Isäni kuoli alkuvuodesta ja oli tehnyt keskinäisen testamentin avopuolisonsa kanssa,olen ainoa isäni rintaperillinen.Avoleskellä ei ole lapsia ja hän merkitsi testamenttiin perijäkseen veljensä.Nyt kun haen lakiosaani, ei voitu sitä maksaa koska täytyy myydä isäni yksin omistama talo ensin että varat riittävät.Täytyykö minun osallistua tähän talon myyntiin koska avoleski periaatteessa kaiken peri ja minä haen lakiosaani???eli täytyykö minun nimi olla kauppakirjoissa kun talo myydään vaikka en sitä omistakkaan?
Isän avopuoliso perijänä???
jose39
16407
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Vaikka olet vain lakiosaperillinen olet kuolinpesän osakas kunnes testamenttisaaja näyttää, että olet saanut maksusi. Kiinteän omaisuuden, puhut talosta mutta oletan nyt, että tarkoitat kiinteistöä jolla talo on, luovutukseen testamentti saaja tarvitsee lakiosaperillisen suostumuksen vaikka tämä ei varsinaisesti ole omistaja.
Eli lyhyesti, sinun pitää antaa suostumus/valtakirja myyntiin kunnes olet saanut maksusi.
Kiitoksia vastauksesta,tarkoitin kuitenkin että minun nimeäni ei tarvita kauppakirjassa kun "talo" myydään?Eli avoleski myy nimissään "talon" ja maksaa sitten puolet siitä minulle??
Mitä nyt tarkoitat "talolla"? OK-talo, mökki yms on lähes aina kiinteistön kauppa, ellei ole yhtiöitetty jostain syystä. Myös vuokratontilla olevaan taloon noudatetaan kiinteistön kauppaa.
Nimesi tarvitaan, joko valtakirjaan/suostumukseen tai kauppakirjaan, koska ostaja ei voi saada lainhuutoa kiinteistöön ilman sitä ja en usko, että kukaan ostaa jos ei voi saada kauppaa loppuun asti. Nimesi ei tule myyjänä, vaan suostumuksen antajana.
Tarkoitan omakoti-taloa, omalla tontilla.Eli vastuu jää kiinteistöstä sille ,kenen nimi myyjänä kauppa-kirjassa on?Tarkoitan sitä 5 vuotta vai mikä se nykyään on?
Velvoite antaa suostumus johtaa KKO 2001:116 testamenttisaaja ei saa lainhuutua kiinteistöön ilman suostumusta ja tämän takia ei myöskään voi luovuttaa eteenpäin ilman suostumusta.
Mutta koska et ole omistaja/myyjä et myöskän vastaa kohteesta. Mutta suostumus kauppaan vaaditaan sinulta, et ole kuitenkaan kaupanvastuussa vaan myyjä. Kannattaa tosin vaatia että olet merkitty vain suostujana, ettei tarvitse myöhemmin selvittää.
Tuo johtuu siitä että testamenttisaajalla on oikeus mutta ei velvollisuutta maksaa lakiosa rahana(testamentista voi seurata muuta). Ja jos ei maksa rahana pesän esineet pitää olla pesän nimissä, että niistä voidaan tehdä jako mistä lakiosa täytetään. (Suostumus korvaa tässä jaon)
Asia selvisi minulle,kiitos asiantuntevista neuvoista.
Jos+kysyjä+on+edelleen+kuolinpesän+osakas,+niin+eikö+hän+tosiaan+ole+myyjän+asemassa+ja+vastuussa+mahdollisista+homevaurioista+ym.?+Jos+talossa+oli+virhe+ja+kauppahintaa+joudutaan+myöhemmin+alentamaan,+niin+eikö+se+sitten+pienennä+myös+kysyjän+lakiosaa?+Eli+hän+joutuisi+vastaamaan+korvauksesta+ostajalle+suhteessa+siihen,+mitä+on+saanut.+
Ekstreme-esimerkki:+Talo+myydään+200+000+eurolla.+Rintaperillinen+saa+lakiosanaan+100+000.+Talo+onkin+ihan+pommi+ja+tulee+50+%:n+hinnanalennus.+Tällöin+ei+testamentinsaajalle+jäisi+mitään,+jos+hän+joutuisi+yksinään+vastaamaan+hinnanalennuksesta.
Tämähän se on kun lakia muutettiin ilman kunnollista valmistelua vuonna 2002 ja osaksi virheellisillä tiedoilla. Nykyisin puhdas lakiosaperillinen on ja ei ole kuolinpesän osakas. Hänellä on arvomääräinen oikeus pesään mutta ei oikeutta itse esineisiin, joten ei häntä omistajaksi voi kutsua. Ja vain omistaja/myyjä voi olla vastuussa kaupasta, no onhan tiettyjä poikkeuksi, joiden johdosta laista johtuu muuta mutta normaalisti ihmisten välillä. Eli Ap tapauksessa hän ei vastaa kohteen viosta ostajalle. Ja lakiosa on aina kokonaisuus koko jäämistöstä, ennen kuin testamenttisaaja kieltäytyy maksamasta lakiosaa rahana.
Se, että voisiko sitten jälkikäteen testamentisaaja vedota väärään arvostukseen ja siten liian suureen lakiosamaksuun, onkin hyvä kysymys, johon en voi väittää tietäväni oikeaa vastausta.
