mielestänne tehdä mielenkiinnonkohteistaan ammatti vai pitää ne harrastuksina? Olen kuullut asiasta kahta mielipidettä.
Tulisiko assien
asmies
5217
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ilman muuta kannattaa tehdä ammatti, jos vain suinkin mahdollista. Se helpottaa huomattavasti ammatinvalintaa; monilla asseilla on heikko päätöksentekokyky ja jumiutumista valintatilanteissa, joten he saattavat miettiä tulevaa työtään/ammattiaan ties kuinka kauan.
"tehdä mielenkiinnonkohteistaan ammatti" eli ryhtyä yrittäjäksi. Ei. Osaamisaluettaan kannattaa opetella hyödyntämään muuta kautta. Mitä oikeasti tarkoitat tuolla "tehdä ammatti"? Tarkentaisitko? Asseilla ei ole yleisesti heikko päätöksentekokyky myöskään, mutta jumiutumista voi esiintyä valintatilanteissa, siksi annankin ammatinvalinnallista apua kaikille halukkaille, joko Aspergerinfossa taikka täällä.:)
Aspergerinfo.foorumi.eu on osoite, jonne voi anonyymisti kirjoittaa rekisteröitymättäkin.:) Myös ylläpidon sähköpostiosoitteesta saa henkilökohtaista neuvontaa, eli [email protected].
Leipäammatti leipäännyttää ja näivettää assinkin. Mielenkiinto ammattia kohtaan voi syntyä kontaktista vaikkapa kissaan. Kiintymys tekee siitä todellisen ammatin, josta voi olla ylpeä. Jos kissat kiinnostaa, miksei voi ruveta kissakauppiaaksi? http://www.hs.fi/ilta/13062016/a1465785475753 Loistartunnan on havaittu lisäävän sairastumisriskiä muun muassa Alzheimerin ja Parkinsonin tauteihin, epilepsiaan ja autismiin.
Itselläni on Asperger diagnoosi ja vastaanpa sinulle ihan omasta kokemuksesta, että minä valitsin tietoisesti ammatin ja opiskelusuuntauksen, joka EI ole se kaikkein suurin mielenkiinnon tai rakkauden kohde itselleni. Tämä on siis vain minun mielipiteeni ja minua koskeva seikka, että koen niin, että jos mieluisen asian/harrastuksen valitsee ammatikseen niin siitä katoaa se tietty juttu eli "luovuus" ja OIKEA intohimo. Mutta meitä on moneksi ja tunnen ihmisiä, jotka nimenomaan ovat valinneet ammatikseen alan, joka on heidän pääharrastuksensa ja suurin mielenkiinnonkohde ja ovat yleensä pärjänneet upeasti valitsemallaan uralla ammatillisessa mielessä ja tietysti muutenkin.
Minä olen nyt sairastunut muutenkin ynnä muita tragedioita tapahtunut, etten voi ihan tehdä mikä olisi kannattanut, mutta minun kohdallani ainakin olisi kannattanut pyrkiä tekemään kiinnostuksista ammatti, siis heti jo lapsesta asti ikinä yrittämättäkään tehdä mitään muuta. Ja minusta yksityinen ammatinharjoittaja eli ikäänkuin yrittäjä olisi paras muoto, koska siinä vähiten joutuu ryhmätyöskentelemään, mutta sitä omaa juttuaan sitten ihan sujuvasti voi esitellä muillekin.
Jos on niin kyvykäs että pystyy mihin tahansa tavalliseen rahanhankinta ammattiin rahoittaakseen kiinnostuksensa harrastamisen, varmaan se sitten kannattaa.
Mutta jos on heiveröinen työntekijä mihinkään hyvään rahanhankintaan, niin kyllä sitten mielestäni kannattaa kaikkensa vaan keskittyä niihin kiinnostuksiin.
Minulle se olisi ollut ainoa tie menestyä kohtalaisesti.