Tavallisella kansalaisella ei ole yhdenvertaisuutta lain edessä esim. oikeuskanslerin päätöksissä viranomaisia vastaan sillä oikeuskansleri pyrkii monissa päätöksissään puhdistamaan viranomaisten mainetta eikä niinkään ajamaan oikeutta tai katsomaan että viranomaiset toimisivat lain mukaan. Minunkin tapauksessani, vaikka kyseessä oli pieni riitaasia jonka asiakirjat (summaariset) hävitettiin kymmenen vuoden jälkeen, oikeuskansleri taipui viranomaisen (notaarin) lausuntoihin joista monet olivat valheellisia ja lisäksi tuo viranomainen (notaari) sai puhtaat paperit oikeuskanslerilta pienin nuhteluin (näön vuoksi) ja tuo oikeuskanslerin päätös ennemminkin pahensi minun tilannettani kun lähdin hakemaan oikeutta ilman asianajajaa kahta (oikeuskansleri, notaari) lakiasian tuntijaa vastaan.
Oikeuskansleri luetteli päätöksessään erittäin monta lainkohtaa jotka suosivat tuota viranomaista (notaaria) mutta minun tapauksessani kaikki lainkohdat ohitettiin.
Tuolla viranomaisella (notaarilla) oli erittäin voimakas taipumus eksyttämiseen (edellisen elämän peruja n. 800 jKr Kalevalassa) mutta oikeuskansleri taipui hänen puolelleen muista syistä (lähinnä tukkiakseen minun suuni).
Oikeuskansleriko puolueeton?
39
408
Vastaukset
- ö-kanisteri
Täh ! Tuolla viranomaisella (notaarilla) oli erittäin voimakas taipumus eksyttämiseen (edellisen elämän peruja n. 800 jKr Kalevalassa)
Oikeuskansleri ei voi hullunkaan kanteluun sanoa suoraan miten asiat ovat. - trhgfbvc
Ja sitten laitetaan ihan vähintään linkki tähän OKA:n päätökseen näkyviin, tai muuten päätös saataville, jotta voimme arvioida asiaa muutenkin kuin sinun subjektiivisesta ja vähintäänkin yhtä tarkoitushakuisesta kertomuksesta.
Mitä noita ylimpien laillisuusvalvojien päätöksiä olen lukenut, niin kyllä tendenssi on moittia virkamiehiä niin käsittämättömän vähäisin perustein ja usein maalaisjärkeä vastoin vain jonkin ylevän periaatteen perusteella, että näkemykseni heidän toiminnastaan on jokseenkin päinvastainen sinun kertomukseesi nähden. - yffe
Kyse avaaajan tapauksessa lienee mahdollisestikin enemmän kokemastaan arvovallan puuteesta kuin oike.kans päätöksesn sisällöstä sillä ei ne päätökset jo käsiteltyä juttua muuksi muuta se on unen näköä.
- Pienikulkija1
Minä en antanut tuolloin valheellisia lausuntoja tuohon päätökseen mutta oikeuskansleri hyväksyi tuon virkamiehen, joka oli nainen (notaari), useita valheellisia lausuntoja päätökseensä toimien niiden pohjalta. Minulle hyvä asia on kuitenkin että minulla on tieto tuon viranomaisen (notaarin) vahvasta taipumuksesta eksyttämiseen. Ei oikeuskansleri ole jumala vaikka monet haluaisivatkin pitää hänen toimintaansa erehtymättömänä.
- trhgfbvc
Ei siis löytynyt sitä päätöstä luettavaksi ? Edelleen vain sinun yleisluontoinen kertomuksesi asiasta, jossa sinä itse vakuutat itse toimineesi moitteetta, ja kaikkien muiden sinua sortaneen.
No, toivottavasti tuli parempi mieli kun tänne sait sen kertoa. - eimitäänmerkitystä
Mitä merkitystä notaarin sukupuolella on? Vihaatko naisia?
- jotainvialla
"Tuolla viranomaisella (notaarilla) oli erittäin voimakas taipumus eksyttämiseen (edellisen elämän peruja n. 800 jKr Kalevalassa)"
Tuota, onkohan sinulla nyt ihan kaikki hyvin? Pitäisiköhän sinun keskustella jonkun terveydenhoidon ammattihenkilön kanssa näistä harhaluuloisista ajatuksistasi?- nimimerkki-ei-erkki
Niinpä, kyllähän aloittajan kaltaiselta kantelijalta tulee tekstiä, kuin koiralta kusta, mutta ei oikeuskansleri voi mennä sanomaan, etteivät kaikki muumit ole nyt kanotissa.
Tällaiset kantelijat eivät ymmärrä, ettei heidän ongelmansa ole juridinen. - Eijuridinen
nimimerkki-ei-erkki kirjoitti:
Niinpä, kyllähän aloittajan kaltaiselta kantelijalta tulee tekstiä, kuin koiralta kusta, mutta ei oikeuskansleri voi mennä sanomaan, etteivät kaikki muumit ole nyt kanotissa.
Tällaiset kantelijat eivät ymmärrä, ettei heidän ongelmansa ole juridinen.Tuo apulaisoikeuskanslerin päätös (lausunto) vahvisti syyllisyyttäni ja vapautti tuon notaarin kaikestan epäilystä. Oliko apulaisoikeuskansleri mukana tuon notaarin juonessa sulkea minun suuni ja saada hyötyä ja valtaa ja taisteleeko apulaisoikeuskansleri perkeleen puolella kuten tuo notaari?
- Miksimiksimiksi
Laki on kaikille sama. Vain tuomiot vaihtelevat.
- Pienikulkija1
Minä annoin tuon notaarin eksyttää itseni mutta toivoin ettei tuo notaari olisi saanut eksytettyä oikeuskansleria missä pahasti erehdyin. Voittaja on siis tuo notaari, en minä tai oikeuskansleri. Teillä ihmislapsilla ei ole tietoa asioista vaan te heilutte kaikenlaisten tuulien mukaan sen mukaan kuin hyvät tai pahat voimat haluavat.
