Luuletko sä mies oikeasti että mulla on kaikki hyvin?? Koska jaksan päivisin hoitaa vähäiset hommani ja hymyilläkin välillä. Iltaisin pelottaa mennä kotiin tuijottamaan seiniä. On liikaa aikaa muistaa että mulla on leikitty ja rankasti. Ja valehdeltu ja yhä. Mietin vain jaksanko jatkaa enää jos maailma on näin armoton, jopa tutut ihmiset pettää. Että ei en oo vielä selvillä vesillä. Tuskin ikinä. Tiedän liikaa ja silti liian vähän jotta uskoisin parempaan huomiseen.
itken joka ilta
tuhositmua
7305
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
:(..............
Ja jo etukäteen kaikki "hae apua"-vinkujat, pitäkää turpanne anteeksi suunne kiinni. Minkään yleisen tai erityisen avun tarvetta tässä ei ole ollut missään vaiheessa. Puhuminenkaan ei auta kuin sen yhden kanssa joka on päättänyt valehdella kaikesta. Ei tapahtumia muut tiedät eivätkä siten voi auttaa. Ongelma on hänen ja minun välinen vaikka hän siitä irtisanoutuukin.
Meidän pitää hakea pakkasesta että se oikea kylmäkalle , joka laskettaa turvonneet silmät ja lohduttaa.
Senkin kylmäkalle on mies,se on ihan jäätävä.
Uhriutuja persoona. Ei kannata hakea apua. Vingu täällä kuinka elät kuplassa, eikä kukaan ymmärrä sua:))
En hae sääliä enkä uhriudu. Ilmaisen vihaisuuden tunteeni sillä olen uhri. Ei mun elämä sillä paremmaksi eikä huonommaksi muutu että sä siinä vingut takaisin. Kunhan huusin kiukkuni ilmaan kun en hänellekään voi. Oikeassa olet, jän ei ymmärrä mitä teki. Muiden ymmärryksellä taas ei ole mulle merkitystä.
niin , minulla sama homma , seinien tuijotusta jne. en ole se kelle tarkoitit , mutta otan osaa ja sympatiseeraan
Kannattaako edes jutella moisen valehtelijan kanssa? Mistä tiedät milloin puhuu totta? Ei kannata kerran kiinni jäänyt ei muutu. Kääntää kaiken kuten itselle sopii. Sano suoraan sille hyvästit ja kerro ettet välitä raukkamaisesta valehtelijasta!