PK 7:1 mukaan lakiosa on enintään puolet perintöosasta ja KKO käytännössä on todettu, että lakiosana maksetun ei tarvitse olla tasan enimmäismäärää mutta siitä huolimatta vaadittu ja saatu lakiosa sitoo kaikkia osapuolia. Jos siis myöhemmin arvo olisikin suurempi arvon kasvua ei huomioida, miksi siis lasku huomioitaisi? Toisaalta on PK 23:11, jonka mukaan jos joku on saanut jaossa jotain ja myöhemmin menettää sen tai joutuu korvata jotain vainajan vastuulle johtuvasta seikasta voiaan jakoa korjata, eli olisiko piilovirhe tuollainen?
Itse lähtisin oikeustoimilain tarjous-vastaus logiikasta noiden pohjalta, eli ensin jäämistö on arvostettu ja sen jälkeen lakiosaperillinen ilmoittaa näkemyksensä, siitä minkä arvoinen lakiosa on, jonka testamenttisaaja hyväksyy tai hylkää, kunnes sopimus muodostuu. Tietenkin OikTL virheet, petollinen menettely yms voisi tulla kyseeseen. Joka tapauksessa virheen tulisi olla jo kuolinhetkellä olemassa, ainakaan kukaan ei saisi olla tietoinen siitä, eikä tulisi olla tietoinen siitä yms. Ajan kuluminen ja kohtuuttomuuskin voisi tulla kyseeseen vastuuta rajoittaen. Mutta joka tapauksessa suoraan myyjän maksama hinnanalennus ei tule lakiosaperillisen vastattavaksi osaksikaan, mielestäni. Kuulisin kyllä mielelläni muiden näkemyksiä kun tätä osa-alaa en kunnolla tunne.
Testamentinsaaja voi silloin joutua tosi kusiseen tilanteeseen. Joutuu ehkä maksamaan 100000 eur ostajalle. mutta huomioiko verottaja että perinnön arvo laski? Avopuolison perintövero on aika huimaava. Tuossa tapauksessa kannattaa teettää kunnollinen kuntotarkistus ja kutsua homekoiriakin kylään. Myös tonttia kannattaa kartoittaa. Vanha öljysiliö on voinut vuotaa ja puhdistuskustannukset ovat kovat. Tai muuta myrkkyä voi olla maaperässä
Voiko rahavarat jakaa silti puoliksi vaikka koko summaa lakiosan maksamiseksi ei olisikaan ja jakaa loput sitten kun on kiinteistö myyty?Siis ne varat, jotka on perunkirjassa.
Lakiosaperillisen on annettava kohtuullinen aika maksamiseen mutta mikäänhän ei estä häntä suostumasta vaikka kuinka pitkään maksuaikaan tai jaksotukseen. Voihan sitä harkintaa silti käyttää.
Testamenttisaaja saa itse päättää mistä rahoistaan maksaa lakiosan, ottaa vaikka pankkilainan. Kunhan nyt jonkun yhteen ymmärryksen saatte.
Miksi sitten pankin laki-ihmiset jossa rahat ovat ,sanovat, että ei voi maksaa kun ei ole tarpeeksi varoja tilillä,myykää talo niin sitten lakiosan maksaminen käy???
Esimerkki!Rahavarat tilillä perunkirjassa 50000,kiinteistön arvo 200000 perunkirjassa,lakiosuus siis 125000.Pankki sanoo että ei voi maksaa mitään koska ei ole sitä 125000:ta rahana,talo on myytävä koska testamentin saaja ei ota lainaa eikä ole muita ulkopuolisia varoja.
Ei sitä osaa arvata miksi noin sanoivat, noilla tiedoilla.
Oliko teillä kirjallinen sopimus lakiosan maksuaikataulusta, jossa eräpäivät ja summat ja myös näyttää lakiosaperilliseltä suostumus kiinteistön myyntiin ja kaikkien allekirjoitukset kaikissa? Vai oliko velkaa pankille ja heillä oma lehmäojassa?
Toisaalta järkevämpää se saattaa olla odottaa, jos sittenkin tulee yllätys laskuja.
Rahavarat siis 50000,kiinteistön arvo perunkirjassa 200000,kiinteistö ollut myynnissä puolisen vuotta,hintapyyntöä jouduttu laskemaan 150000:een.Lakiosa vaatimus esitetty 20.6-16.Mikä on oikea lakiosan määrä tässä kohtaa kun kiinteistö on vielä myymättä???
Jaa-a. Kukahan arvasi kiinteistön arvon ja millä perustein kun noin metsään meni? Vai onko alueella tapahtunut jotain merkittävää, joka muutti yleisestiarvoa.
Lähtökohta on kuolinhetken arvo, joka määrää lakiosa arvon. Mutta koska lakiosansaajalla ei ole ehdotonta oikeutta saada osansa rahana, en alkaisi liian kohtuuttomaksi. Voi olla että testamenttisaaja ilmoittaa, ettei maksa rahana ja sitten yritätte yhteisymmärryksessä jakaa pesää, ja silloin siis murto-osin pesään.
Erohan tuohon aiempaan kysymykseen oli, että kun lakiosa on jo maksettu miten jos mitenkään, sen tai osan siitä, voi saada takaisin. Sinun tilanne on ihan eri.