- ohmygoooog
Ei sun ole mitenkään mahdollista hyväksyä sitä vaihtoehtoa, että entäpäs jos sinä et olekaan oikeassa, vaan väärässä? Ei ainoastaan se, että sulla on paha mieli, tarkoita sitä, että joku on tehnyt vääääääääärin. Miksi vihaat sitä notaaria ja kannat hänelle kaunaa?
- Pienikulkija1
Nainen joka eli noin 800 jaa. Kalevalassa, ja toimi tuolloin eksytyksen hengessä ollen jo tuolloin valmis eksyttämään, eli myöhemmin 2000-luvulla Suomessa notaarina ja eksytti minut ja oikeuskanslerin saaden todennäköisesti noista eksytyksistä nostetta uralleen kuten noissa tapauksissa on aina tapana käydä.
En vihaa tuota notaaria enkä kanna kaunaa mutta kaikki tieto kiinnostaa minua enkä suostu hänen uhrikseen ainakaan helpolla vai haluaisitko sinä olla hänen uhrinsa kun noin mielistelet tuota notaaria? - Onnibonni1
Pienikulkija1 kirjoitti:
Nainen joka eli noin 800 jaa. Kalevalassa, ja toimi tuolloin eksytyksen hengessä ollen jo tuolloin valmis eksyttämään, eli myöhemmin 2000-luvulla Suomessa notaarina ja eksytti minut ja oikeuskanslerin saaden todennäköisesti noista eksytyksistä nostetta uralleen kuten noissa tapauksissa on aina tapana käydä.
En vihaa tuota notaaria enkä kanna kaunaa mutta kaikki tieto kiinnostaa minua enkä suostu hänen uhrikseen ainakaan helpolla vai haluaisitko sinä olla hänen uhrinsa kun noin mielistelet tuota notaaria?Onks tässä taas se juttu missä soitit tuomioistuimeen ja halusit tietää kenet haastaa oikeuteen?
Kyllä se on niin, että sinun pitäisi itse tietää nämä asiat eikä syyttää jotain notaaria omasta pätemättömyydestäsi. - Eksytetty
Onnibonni1 kirjoitti:
Onks tässä taas se juttu missä soitit tuomioistuimeen ja halusit tietää kenet haastaa oikeuteen?
Kyllä se on niin, että sinun pitäisi itse tietää nämä asiat eikä syyttää jotain notaaria omasta pätemättömyydestäsi.Minä tein haasteen käräjäoikeuteen ja sieltä soitti minulle notaari (nainen) joka ehdotti minulle henkilöä haasteeseen sopivaksi joka osoittautuikin vääräksi. Minä en siis soittanut. Tuo notaari toimi laittomasti niin monessa kohtaa että sekoitti minunkin pääni. Tuon notaarin pätemättömyys siis johti tuohon mitä tapahtui.
- Pienikulkija1
Sain muuten selvitetyksi että oikeuskansleri Jaakko Ilari Jonkka eli yhden elämänsä maan päällä Iisakin pojan Eesaun (Edom) jälkeläisenä.
- 5trhfdg
Siis sinä et haastetta kirjoittaessasi tiennyt kenet haastat?
No ei se ihme, että et saa tuloksia, joita haluaisit... - Pienikulkija1
5trhfdg kirjoitti:
Siis sinä et haastetta kirjoittaessasi tiennyt kenet haastat?
No ei se ihme, että et saa tuloksia, joita haluaisit...Totta kai tiesin kenet haastan mutta kun puhelimeen vastasi eksytysten mestari niin kyllä viisaskin meni vipuun.
- 5trhfdg
Justjust...
Joko muuten pian laitat sen päätöksen nähtäville, niin voimme suorittaa ihan objektiivisen arvioinnin asiasta?
- Pienikulkija1
Nimet on muutettu
APULAISOIKEUSKANSLERI PÄÄTÖS
Snellmaninkatu 1 A
PL 20 00023 VALTIONEUVOSTO 2003 Dnro 438/2/05
Pekka Himanka
Nousevanpolku 11 A 175
43600 Juorkano
1. KANTELUKIRJOITUS
Himanka on oikeuskanslerille 20.2.2003 osoitetussa kirjoituksessa kertonut jättäneensä Tampereen käräjäoikeudelle haastehakemuksen, jossa hän oli ilmoittanut vastaajan etu- ja sukunimen, asuinpaikkakunnan, syntymäajan kuukauden ja vuoden tarkkuudella sekä ammatin. Käräjäoikeudessa Himangan asiaa käsitellyt notaari oli kirjoituksen mukaan ilmoittanut hänelle, että haastehakemuksessa tarkoitettu henkilö asuu Jyväskylän käräjäoikeuden tuomiopiirissä. Haastehakemus lähetettiin Jyväskylään. Asian käsittelyn edetessä ilmeni kuitenkin, että kyseessä oli eri henkilö kuin se, jolle Himanka oli aikaisemmin lainannut rahaa. Himanka on mielestään saanut em. notaarilta väärää tietoa ja vaatinut asian korjaamista osaltaan.
2. SELVITYKSET JA VASTINEET
Tampereen käräjäoikeus on kirjoituksen johdosta antanut selvityksen, jossa ko. käräjäoikeudessa heinäkuussa 2002 työskennellyt notaari Seija Siimes on lausunut oman näkemyksensä asian käsittelyn vaiheista. Himanka on selvityksen johdosta antanut vastineen. Asian käsittelyn edetessä on havaittu tarpeelliseksi pyytää Tampereen käräjäoikeudelta ja kyseiseltä notaarilta vielä lisäselvitystä. Käräjäoikeus on antanut pyydetyn lisäselityksen ja sen johdosta Himanka vielä vastineen.
3. RATKAISU
3.1 Sovellettavista säännöksistä
Suomen perustuslain (731/1999) 108 §:n 1 momentin mukaan oikeuskanslerin tulee valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa.
Valvoessaan yllä mainittujen tahojen toimintaa oikeuskansleri valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain (193/2000) 3 §:n 1 momentin mukaan käsittelee hänelle osoitettuja kirjallisia kanteluja ja viranomaisten ilmoituksia. Oikeuskansleri voi ottaa asian käsiteltäväksi myös omasta aloitteestaan. Lain 4 §:n mukaan oikeuskanslerin on tutkittava asia, jos on aihetta epäillä oikeuskanslerin valvontavaltaan kuuluvan henkilön, viranomaisen tai muun yhteisön menetelleen lainvastaisesti tai jättäneen velvollisuutensa täyttämättä taikka jos oikeuskansleri muusta syystä katsoo siihen olevan aihetta.
