisiltä haluamansa – rahaa, valtaa, seksiä – viehätysvoimansa ja sosiaalisten kykyjensä ansiosta. Sosiaalinen suosio on luonnehäiriöiselle elinehto. Yleisin psykopaattien uhrien kysymys kuuluukin: Miksi annoin sen tapahtua? Kuinka saaton olla niin tyhmä? Valehtelu, pettäminen ja toisen ohjailu ovat psykopaatille luontaisia lahjoja. He eivät pohdi tekojensa hyötyjä tai haittoja, ja empatiaan he ovat kyvyttömiä. Heille ei ole kehittynyt omaatuntoa. Psykopaatit aiheuttavat kärsimyksiä erityisesti lähipiirilleen, perheelle, työyhteisölle tai vaikkapa uskonsisarille ja -veljille. Henkinen, fyysinen ja seksuaalinen väkivalta, uhkailu, kiristäminen ja alistaminen ovat psykopaatin peruskauraa. Hänelle muut ihmiset ovat materiaalia, jonka hän valjastaa palvelemaan omia tarkoitusperiään. Vaikka tällaiset luonteenpiirteet luulisi tunnistavansa koska vain, psykopaatin kohdalla näin ei käy. Uhri voi elää psykopaatin pauloissa vuosikymmeniä, jos hän ei saa tukea ongelman tunnistamiseen. Asiantuntijat arvioivat vaikeasti luonnehäiriöisiä olevan 1–3 prosenttia väestöstä, lievästi luonnehäiriöisiä enemmän.
On mies, nainen ja kaksi lasta, omakotitalo ja tavallinen elämä. Mies on katucharmikas, hyvä tarinankertoja. Sellainen mies, jonka tavatessaan tuntee, että tämä on Erityisen Mukava Juuri Sinulle. Sellainen mies, joka nappaa vaimoaan vyötäröstä monen avioliittovuoden jälkeenkin ja saa suhteen näyttämään täydelliseltä. Tavataan sama mies muutaman viikon päästä. Edessä on lomamatka ystäväporukalla, jossa mies on tuore, tuttavuus. Kaikkien kaveri, selkään läiskijä. ”Muijat mukaan, totta kai”, mies sanoo ja järjestää kaiken. Kun lähtöpäivä koittaa, hän kaartaa tapaamispaikan pihaan. Käsi on taas naisen vyötäisillä. Nainen vain on eri kuin pihamaalla. Hän hehkuu onnea ja esittelee kihlasormustaan. Seurueen leuka loksahtaa auki, ja kun onnellinen morsian käy autolla, Mies katsoo kaikki hiljaiseksi. ”Pidätte suut kiinni.” Jostain syystä me pidämme. Vaikea käsittää miksi, vaikka edessämme seisoo tyyppi, jolla on kaksi toisistaan tietämätöntä vaimoa. Mies on cool, vaikka hän on juuri jäänyt kiinni megalomaanisesta valheesta. Psykopatiaguru, amerikkalainen Robert D. Hare kertoo Ilman omatuntoa -kirjassaan, että suvereeni valehteleminen on yksi psykopaattien leimallisimpia piirteitä. Psykopaattia (= narsistinen persoonallisuushäiriö) ei haittaa valheesta kiinni jääminen, hän vain muokkaa tarinansa uusiksi ja tosiasiat valheeseen sopiviksi. Hän ei piittaa, paljastuuko valehtelijaksi vai ei. Kerta toisensa jälkeen psykopaatti puhuu itsensä kuiville tilanteesta, jota sana umpikuja olisi tavallisessa elämässä liian laimea kuvaamaan. Psykopaatti ei ole elokuvien veitsi kädessä kuolaava hullu, vaan keskimääräistä älykkäämpi, nokkela ja taitava keskustelija, joka saa ihmisiltä haluamansa – rahaa, valtaa, seksiä – viehätysvoimansa ja sosiaalisten kykyjensä ansiosta. Sosiaalinen suosio on luonnehäiriöiselle elinehto. Yleisin psykopaattien uhrien kysymys kuuluukin: Miksi annoin sen tapahtua? Kuinka saaton olla niin tyhmä? Valehtelu, pettäminen ja toisen ohjailu ovat psykopaatille luontaisia lahjoja. He eivät pohdi tekojensa hyötyjä tai haittoja, ja empatiaan he ovat kyvyttömiä. Heille ei ole kehittynyt omaatuntoa. Psykopaatit aiheuttavat kärsimyksiä erityisesti lähipiirilleen, perheelle, työyhteisölle tai vaikkapa uskonsisarille ja -veljille. Henkinen, fyysinen ja seksuaalinen väkivalta, uhkailu, kiristäminen ja alistaminen ovat psykopaatin peruskauraa. Hänelle muut ihmiset ovat materiaalia, jonka hän valjastaa palvelemaan omia tarkoitusperiään. Vaikka tällaiset luonteenpiirteet luulisi tunnistavansa koska vain, psykopaatin kohdalla näin ei käy. Uhri voi elää psykopaatin pauloissa vuosikymmeniä, jos hän ei saa tukea ongelman tunnistamiseen. Asiantuntijat arvioivat vaikeasti luonnehäiriöisiä olevan 1–3 prosenttia väestöstä, lievästi luonnehäiriöisiä enemmän.
Vastaukset 16
Vanhimmat
J-mies on narsisti
J-kirjaimella alkavia on niin monia?
Minä tunnen H-kirjaimella alkavan narsistin, joka on varma tapaus.
Onko se Jari todella narsisti?
Kyllä se narsisti narsistin tuntee.
Ja minä H:lla niinkuin homo!
Ei vaan se J S puolukan pullukka.
Äääähhh. Se J K.
Miksihän sulla on tarve laittaa koko etunimi? En minäkään laittanut nimeä. Miehestä kuitenkin kyse.
Jaha, ja nimimerkki varastettiin.
Olen tavannut joskus näitä työelämässä ja ovat saaneet paljon tuhoa aikaan
Olen tavannut tälläisen sängyssä, jossa on kattopeili.
Kattopeili?
Katso huviksesi elokuva Lahjakas Herra Ripley. :D
Eikö olekin joskus jännää, että tuollaisista ihmisistä ei juoruta, koska he hoitavat itse shokkiefektin paremmin kuin kokeneinkaan juorukananen. Ihmiset haluavat tuntea värikkäitä henkilöitä! Kun värikäs henkilö kertoo sinulle värittämiään ja omaksi edukseen muokkaamiaan tarinoita, niitä sinä kyllä levität...
Tunnen tuollaisen naisen. Tekee jotain sopimatonta ja moraalitonta, mutta saa puhuttua sen niin kuin se olisi ihan ok. Jotain mitä ei terveellä järjellä kuitenkaan pysty sisäistämään. Monet kuitenkin selitykset nielevät.
Niin tunnen minäkin.
Tyypillinen luterilainen haukkuu ja asettaa itsensä heikompiosaisten yläpuolelle. Oli kyseessä sitten päihde- tai mielenterveysongelmat, persoonallisuushäiriöt, työttömyys, köyhyys tai muu ongelma. Kunnon kansalainen, luterilainen, vain haukkuu ja potkii näitä maahan, jopa nimettömänä täällä palstalla.
Todellisesta suvaitsevuudesta ei tietoakaan, kyllä jeesus antaa anteeksi, vaikka nimenomaan luterilainen yhteisö on vastuussa näistä ongelmista. Sana vastuu itsessään on tuntematon luterilaiselle. Yök.
https://eroakirkosta.fi/