Kupittaa - Psykiatrinen hoito ennen ja nykyään

Käsittääkseni vielä 1990-luvun alussa Turussa kokeiltiin neuroleptien selvää vähentämistä, myös tässä nykyään pahamaineisessa Kupittaan sairaalassa. Yrjö Alanen hahmotteli need-adapted-perusteista hoitoa, jonka juuriin perustuu myös Keroputaan malli. Sitten tapahtui jotain, ja psykiatrinen hoito ja tutkimus on taas aivan retuperällä. Olen vasta aloittanut tämän aiheen tutkimisen, mutta tässä joitain mielenkiintoisia linkkejä aloitukseksi.

Blogi / Turun psykiatrian rappiosta

http://fi.netlog.com/hasalm/blog/blogid=305128

"Ollessani 1980 luvun puolivälissä hoidossa psykiatrian klinikalla sain osastolle tullessa välittömästi vapaakävelyoikeuden. Osasto oli suljettu jolloin kaikilla ei kuitenkaan ollut vapaakävelyoikeutta. Tämä olikin ainoa rajoitus. Turun yliopiston psykiatrian klinikka oli kuitenkin sellainen missä ei siis käytetty ollenkaan pakkoa.

Suomessa on siis ollut sairaala jossa ei käytetty pakkoinjektioita, huone-eristystä eikä lepositeitä.
Käsittääkseni klinikan hoitotulokset olivat varsin hyviä. Osaston ylilääkäri professori Yrjö Alanen on suomen kansainvälisesti tunnetuin psykiatri ja hänen julkaisujaan ja kirjojaan on luettu laajasti ulkomailla. Hän on työskennellyt mm. arvostetussa Yalen yliopistossa Yhdysvalloissa, mistä hän sai ajatuksen tuoda nämä liberaalimmat ja inhimillisemmät hoitomuodot suomeen. Alanen johti suomessa suurta skitsofreniaprojektia joka oli käsittääkseni varsin menestyksekäs ja jonka puitteissa tehtiin lukuisia väitöskirjoja mm. nykyisen Professori Raino Salokankaan väitöskirja. "

Kohti humanistisempaa psykiatriaa - Yrjö Alanen (joka siis oli Kupittaalla töissä ja vetämässä mielenterveystyön "reformia")

Kohti humanistisempaa psykiatriaa

http://www.psykoterapia-lehti.fi/tekstit/alanen309.htm

Suomalainen tutkimus Turun tilanteesta vuodelta 2000:

Two-year outcome in first-episode psychosis treated according to an integrated model. Is immediate neuroleptisation always needed?

http://robertwhitaker.org/robertwhitaker.org/Solutions_files/Finland(1).pdf

"Summary — In this multicentre study the two-year outcome of two groups of consecutive patients (total N = 106) with first-episode functional non-affective psychosis, both treated according to the 'need-specific Finnish model', which stresses teamwork, patient and family participation and basic psychotherapeutic attitudes, was compared. No alternative treatment facilities were available in the study sites. The two study groups differed in the use of neuroleptics: three of the sites (the experimental group) used a minimal neuroleptic regime whilst the other three (the control group) used neuroleptics according to the usual practice. Total time spent in hospital, occurrence of psychotic symptoms during the last follow-up year, employment, GAS score and the Grip on Life assessment were used as outcome measures. In the experimental group 42.9% of the patients did not receive neuroleptics at all during the whole two-year period, while the corresponding proportion in the control group was 5.9%. The overall outcome of the whole group could be seen as rather favourable. The main result was that the outcome of the experimental group was equal or even somewhat better than that of the control group, also after controlling for age, gender and diagnosis. This indicates that an integrated approach, stressing intensive psychosocial measures, is recommended in the treatment of acute first-episode psychosis. 2000 Editionsscientifiques et medicales Elsevier SAS"