Väestötietolain (507/1993) 3 §:n 2 momentin mukaan väestötiedot on tarkoitettu käytettäviksi mm. tuomioistuinmenettelyssä. Lain 26 §:n mukaan tuomioistuimessa tarvittavat tiedot tulee hankkia viran puolesta, jollei rekisteröity ole asian vireille tultua viivytyksettä ilmoittanut toimittavansa itse tarpeelliset selvitykset, tai jollei muunlaiseen menettelyyn ole erityistä syytä.
Rekisterihallintoasetuksen (248/1996) 4 §:n mukaan maistraatin tehtävänä on vastata toimialueensa väestötiedoista. Väestötietolain 31 §:n 2 momentin mukaan maistraatti päättää virka-alueensa tietojen ja yksittäin annettavien muiden tietojen luovuttamisesta.
Vuonna 2002 voimassa olleen oikeudenkäymiskaaren (285/1981) 5 luvun (1052/1991) 2 §:n 2 momentin mukaan haastehakemuksessa on ilmoitettava mm. asianosaisten nimet, ammatit ja kotipaikat, puhelinnumero ja postiosoite. Jos kantaja ei tiedä vastaajan osoitetta, hänen on ilmoitettava, mitä hän on tehnyt osoitteen selvittämiseksi. Saman luvun 5 §:n 1 momentin ensimmäisen lauseen mukaan jos haastehakemus on puutteellinen, kantajaa on kehotettava määräajassa korjaamaan puute, jos korjaaminen on valmistelun jatkamiseksi tarpeellinen. Lainkohdan perusteluissa on todettu muun ohessa, että jos puute on vähäinen tai asiaan vaikuttamaton tai jos haastehakemus on helpommin korjattavissa tuomioistuimen toimesta, kehotusta puutteen korjaamiseksi ei tulisi antaa (s. 53).
3.2 Notaarin menettelystä
3.2.1 Tapahtumien kulku Notaarina toiminut Siimes on oikeuskanslerinvirastoon 25.3.2003 toimitetussa selvityksessä kertonut muun ohella ilmoittaneensa Himangalle, ettei Tampereen käräjäoikeuden alueelta löydy tämän antamiin tietoihin sopivaa henkilöä. Tilanteen mahdottomuutta kuvatakseen hän oli kertonut, että “ainoa Meikäläinen, jonka yksi nimi on Matti ja syntymäaika kanteeseen sopiva, on Jyväskylän alueella, mutta hänenkään osaltaan siis kaikki kanteessa annetut tiedot eivät täsmää”. Jäljempänä hän on kertonut tehneensä Himagalle selväksi, että Jyväskylässä asuva samanniminen henkilö ei ole ensimmäiseltä etunimeltään Matti ja syntymäaikakin on kanteessa ylimalkainen. Edelleen hän on lausunut mm., että “En ole itse ehdottanut kanteen siirtämistä Jyväskylän käräjäoikeuteen, vaan olen kertonut palauttavani kanteen hänelle uudestaan, koska Tampereen käräjäoikeuden alueelta ei löytynyt haastehakemuksessa kuvattua vastaajaa. Himanka oli tuohtunut siitä, ettei asiaa voida käsitellä Tampereellakaan, eikä hyväksynyt kanteen palauttamista. Hän itse nimenomaan halusi, että asia tutkitaan loppuun asti Jyväskylässä.- Pienikulkija1
Himangan ensimmäinen haastehakemus on saapunut postitse Tampereen käräjäoikeuteen 23.7.2002 (leima “saapunut postitse 23-07-2002"). Tuolloin vastaajaksi on ollut merkittynä Kangasalla asuva Matti Meikäläinen. Uusi haastehakemus on siihen tehtyjen merkintöjen mukaan saapunut postitse Tampereen käräjäoikeuteen 26.7.2002 (leima “saapunut postitse 26-07-2002") ja Jyväskylän käräjäoikeuteen 30.7.2002. Jyväskylän käräjäoikeudesta puhelimitse saadun tiedon mukaan haastehakemus on saapunut sinne postitse, mutta tiedossa ei ole, onko se tullut suoraan Tampereen käräjäoikeudesta vai Himangalta. Haastehakemuksessa on joka tapauksessa ollut valmiina, samalla käsialalla kirjoitettuna kuin hakemus muutenkin, vastaajan nimenä Matti Hannu Tapani Meikäläinen. Koska vastaajan osoitteeksi on ollut merkittynä Kangasala, on Jyväskylän käräjäoikeudessa tarkistettu Meikäläisen nimi ja osoite ja haastehakemus on sitten annettu tiedoksi Jyväskylässä asuvalle Hannu Tapani Matti Meikäläiselle.
Koska asiassa oli jäänyt epäselväksi, mistä Himanka oli saanut tietoonsa Matti Tapani Hannu Meikäläisen täydellisen nimen ja oliko Himangan haastehakemus lähetetty Tampereen käräjäoikeudesta edelleen Jyväskylän käräjäoikeuteen, on asiasta pyydetty Tampereen käräjäoikeudelta lisäselvitys.
Lisäselvityksessään notaari on todennut ottaneensa Himankaan yhteyttä nimenomaan tehdäkseen selväksi, että tämän jo kertaalleen palautettu hakemus ei edelleenkään täyttänyt laissa haastehakemukselle asetettuja vaatimuksia ja että hakemus joudutaan jälleen palauttamaan. Edelleen Siimes on lausunut, että tällaisessa tapauksessa haastehakemus palautetaan hakijalle postitse tavallisella kirjeellä ja että hänellä ei valitettavasti ole jälkikäteen mitään mahdollisuutta osoittaa, että kirje on lähtenyt Himangan osoitteeseen. Lopuksi hän on vielä todennut, ettei hänellä ole ollut mitään syytä antaa Himangalle vääriä tietoja eikä johtaa häntä harhaan eikä hän ole niin myöskään tehnyt.
