Kun ei ole minkäänlaista kokemusta seurustelusta tai läheisyydestä toisen ihmisen kanssa niin lähestyessä kovaa vauhtia 30 vuotta asia alkaa vuosi vuodelta käydä vaan vaikeammaksi toteuttaa. Jos totta puhutaan niin seurustelu ja siihen liittyvät asiat pelottavat tässä vaiheessa jo enemmän kuin teininä. Lisäksi suurimmalla osalla ihmisistä on jo tässä vaiheessa elämää jonkinlaista kokemusta ja ei ole helppoa yrittää tutustua jo ennestään hyvin kokeneeseen ihmiseen. Luulen että meikäläisestä aika ajaa ohi ja luovutan lopullisesti asian suhteen.
Aika vaikea enää unelmoida suhteesta tässä iässä
joo.pa.joo
267
2Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Et ole yksin...ainakaan kokemuksinesi, jos kohta muuten saatatkin olla. Mulla pian 33 v. täällä ajassa oloa ja sama tilanne. Läheisyys kyllä periaatteessa kelpaisi mutta sitä on jo menny kai vähän mielisairaaksi tässä yksinäisyydessä, tai mitä lie kypsymättömyyttä. Se yksinolon miettiminen sekä jatkuva kaipaaminen vie hitosti voimaa. En tiiä oisko se kaksinolokaan sitten ratkaisu ko vuorovaikutustaidot on mulla sen verran haitarista ettei tässä taho jaksaa itseäänkään. Yklsinpuhelussa ei kyllä ole mitään puutteita mutta jo menee sönkkäämiskeksi jos täytyisi toiselle jotai sanoo.
No mitä te aikuiset miehet täällä lasten palstalla tuosta valitatte menkää jonnekin muualle.