Vain kaasuja voidaan puristaa kokoon. Nesteitä ja kiinteitä ei voida puristaa kokoon, näennäisestihän esim. kaljatölkin voi puristaa mutta sen molekyylit eivät mene yhtään sen tiheämpään niinkuin kaasuissa menevät.
Vain kaasuja voidaan puristaa kokoon
tietäkäätämds
301748
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Tuo nyt oli provoksikin äärimmäisen kökkö.
Puristuvuuskerroin määrittää aineen tilavuuden muutoksen, kun sen pintoihin kohdistuva paine kasvaa. Kas tässä:
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwiKlIXzgZvNAhVIiywKHQ8nC80QFggZMAA&url=http://www.genesiskirjat.fi/userData/genesis-kirjat-sa15/pdf-ttk/TTK_fysiikkan_taulukko.pdf&usg=AFQjCNFbWNo6iSpjBe008R5KYtVsNBtCoA
Miettikääpäs nyt kun kaasupullossa kaasu on kokoonpuristettuna eli siellä on enemmän kaasua kuin mitä pullon tilavuus on. Vesisäiliössä taas on vettä juuri tilavuuden verran eikä sitä ole puristettu koska ei voidakaan puristaa.15
Jos ottaisit aivosi käyttöön, huomaisit että paineenalaiseen vesisäiliöön mahtuu enemmän vettä kuin sen mitoista laskettu tilavuus antaa aiheen olettaa.
Säiliö venyy paineenalaisena isommaksi ja vesi puristuu kokoon. Kumpikin tapahtuu uskomuksistasi huolimatta.
Jos säiliö venyy niin ei vesi puristu etenkään silloin kokoon koska säiliö antaa myöten.
Ei hyväinen aika teidän kanssa...
Tuosta lyhyesti materiaalien elastisista kertoimista ja pieni taulukko eri aineiden ominaisuuksista. Puristuskerroin on se, mitä tässä haetaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Elastiset_kertoimet
Huomanneeko kukaan, ettei se timanttia lukuunottamatta ole nolla, vaan kiinteät aineet puristuvat kasaan?
Tuolla on muutamien nesteiden puristuvuuksia:
http://hyperphysics.phy-astr.gsu.edu/hbase/Tables/compress.html
Vesikin painuu kasaan, vaikka ala-asteella kerrottiinkin nesteiden kasaanpuristumattomuudesta. Hassu juttu, eikö vain?
Millainen voima tarvitaan, että vetyatomin elektroni saadaan "painettua" protonin sisään. Tällöin syntyy neutroni. Tähtitieteessä puhutaan neutronitähdistä, joiden tiheys on valtavan suuri.
Mutta eihän kiinteän aineen pitänyt puristua lainkaan kokoon?
Neutronitähden simulointi ei ainakaan vielä ihmiskunnalta onnistu, mutta neutronien erkauttaminen atomiytimestä onnistuu yllättävän yksinkertaisella vempaimella, neutronigeneraattorilla:
https://en.wikipedia.org/wiki/Neutron_generator
Tuon mukaan D - T -menetelmällä olisi vaadittava energia 14,1 MeV, mikä on mielestäni kohtuullista. Ei tarvitse väsätä neutronitähteä labran takapihalle.
Timantille ei tässä taulukossa ole annettu arvoa mutta sekin kutistuu paineessa kuten aivan kaikki aineet, sen muutos on hieman yli kolmannes teräksen vastaavasta.
Neutronitähtien tiivis "neutronipuuro" ei ole alkuainetta. Alkuaineet muodostuu atomin ytimestä (protoneista, neutroneista) ja elektroneista.
Alkeishiukkasten massa käsitteen sekoittaminen aineeksi (materiaksi) on fysikaalinen erehdys. Mikä antaa alkeishiukkasille massan? Oletus on ollut se, että Higgsin hiukkanen antaisi massan. mutta onko näin?
Jatkakaa fysiikan opintoja. Fysiikan tuntema "pimeä aine" ei ole nykyisen käsityksen mukaan sellaista ainetta jonka tunnemme alkuaineina. Pimeän aineen olemusta emme vielä tunne.