Lisäselvityksen johdosta antamassaan vastineessa Himanka on kertonut saaneensa Hannu Tapani Matti Meikäläisen nimen Tampereen käräjäoikeudesta. Haastehakemuksen lähettämisen osalta hän on vielä, kuten kantelukirjoituksessaankin, kertonut Siimeksen kysyneen häneltä puhelinkeskustelussa, että lähetetäänkö hakemus Jyväskylään, mihin Himanka oli vastannut myöntävästi. Kertomansa mukaan Himanka ei ole saanut tuon puhelinkeskustelun jälkeen Tampereen käräjäoikeudesta mitään papereita, vaan notaari oli lähettänyt haasteen suoraan Jyväskylän käräjäoikeuteen.
Haastehakemus on siihen tehtyjen merkintöjen mukaan saapunut Jyväskylän käräjäoikeuteen 30.7.2002. Asia on vastaajan kiistämisen vuoksi tullut riitaiseksi, ja 20.8.2002 saapuneella kirjeellä Himanka on peruuttanut haastehakemuksen. Jyväskylän käräjäoikeuden 2.9.2002 antamalla päätöksellä ja tuomiolla Himanka on velvoitettu korvaamaan vääräksi vastaajaksi osoittautuneelle henkilölle oikeudenkäyntikulut 200 euroa.
3.2.2 Arviointia Käsiteltävänä olevassa asiassa on Himangan ja ko. notaarin antamien tietojen valossa jäänyt edelleen osittain epäselväksi, mitä tietoja Himangalle on hänen tarkoittamastaan vastaajasta annettu ja mistä hän on saanut tietoonsa Jyväskylässä asuvan Meikäläisen täydellisen nimen. Riidatonta on, että kyseistä vastaajaa ei ole löytynyt Tampereen käräjäoikeuden alueelta ja että Himangalle on annettu tieto, että Jyväskylässä asuu henkilö, jota ainakin osa hänen antamistaan tunnistetiedoista vastaa. Saamiensa tietojen perusteella Himanka on halunnut asian käsiteltäväksi Jyväskylän käräjäoikeuteen. Epäselvää on osapuolten erilaisten kertomusten valossa kuitenkin myös se, onko Siimes lähettänyt ko. haastehakemuksen suoraan Jyväskylän käräjäoikeuteen vai takaisin Himangalle, kuten olisi pitänyt.
Selvityksissään Siimes ei ole antanut suoraa vastausta kumpaankaan lisäselvityspyynnössä esittämääni kysymykseen. Hän on ilmoittanut Himangan esittäneen paikkansa pitämättömiä väitteitä puhelinkeskustelujen sisällöstä, ja ettei hänellä ole ollut mitään syytä antaa Himangalle vääriä tietoja eikä johtaa häntä harhaan. Kysymyksen haastehakemuksen lähettämisestä hän on sivuuttanut lausumalla, että “Niin mielelläni kuin asian lopullisesti selvittäisinkin, ei minulla valitettavasti ole jälkikäteen mitään mahdollisuutta osoittaa, että kirje on lähtenyt Himangan osoitteeseen.” Hän ei siten ole kiistänyt sen paremmin kuin myöntänytkään lähettäneensä hakemusta suoraan Jyväskylään. Hän on ilmoittanut, miten kyseisenlaisessa asiassa käräjäoikeudessa normaalisti toimitaan, mutta jättänyt kertomatta, miten hän itse on kyseisessä tilanteessa sillä kerralla asian hoitanut. Hän on kiistänyt ainoastaan antaneensa Himangalle vääriä tietoja ja johtaneensa tätä harhaan. Siimes ei ole vastannut mitään kysymykseeni siitä, mistä Himanka on saanut Jyväskylässä asuvan Meikäläisen koko nimen. - Pienikulkija1
Asiassa on näkemykseni mukaan selvitetty, että Siimes on Himangan antamien tietojen ja käytettävissään olleen muun tiedon perusteella tiennyt Jyväskylässä asuvan Meikäläisen olevan kyseisessä asiassa todennäköisesti väärä vastaaja. Käsiteltävässä asiassa ei ole riitaista se, että Himangan käräjäoikeudesta saamat tiedot olisivat sinänsä olleet virheellisiä. Sen sijaan ne ovat koskeneet eri henkilöä kuin Himanka on tarkoittanut. Himanka on alusta asti ilmoittanut notaarin lähettäneen haastehakemuksen Tampereelta Jyväskylään kysyttyään ensin Himangalta, haluaako tämä sitä. Alkuperäisessä kantelukirjoituksessaan Himanka on ilmoittanut notaarin kertoneen hänelle jyväskyläläisen Meikäläisen koko nimen. Lisäselvityksen johdosta antamassaan vastineessa hän on kertonut, ettei muista, saiko nimen Siimeksen kanssa käydyssä puhelinkeskustelussa, mutta saaneensa sen kuitenkin Tampereen käräjäoikeudesta.
Suomen käräjäoikeuksissa on käytössä väestötietolain 2 §:n mukainen väestötietojärjestelmä, jonka avulla voidaan tarvittaessa mm. selvittää oikeudenkäynnin asianosaisten voimassa olevat osoitetiedot. Väestötietojärjestelmän suorakäyttösovelluksen käyttöehtojen mukaan väestötietojärjestelmän tietoja saa katsella ja käyttää ainoastaan Väestörekisterikeskuksen antamassa suorakäyttöluvassa tarkoitettujen virka- tai työtehtävien hoitoa varten. Väestötietojärjestelmän tiedot eivät ole julkisia, eikä tietoja saa luovuttaa sivulliselle ilman Väestörekisterikeskuksen lupaa. Väestörekisterikeskuksesta puhelimitse saadun tiedon mukaan järjestelmän käytöstä ei ole annettu aivan yksityiskohtaista ohjeistusta. Keskuksen linjana on kuitenkin, että tietoja voidaan antaa rekisteröidystä vain, jos henkilö pystytään yksilöimään varmasti.
