Olen naimisissa, mutta lapseton. Ei sisaruksia ja vanhempani ovat ikääntyneitä. Puolisollanikaan ei ole lapsia aikaisemmista seurustelusuhteistaan.
Jos siis lapsitilanne pysyy samana ja kuolen vaikka 60 vuoden kuluttua, niin puolisonihan lain mukaan perii minut (ellei laki muutu). Mutta entä hänenkin kuoleman jälkeen? Ellei testamenttia ole, meneekö entinen omaisuuteni puolisoni sisaruksille tai heidän lapsilleen, vai valtiolle?
Jos siis lapsitilanne pysyy samana ja kuolen vaikka 60 vuoden kuluttua, niin puolisonihan lain mukaan perii minut (ellei laki muutu). Mutta entä hänenkin kuoleman jälkeen? Ellei testamenttia ole, meneekö entinen omaisuuteni puolisoni sisaruksille tai heidän lapsilleen, vai valtiolle?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Oletetaan että teillä ei ole aviehtoa eikä testamentteja.
Kun toinen teistä kuolee, jäljelle jäänyt perii kaiken hänen omaisuutensa.
Kun tuo jäljelle jäänytkin kuolee, hänen pesänsä jaetaan puoliksi. Toisen puoliskon saavat ensiksi kuolleen puolison perilliset. Toisen puoliskon saavat myöhemmin kuolleen puolison perilliset.
Tämä siis perussääntö.
Jos sinun tapauksessasi sinulla ei ole elossa serkkua läheisempiä sukulaisia (eli siis vanhempasi ovat kuolleet, heidänkin sisaruksensa ovat kuolleet, eikä sinulla itselläsi ole sisaruksia ollenkaan), niin puolisosi perii kaiken omaisuutesi ja hänen kuoltuaan koko hänen pesänsä menee hänen perillisilleen.
Perintökaari
1 §
Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.
Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille.
Valtiolle se perintö ei tosiaan mene, mutta ensin kuolleen puolison osuutta eivät ole lesken kuoltua perimässä enää vanhempien sisarukset (eli sedät, tädit ja enot) vaan ainoastaan ns. kakkosparenteeliin kuuluvat sukulaiset (vanhemmat, sisarukset ja näiden lapset), jotka tuossa nimimerkin "Ei-valtiolle" siteeraamassa perintökaaren 3 luvun 1 pykälän 2 momentissa on lueteltu.
Meillä taas sellainen tilanne ettei ole lapsia ja Mieheni sisarella hulttiopoika, ei kykenisi perintöveroja maksamaan.
Joten ollaan pian 60-hujakoilla. vaihtoehtona olisi ehkä myydä asunto osakkeemme jollekin y-säätiölle ja asua tässä vuokralla, koska en muita konsteja nyt tunne ja tiedä.
Sitten kun kummastakin aika jättää vieköön sudet omaisuutemme mukaan ei niitä täältä kukaan saa kuitenkaan.
Osan omaisuudesta olen hävittänyt ja vienyt Pelastusarmeijan kirppikselle lahjoituksena koska ei ole varaa vuokrata kirpparipöytää.
Sitten tuli harrastettua 10-vuotta grafiikkaa ja keramiikkaa, ne on jo tuhottu suurimmalta osin.
On alkanut pieni puhdistus asunnossamme koska ei ole ketään kenelle nämä jäisi.
Kannattaa muistaa, että lapsettoman henkilön perillinen on hänen leskensä, ja leskelle tulee maksettavaksi perintövero. Perintöveron pienentämiseksi on olemassa monenlaisia keinoja. Kannattaa jutella asiasta osaavan lakimiehen kanssa.
Lesken perintöverotuksessa tosin tehdään puolisovähennys, joka on 60.000 euroa. Leski maksaa siis perintöveroa vasta kun hänen saamansa perinnön määrä on 80.000 euroa tai enemmän.
Jos miehen sisarenpoika saa perintöä, niin eiköhän hän sen veronkin pysty maksamaan kun asunto on myyty.