Tehkää edes peruskäsitteet itsellenne selviksi.
Elektroni on siellä neutronin sisällä "piilossa".
Selittääkö Higgs sekä paino- että hitausvoiman.
Pieni täsmennys. Luultavasti tiesit itse asian, mutta lainausmerkeistä huolimatta kommenttisi voi käsittää väärin. Elektroni ei ole neutronin sisällä, vaikka neutronin hajoamistuotteena elektroni syntyykin.
Juu. Tarkoitus oli hieman testata palstalaisten asiantuntemusta.
Sen suhteen löytyy tasoa... koko skaala ihan laidasta laitaan. No varsinaiset tutkijat taitavat loistaa poissaolollaan.
Hiukkaskosmologian professori Kari Enqvist on todennut, että kadunmiehellä ei ole enää mitään annettavaa nykypäivän fysiikalle.
Mitä enemmän asioista lueskelee, sitä paremmin ymmärtää, miten paljon avoimia kysymyksiä vielä on.
Weinberg kirjoitti tiedosta ja avoimista kysymyksistä suunnilleen näin:
"Tieto on saari tietämättämyyden meressä. Sitä mukaa kun tietomme kasvaa, kasvaa avoimien kysymyksien rantaviiva."
Vaikka kysymykset lisääntyvätkin, niin tiedon kasvu on se oleellinen. Spesialistien kysymykset ovat useinkin sellaisilla alueilla, joiden olemassaolookaan normaali pulliainen ei ole ikinä törmännyt.
Aloittaja kokeilee vain taivuttaa terästankoa(ei tarvitse olla edes jousiterästä. Jos ei olisi puristumista tai venymistä taipumaa ei olisi, vaan menisi poikki murtumalla. Nyt atomit puristuu ja toisella puolen venyy ja kuorman vapautuessa atomit palaa ennalleen.. Jos ylität myötärajan, antaa aine ihan periksi mutta silti palautu hieman kun kuorma poistuu. se on juuri sitä puristumista. Miten sekään vesisäilö paineen alaisena venyisi :D Aloittajalla niin loistava päättely ettei ole tosikaan ja sillä joka kirjoitti että säiliö venyy :D
Muutokset eivät taida koskea itse atomeja, vaan niiden muodostamaa kide- (tai muuta) rakennetta.
" . Miten sekään vesisäilö paineen alaisena venyisi :D Aloittajalla niin loistava päättely ettei ole tosikaan ja sillä joka kirjoitti että säiliö venyy :D "
Ilmeisesti ymmärsit asian väärin, kyllä se säiliö venyy sisään laitetun veden paineesta jota kirjoittaja tarkoitti, ei siis ulkoista painetta.
Totta joriset. Insinöörikielessä paineenalaisella tarkoitetaan pelkästään osaa, johon paine kohdistuu, ottamatta kantaa paineen suuntaan.
Lisäksi tuntuu erittäin loogiselta, että jos säiliöön laitetaan vettä ja säiliö paineistetaan, niin veteen kohdistuu puristusta ja säiliö pyrkii vastaavasti venymään.
Höpö höpö. Te olette typeriä teoreetikkoja jotka eivät edes ymmärrä teoriaansa.
Ajatus "vain kaasuja voidaan puristaa kokoon" on aivan järjetön, ette edes ymmärrä sepän työtä.
Kyllä se seppä takoessaan terästä muovaa myös sen taottavan kohteen geometrisia mittoja eli mittamuutoksia tapahtuu.
Menepä katsomaan millaisesta teräsjötikästä syntyy vaikkapa kunnon puukko. Kyllä se teräsjötikkä siinä "tiivistyy" takomistyön aikana. (terä ohenee)
Fysikaalisesti tässä taonnassa tapahtuu teräksen kiderakenteen tiivistymistä eli muokkauslujittumista. Metallien lujuusominaisuudet ovat osin riippuvaisia kiderakenteen koosta.