Edellä mainittu notaari on saadun selvityksen mukaan pyrkinyt neuvomaan ja opastamaan Himankaa haastehakemuksen vireillepanossa. Tämä on sinänsä kaikessa viranomaistoiminnassa noudatettavan palveluperiaatteen mukaista. Väestötietojärjestelmän käytöstä ja haastehakemuksen vireillepanosta annettujen säännösten perusteella käräjäoikeudella on varsin laajat mahdollisuudet hyödyntää mainitun järjestelmän tietoja asiaa käsitellessään. Vaihtoehtoisesti Himankaa olisi voitu kehottaa hankkimaan vastaajasta tarvittavia tietoja itse paikallisesta maistraatista.
Tapauksessa, jossa haastehakemuksen vireille panevalla henkilöllä on vastaajasta puutteelliset tiedot, on väistämättä olemassa riski siitä, ettei oikeaa vastaajaa saada yksilöidyksi. Väestötietoja virkatoiminnassa käytettäessä on kuitenkin noudatettava suurta varovaisuutta niiden ilmaisemisessa hallinnon ulkopuoliselle henkilölle. Asiallisena menettelynä ei voida pitää sitä, että mahdollisimman sopivaa vastaajaa etsitään kysyjän vajavaisia tietoja täydentämällä tai korjaamalla viran puolesta tapauksessa, jossa kysyjän antamat tiedot joiltakin osin poikkeavat selvästi väestötietojärjestelmän tiedoista. Henkilö olisi pystyttävä yksilöimään varmasti, jotta tieto voitaisiin antaa. Muunlainen menettely johtaa tietojärjestelmään merkittyjen henkilöiden oikeusturvan vaarantumiseen.
Nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa ulkopuolinen henkilö on saanut tiedoksi haastehakemuksen ja joutunut vastaamaan siihen, mistä hänelle on aiheutunut muun harmin ohella taloudellista vahinkoa. Jyväskylän käräjäoikeuden 2.9.2002 antamalla tuomiolla Himanka puolestaan on velvoitettu korvaamaan tälle henkilölle 200 euroa oikeudenkäyntikuluja. Edellä sanotun vuoksi pidän epäasiallisena notaarin menettelyä, että etsittävän henkilön (epätäydelliseen) nimeen on liitetty asuinpaikka ja ilmoitettu se ulkopuoliselle etenkin kun hän omankin kertomuksensa mukaan on voinut havaita, etteivät kaikki etsittävää henkilöä koskevat tiedot ole yhdenmukaisia järjestelmästä löytyneiden kanssa.
Himanka on oikeuskanslerinvirastoon toimitetussa vastineessa ilmoittanut epäilevänsä, että Tampereen käräjäoikeuden notaarin tarkoituksena oli harkitusti johdattaa häntä harhaan eikä lainkaan antaa oikeita tietoja. Tältä osin totean, että käytettävissäni olevasta selvityksestä väitteelle tarkoituksellisesta harhaanjohtamisesta ja väärien tietojen antamisesta ei ole löytynyt tukea.
3.3 Johtopäätökset ja toimenpiteet
Ottaen huomioon väestötietojärjestelmän tietojen käyttämisestä viran puolesta käräjäoikeuden työskentelyssä annetut säännökset ja käytettävissäni olevat tiedot on mielestäni tässä tapauksessa jäänyt osoittamatta, että kyseinen notaari olisi toiminut suoranaisesti vastoin virkavelvollisuuksiaan pyrkiessään Himankaa palvellakseen yksilöimään oikeaa vastaajaa tai että hän olisi käyttänyt näitä tietoja laissa ja asetuksessa annettujen säännösten vastaisesti. Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa on jäänyt epäselväksi, keneltä Tampereen käräjäoikeudessa työskennelleeltä Himanka on saanut vääräksi vastaajaksi myöhemmin osoittautuneen henkilön täy - Pienikulkija1
dellisen nimen tietoonsa. Kiinnitän kuitenkin yleisesti Tampereen käräjäoikeuden huomiota varovaisuuteen ja huolellisuuteen väestötietojärjestelmästä ilmenevien tietojen sivulliselle ilmaisemisessa.
Muihin toimenpiteisiini kirjoitus ei ole antanut aihetta. Himangan kirjoituksen liitteet palautetaan ohessa.
Apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkka
Nuorempi
oikeuskanslerinsihteeri Anu Räty
- Pienenkulkijanvastine
Kahden puhelinsoiton sisältö 2002
Nainen joka eli noin 800 jaa. Kalevalassa ja toimi tuolloin eksytyksen hengessä ollen jo tuolloin valmis eksyttämään, eli myöhemmin Heinäkuussa vuonna 2002 nimellä Seija Siimes (notaari tai varatuomari) ollen töissä Tampereen käräjäoikeudessa jolloin hän soitettuaan minulle toisen kerran (Pekka Himanka) haasteeseen liittyen sanoi että ”olemme löytäneet kyseisen Matti Meikäläisen” jolloin minä kysyin häneltä ”oliko kyseessä Matti Meikäläinen” haluten varmistaa oliko kyseinen henkilö etunimeltään Matti, johon hän vastasi että ”kyllä” vaikka tuon henkilön jonka hän esitteli minulle Matti Meikäläisenä, vasta kolmas etunimi oli Matti. Sen jälkeen ihmettelin puhelimessa tuon Seija Siimeksen ehdottaman Meikäläisen asuinpaikan olevan Jyväskylä kun haastehakemuksessani olin merkinnyt hänen asuinpaikakseen Kangasala (tuolloin Seija Siimes ilmoitti minulle tuon Matti Meikäläisen tarkemman asuinpaikan Jyväskylä) mutta tuolloin Seija Siimes johdatteli puhetta asuinpaikan muutoksesta sanomalla että monet muuttavat asuinpaikkaa ja ettei tuo asuinpaikka tieto enää välttämättä pidä paikkaansa vähätellen tuon asuinpaikka tiedon merkitystä tuossa haasteessani (Seija Siimes kumosi tuon asuinpaikka tiedon Kangasalla omalla näkemyksellään) vaikka minä yritinkin tarrautua tuohon asuinpaikkaa koskevaan seikkaan. Heti kun Seija Siimes joutui paljastamaan tuon asuinpaikan Jyväskylä hänen asenteensa ja toimintansa muuttui. Seija Siimes pyrki tuolloin saamaan minut uskomaan että tuo minun antamani asuinpaikkatieto