laisten tumputtamisketjussa esiintyi pari kallista mensalaista veljeämme/sisartamme, joista toinen vaikutti matemaatikolta ja toinen kielitieteilijältä (epäilen, että toinen heistä olisi se turkimusprofessori, joka on puhujana Tornion suviseuroissa). Niinpä päätin minäkin heti sunnuntaiaamuna pitkän päivystyksen palstalla aloittaessani täältä Heinolan suunnasta ohjeistaa kempeleläisiä:
Oppimisvaikeuksien huomioon ottaminen sisällöntuotannossa ei tarkoita sisällön laadun heikentämistä, vaan päinvastoin se saattaa tehdä sisällöstä helpommin käytettävää ja hyödynnettävää. Helposti omaksuttavien ja selkeiden tekstien laatiminen ei välttämättä lisää tekstin kirjoittajan työmäärää. Tekstin rakenteen suunnitteluun käytetty aika saattaa jopa nopeuttaa varsinaista kirjoittamista ja valmiin tekstin läpikäymistä. Tekstien parempi luettavuus hyödyttää jokaista tekstin lukijaa. Lisäksi luettavuudeltaan hyvä teksti on vaivatonta ymmärtää ja saavuttaa kuunneltunakin.
Oppimisvaikeuksien huomioon ottaminen sisällöntuotannossa ei tarkoita sisällön laadun heikentämistä, vaan päinvastoin se saattaa tehdä sisällöstä helpommin käytettävää ja hyödynnettävää. Helposti omaksuttavien ja selkeiden tekstien laatiminen ei välttämättä lisää tekstin kirjoittajan työmäärää. Tekstin rakenteen suunnitteluun käytetty aika saattaa jopa nopeuttaa varsinaista kirjoittamista ja valmiin tekstin läpikäymistä. Tekstien parempi luettavuus hyödyttää jokaista tekstin lukijaa. Lisäksi luettavuudeltaan hyvä teksti on vaivatonta ymmärtää ja saavuttaa kuunneltunakin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ne keillä ei ole mitään sisällöstä sanottavaa keskittyvät lauseiden kauneuteen ja rakenteeseen. Tätä kutsutaan myös egoiluksi.
Tekstien kirjoittamisessa kannattaa hyödyntää tyylimäärittelyjä, joissa eri otsikkotasoille, leipätekstikappaleelle ja muille tarvittaville tekstirakenteille määritellään kiinteä tyyli. Tyylimäärittelyn avulla tekstistä tulee yhtenäinen ja tekstin ulkoasuun on helppo tehdä muutoksia.
Käsiteltävästä asiasta voi tehdä helpommin ymmärrettävän erilaisia esitysmuotoja käyttämällä. Esimerkiksi taustatietoja tai aihetta syventäviä sisältöjä voi lisätä tekstiin erillisenä lisätietolaatikkona. Erilliset tietolaatikot auttavat ymmärtämään aihetta ja suhteuttamaan sen laajempiin aihekokonaisuuksiin. Tietolaatikkoon voi myös tiivistää tekstin olennaiset sisällöt. Tekstissä ilmaistun asian voi esittää kaavion tai kuvion muodossa.
Tieteelliseen tekstiin ja tutkimusten esittelyyn liittyy usein kuvioita ja kaavioita. Parhaimmillaan ne helpottavat asian omaksumista ja ymmärtämistä, koska ne sisältävät paljon informaatiota numeraalisessa, geometrisessa, graafisessa tai tekstin muodossa. Kaavioita ja kuvioita ei tulisi kuitenkaan käyttää liikaa, ja niiden laadinnassa olisi syytä huomioida selkeys ja yksinkertaisuus. Kaavio tai kuvio tulisi otsikoida siten, että lukija ymmärtää jo pelkän otsikon perusteella, mitä kaaviossa esitetään.
Olen tarkistanut laatimani tekstin olevan selkeää ja helposti omaksuttavaa.
Käytän lyhyitä ja selkeitä lauseita.
Olen jäsentänyt tekstin sisältöä kuvaavilla otsikoilla ja väliotsikoilla.
En ole käyttänyt tekstissä liiallisesti lyhenteitä tai kaavoja ja käyttäessäni olen selittänyt niiden merkityksen.
En käytä lainasanoja tai vaikeita käsitteitä ilman niiden selityksiä.
Olen kirjoittanut tekstin päätteettömällä kirjasimella, kuten Arialilla tai Verdanalla, tai lukivaikeuksia huomioon ottavalla OpenDyslexic-kirjasimella.
Olen valinnut tekstin pistekooksi vähintään 12.
Verkkomateriaaleista varmistan, että lukijalla on mahdollisuus mukauttaa tekstin kokoa, väriä ja kirjasinta itselleen sopivaksi.
mitäs raamattu ja srk sanoo kaikesta tuosta? Miten hyvä kirjoitustyyli vaikuttaa taivaaseenpääsyyn? Ehkäiseekö synnintekoa?