Takoessa se poikkipinta-ala todellakin muuttu eli "ohenee" eli se teräs menee lyttyyn.
Kyllä siinä tapahtuu puristumista tiiviimpään muotoon.
Teoria pitää osata myös nähdä käytännön sovelluksena eli voimana , "työnä" . Nesteet eivät puristu kokoon, se mitä tässä tapahtuu voi olla mm. paineastian särkyminen. Tämän vuoksi paineastioissa on varoventtiili joka estää liiallisen paineen nousun nesteillä ja kaasuilla (ja höyryillä).
Painehan on sitä voimaa joka kohdistuu säiliön pinta-alaa kohti. Ja tämä voima voi olla niin suurikin, että mittamuutoksia mm. venymää voi tapahtua tai sitten tapahtuu lujuuden murtuminen eli säiliö särkyy (räjähtää).
Tekotimattien valmistuksessa käytetään niin suurta painetta ja lämpötilaa, että hiilen kiderakenne muuttuu timanttiseksi. Tässä tapahtuu myös mittamuutos eli syntyvä tekotimantti on pienempi kuin sillä alkuperäisellä lähtöhiilellä oli.
Oma lukunsa on sitten ne äärimmäisen suuret paineet ja lämpötilat jossa aineen olotilat voivat muuttua toisenlaiseksi kuin normaali tilassa. Fysikaalisilla olotiloilla on omat "rajansa". Teoreettisesti voidaan ajatella jopa metallista vetyä. (tämä ei ole deuteriumia eikä tritiumia eli raskaita vetyisotooppeja)
Vetykaasu nesteytyy hyvin alhaisessa lämpötilassa, mutta metallinen vety on ihan muuta.
Materiaalin kiderakenteen ja siitä johtuva ominaistilavuuden pysyvä muuttuminen eri prosesseissa on eri asia kuin materiaan pääosin palautuva kokoonpuristuminen ulkoisen paineen vaikuttaessa.
Entäs ne amorfiset eli kiteettömät kiinteät aineet? Yritäpä puristaa lasia äärimmäisen kovalla paineella. Mitä tapahtuu?
Karkeasti ajatellen lasi on kiinteää "nestettä". Mutta jää ei ole kiinteää nestettä vaikka onkin vettä. Jäässä ja lumessa on kiteitä. Mietihän mitä kaikkea veden jäätymisessä tapahtuu.
Jatkahan niitä fysiikan lukujasi materiaalifysiikan osalta. Mitä kiinteäksi aineeksi jähmettymisessä tapahtuu? Mitä faasimuutoksissa tapahtuu? Mitä on uudelleen kiteytyminen eli rekristallisaatio?
Jatkahan sinä taas jatinaasi otsikon ohesta. Se näyttää onnistuvan sinulta erittäin hyvin.
Mitä kaasuille tapahtuu korkeissa paineissa ja alhaisessa lämpötilassa?
Kaasut nesteytyy. Myös vety ja helium nesteytyy.
Atomipommissa plutonium joudutaan puristamaan räjähdyspanoksen avulla tiheämmäksi, jotta fissio käynnistyisi. Tämä on käytössä kaikissa nykyaikaisissa ydinaseissa.
http://www.nuclearnonproliferation.org/Compressibility and the Minimum Amount of Fissile Material.pdf
Kun räjähteestä valmistettu pallokuori räjähtää niin se puristaa sisällään olevan metallisesta plutoniumista valmistetun pallon kolminkertaiseen tiheyteen eli metallin tilavuus pienenee hetken ajaksi kolmasosaan alkuperäisestä. Eli juu, kyllä metallia todellakin voidaan puristaa kasaan kun vain on käytössä tarpeeksi painetta.
Maapallon keskellä on paineen vuoksi kiinteän raudan tiheys noin 13 kg/litra kun maan pinnalla sen tiheys on vähän alle 8 kg/litra.
Olen ymmärtänyt että Galaxin keskustassa on paikka missä jopa timantti menisi vähän pienempään tilaan...
Puuta, muovia, kumia, autoja ja vaikka mitä. Lista on loputon.