ei ollut enää oikea. Seija Siimes sanoi että Matti Meikäläinen oli jossain vaiheessa muuttanut Kangasalta ensin jonnekin muualle (hän viittasi siihen yhden kerran puhuessaan) antaen ymmärtää että tuo Kangasalalainen Matti Meikäläinen oli sama kuin Jyväskyläläinen Matti Meikäläinen ja ikäänkuin hän olisi halunnut varmistaa että minä varmasti hyväksyisin tuon Jyväskyläläisen Meikäläisen etsimäkseni henkilöksi. Seija Siimes yritti taivutella minua tuolloin uskomaan että tuo Jyväskyläläinen Matti Meikäläinen oli minulle se oikea henkilö jota etsin. Niin kovin Seija Siimes hyökkäsi tuota asuinpaikkatietoa (Kangasala) kohtaan että hän oli valmis manipuloimaan. Seija Siimes osallistui tuon haasteen asuinpaikasta koskevien ristiriitaisten tietojen kumoamiseen joka esti minua hyväksymästä tuon haasteen eteenpäin viemistä mutta noissakaan kohdissa Seija Siimes ei antanut minulle aikaa ajatteluun tai aikaa perääntyä vaan heti tuon keskustelun jälkeen Seija Siimes kysyi lähetetäänkö tuo haaste, joka oli toinen haasteeni Tampereen käräjäoikeudelle, Jyväskylän käräjäoikeuteen, aikoen lopettaa puhelun ellen minä vastaisi nopeasti, jolloin minä hätääntyneenä myönnyin vaikka hänen olisi lain mukaan kuulunut lähettää tuo kanne ensin minulle kotiin hyväksytettäväksi mitä hän ei suinkaan tehnyt. Jos Seija Siimes olisi toiminut lakien mukaan ja lähettänyt minulle tuon haastehakemuksen hyväksyttäväksi olisi varsin pian selvinnyt että kyse oli väärästä henkilöstä jonka etunimi ei ollut Matti. Missään vaiheessa tuon toisen puhelinkeskustelun aikana Seija Siimes ei tehnyt selväksi että kyseessä ei ollut etunimeltään Matti Meikäläinen. Minua painostettiin, taivuteltiin, kieroiltiin ja annettiin vääriä tietoja saadakseen tuon haluamansa läpi (tässä tapuksessa haasteen lähettäminen Jyväskylään) syytä en tiedä. Tein tuolloin kaksi kannetta Tampereen käräjäoikeuteen laittaen kummassakin kanteessa etunimeksi Matti Meikäläinen ja asuinpaikaksi Kangasala vaikka toiseen (myöhempään)
haasteeseen olinkin laittanut ensin etunimeksi Matti ja sitten toiseksi ja kolmanneksi tuon Jyväskylän tuomiopiirissä asuneen kolmannelta etunimeltään olleen Matin ensimmäisen (Hannu) ja toisen (Tapani) etunimen jolloin en vielä tiennyt että hän asui Jyväskylässä. Tuon Jyväskylässä asuneen Meikäläisen nimen olin saanut edellisessä puhelinkeskustelussa useita päiviä ennen Seija Siimekseltä. Seija Siimes lausui ensimmäisen puhelinkeskustelun aikana yhden kerran tuon Jyväskylässä asuneen Meikäläisen nimen oikein sanoen että ”meillä on yksi Meikäläinen johon sinun tietosi sopivat, Hannu Tapani Matti Meikäläinen” käyttäen ensin hänestä hänen ensimmäisiä etunimiään ja vasta kolmanneksi nimeä Matti (Seija Siimes ei missään vaiheessa sanonut mikä noista kolmesta nimestä oli etunimi mutta antoi ymmärtää että kyseessä oli Matti Meikäläinen). Minulle jäi epäselväksi mikä tuon Meikäläisen etunimi oli ja siksi laitoinkin toiseen haasteeseeni etunimeksi Matti ja lisäksi kysyin sitä heti toisen puhelinkeskustelun alussa Seija Siimekseltä. Seija Siimes sanoi että nuo tiedot jotka olin antanut sopivat hänen ehdottamaansa Matti Meikäläiseen (sen jälkeen hän vertaili noita syntymäaikoja jotka olin antanut että ne sopivat toisiinsa hänen esittämänsä Matti Meikäläisen kanssa ja sanoi että ne sopivat. Seija Siimes meinasi sanoa jotain tuosta syntymäajasta mutta hän muuttikin mielensä kesken lauseen. Lisäksi Seija Siimes vertaili ensimmäisessä puhelinsoitossaan- Pienenkulkijanvastine
antamani Matti Meikäläisen ja hänen ehdottamansa Matti Meikäläisen ammatteja ja hän sanoi että ne vastasivat toisiaan. Myöhemmin kun sain haasteen Jyväskylästä sain tietää Jyväskylässä asuneen Meikäläisen ammatin eikä ammattinimike ollut sama kuin minun antamissani tiedoissa). Kun kysyin Seija Siimekseltä ensimmäisen puhelinkeskustelun aikana heinäkuussa 2002 tuon hänen ehdottamansa Matti Meikäläisen tarkempaa asuinpaikkaa haluten selvittää asuiko hän Kangasalla (Seija Siimes sanoi tuon ehdottamansa Matti Meikäläisen olevan kotoisin Jyväskylän tuomiopiirin alueelta, ei Jyväskylästä), hän vastasi että ”sitä minulla ei ole lupa kertoa”.Hän sanoi sen jälkeen että lain mukaan hänellä ei ollut lupa paljastaa asuinpaikka tietoa tuosta Matti Meikäläisestä jota hän ehdotti (Seija Siimes viittasi lakiin vain yhden kerran ensimmäisen puhelinsoiton aikana). Seija Siimes oli ensimmäisen puhelinkeskustelun aikana hyvin ystävällinen eikä hän tuolloin sanonut missään kohtaa että tuo hänen ehdottamansa Matti Meikäläinen ei sopisi minun tietoihini. Koska sain ensimmäisen puhelinsoiton aikana ristiriitaista tietoa (etunimi) halusin selvittää oliko tuo Seija Siimeksen ehdottama Meikäläinen kotoisin Kangasalta ja laitoin siksi toisessa haasteessani hänen etunimekseen Matti ja asuinpaikakseen Kangasala. Tiesin myös ettei Seija Siimes voinut viedä tuota lähettämääni toista haastetta eteenpäin ilman minun lupaani. Seija Siimes kertoi tuon Jyväskylän tuomiopiiriin kuuluvan Matti Meikäläisen tarkemman asuinpaikan vasta toisen puhelinkeskustelumme aikana. Tuo Matti Meikäläinen josta yritin tehdä haasteen varasti minulta lompakosta rahaa.
- Pienenkulkijanvastine
Selvitys tapahtumista ja apulaisoikeuskanslerin lausunnosta
Tutustuin keväällä 2002 Pernossa, Turussa mieheen joka oli etunimeltään Matti ja sukunimeltään Meikäläinen. Hän petkutti minua kännykkäkaupassa ja varasti uuden parranajokoneen ja vei rahaa lompakostani (haasteisiin laitoin hänen vain varastaneen minulta rahaa). Tiesin hänen etunimensä, sukunimensä, syntymäkuukautensa ja syntymävuotensa ja ammattinsa ja asuinpaikkansa Kangasala.
Tein hänestä ensimmäisen haasteen Tampereen käräjäoikeuteen Heinäkuussa 2002. Tuon haasteen seurauksena minulle soitti Tampereen käräjäoikeudesta notaari Seija Siimes joka esitteli minulle erään kolmannelta etunimeltään Matti Meikäläisen jonka hän sanoi sopivan minun tietoihini. Hän kävi tuolloin läpi tuon puhelinkeskustelun aikana syntymätiedot ja sanoi niiden sopivan minun tietoihini ja ammattitiedon ja sanoi sen sopivan minun tietoihini. Kun kysyin häneltä tuolloin tuon hänen ehdottamansa Meikäläisen tarkempaa asuinpaikkaa haluten selvittää hänen tarkemman asuinpaikkansa hän sanoi että ”sitä hänellä ei ollut lupa kertoa”.
Laitoin toisen haasteen Tampereen käräjäoikeuteen johon olin merkinnyt tuon Seija Siimeksen ehdottaman henkilön koko nimen käyttäen hänestä ensin etunimeä Matti ja sitten noita kahta muuta nimeä ja sukunimeä Meikäläinen ja asuinpaikaksi merkitsin hänelle Kangasala.
Tuon toisen puhelinkeskustelun aikana tapahtui kuitenkin asioita joista olen kirjoittanut täydellisen selvityksen yksityiskohtineen alkaen toisesta puhelinsoitosta jatkuen ensimmäisen puhelinkeskustelun sisältöön.
Tein kantelun oikeuskanslerille jo vuonna 2003 puutteellisin tiedoin jolloin en muistanut ensimmäisen puhelinkeskustelun sisältöä enkä toisen puhelinkeskustelun alun keskivaihetta eli tärkeimpiä tietoja.
Tuossa oikeuskanslerille 2003 osoittamassani haasteessa oli ainakin seuraavat asiat. ”Heinäkuussa vuonna 2002 Tampereen käräjäoikeudesta minulle soitti Seija Siimes (notaari) jolloin hän soitettuaan minulle (Pekka Himanka) haasteeseen liittyen sanoi että ”olemme löytäneet kyseisen Matti Meikäläisen” jolloin minä kysyin häneltä ”oliko kyseessä Matti Meikäläinen” haluten varmistaa oliko kyseinen henkilö etunimeltään Matti, johon hän vastasi että ”kyllä””.
”Seija Siimes ei antanut minulle aikaa ajatteluun tai aikaa perääntyä vaan heti tuon keskustelun jälkeen Seija Siimes kysyi lähetetäänkö tuo haaste, joka oli toinen haasteeni Tampereen käräjäoikeudelle, Jyväskylän käräjäoikeuteen, aikoen lopettaa puhelun ellen minä vastaisi nopeasti, jolloin minä hätääntyneenä myönnyin vaikka hänen olisi lain mukaan kuulunut lähettää tuo kanne ensin minulle kotiin hyväksytettäväksi mitä hän ei suinkaan tehnyt”.
Tuossa oikeuskanslerin lausunnossa 25.03.2003 Seija Siimes antoi mm. valheellisen tiedon että hän oli alusta lähtien (ensimmäisen puhelin soiton aikana) kertonut että hän olisi sanonut tuon Jyväskylän tuomiopiirissä asuneen Matin yhden nimen olleen Matti ja että hän ei ollut ensimmäiseltä nimeltään Matti. Jos Seija Siimes olisi sanonut tuolloin että hänen ensimmäinen nimensä ei ollut Matti, olisin hyljännyt tuon kanteen heti koska etsimäni Matti Meikäläinen oli kotoisin Kangasalta ja hänen ensimmäinen nimensä oli Matti. Seija Siimes ei näyttänyt lausuntojensa perusteella tuolloin haluavan muistaa että hän soitti minulle kahdesti. Tarkempi selvitys löytyy noiden kahden puhelinsoiton sisällöstä.
Ensimmäisessä puhelinsoitossa Seija Siimes ei sanonut mitään mikä noista kolmesta Jyväskylän tuomiopiirin Matin nimestä oli etunimi vaan hän sanoi että ”meillä on yksi Meikäläinen johon sinun tietosi sopivat, Hannu Tapani Matti Meikäläinen”. Miksi muuten olisin laittanut toiseen haasteeseeni etunimeksi Matti ja toiseksi Jyväskylän tuomiopiirin Meikäläisen ensimmäisen ja toisen nimen ja kysynyt toisen puhelinsoiton alussa Seija Siimekseltä ”oliko kyseessä Matti Meikäläinen?”. Seija Siimes siis antoi minulle tuon Jyväskylän tuomiopiirin alueella asuneen Matti Meikäläisen koko nimen.
Kun kysyin Seija Siimekseltä ensimmäisen puhelinkeskustelun aikana heinäkuussa 2002 tuon hänen ehdottamansa Matti Meikäläisen tarkempaa asuinpaikkaa haluten selvittää asuiko hän Kangasalla, Seija Siimes sanoi tuon ehdottamansa Meikäläisen olevan Jyväskylän tuomiopiiristä (Seija Siimes puhui tuolloin lakikieltä mitä minä en ymmärtänyt), hän vastasi että ”sitä minulla ei ole lupa kertoa”. Hän sanoi sen jälkeen että lain mukaan hänellä ei ollut lupa paljastaa tarkempaa asuinpaikka tietoa tuosta Jyväskylän tuomiopiirin Matti Meikäläisestä jota hän ehdotti.
Tärkein tapahtuma koski kuitenkin toisen puhelinkeskustelun alkua jonka tiedon olen laittanut selvitykseeni ja jossa käy ilmi miten minua ohjailtiin, painostettiin, taivuteltiin, annettiin vääriä tietoja ja kieroiltiin Seija Siimeksen taholta saadakseen haluamansa (tässä tapauksessa haasteen lähettämisen Jyväskylään).
Apulaisoikeuskanslerin (Jaakko Ilari Jonkka joka eli yhden elämänsä Iisakin pojan Eesaun jälkeläisenä) hämmennystä kuvaa - Pienenkulkijanvastine
lausunto jossa hän hämmästeli mm. mistä minä olin saanut tietooni Jyväskyläläisen Matti Meikäläisen koko nimen. Apulaisoikeuskansleri pyrki tuolloin saamaan minut luopumaan väitteestäni että olin saanut tuon Jyväskyläläisen Matti Meikäläisen koko nimen suoraan Seija Siimekseltä jossa hän osaksi onnistuikin. Nuo apulaisoikeuskanslerin ja Seija Siimeksen lausunnot lisäsivät tuon päätöksen sekavuutta sillä ne sekoittivat sitä mitä kummankin puhelinsoiton aikana tapahtui. Eikä kumpikaan , Seija Siimes, sen enempää kuin apulaisoikeuskansleri (Jaakko Jonkka) puhuneet kahdesta puhelinsoitosta vaan koko ajan heidän lausuntonsa viittasivat vain yhteen puhelinsoittoon tai ainakaan he eivät selventäneet milloin puhuttiin ensimmäisestä ja milloin toisesta puhelinsoitosta.
Seija Siimeksen virheelliset ja valheelliset lausunnot pahensivat tilannettani ja ainoa toivoni oli että olisin pystynyt muistamaan ja palauttamaan noiden kahden puhelinsoiton sisällön ja järjestyksen miten tuota asiaa käsiteltiin noiden kahden puhelinsoittojen aikana ja todistamaan syyttömyyteni johon pystyin vasta paljon myöhemmin. Vaikka noiden puhelinsoittojen sisältö pyyhkiytyi aluksi pois mielestä niiden sisältö palautui kuitenkin muistiini myöhemmin.
Tuo Jyväskyläläinen Matti Meikäläinen joutui nostamaan kanteen minua vastaan saadakseen kumotuksi tuon häntä vastaan lähetetyn kanteen josta jouduin maksamaan oikeudenkäyntikuluja 200 euroa. Tuo tuomio (200 euroa) oli summaarinen ja siksi sen tiedot hävitettiin 10 vuotta tuosta tapahtumasta.
Tuo apulaisoikeuskanslerin päätös (lausunto) vahvisti syyllisyyttäni ja vapautti Seija Siimeksen kaikestan epäilystä.- Onnibonni1
Jos saa kysyä tässä välissä, niin miksi sinä vedit jonkun tyypin oikeuteen eikä syyttäjä? Jos kyseessä oli rikos, niin asiasta olisi tehty esitutkinta jonka jälkeen syyttäjä olisi hoitanut oikeusprosessin? En nyt osaa 15v vanhaa rikosprosessia, mutta eikö petosjutuissa silloinkin syyttäjällä ollut ensisijainen syyteoikeus?
Onko sinulle muuten tullut mieleen, että Matti Meikäläinen joka huijasi sinua niin valehteli myös nimestään sekä asuinpaikastaan - eli vaikka hän väitti olevansa Matti Meikäläinen Tampereeltä, niin hän oli oikeasti Pahani Julmu Porista! - satujajatarinoita
Eli voitit jutun, notaari sai nuhteet, ja silti jurnutat asiasta täällä yli 10 vuotta myöhemmin? No toivottavasti jurnuttaminen poistaa pahaa oloasi.
" Hän petkutti minua kännykkäkaupassa ja varasti uuden parranajokoneen ja vei rahaa lompakostani (haasteisiin laitoin hänen vain varastaneen minulta rahaa). "
Minkä ihmeen vuoksi et muuten tehnyt rikosilmoitusta? Partakoneen ja rahan anastaminen ovat selvästi rikoksia, kännykkäkaupassa huijaaminenkin ehkä (ei riittävästi tietoa sen arvioimiseen). Eihän rikosta kannata lähteä riita-asiana viemään prosessiin.
"Nainen joka eli noin 800 jaa. Kalevalassa ja toimi tuolloin eksytyksen hengessä ollen jo tuolloin valmis eksyttämään, eli myöhemmin Heinäkuussa vuonna 2002 nimellä "
Hauskoja höpöhöpösatuja. Ei tuollaisia entisiä elämiä ole olemassakaan.
"Apulaisoikeuskanslerin (Jaakko Ilari Jonkka joka eli yhden elämänsä Iisakin pojan Eesaun jälkeläisenä)"
Lisää hassuja höpöhöpösatuja. Ethän oikeasti tuommoisiin usko, ethän? - Pienikulkija1
Eli yleensä kun joku liittoutuu eksyttäjän/eksyttäjien kanssa se tapahtuu vallan ja hyödyn saamiseksi ihmisiin.
- Pienikulkija1
Onnibonni1 kirjoitti:
Jos saa kysyä tässä välissä, niin miksi sinä vedit jonkun tyypin oikeuteen eikä syyttäjä? Jos kyseessä oli rikos, niin asiasta olisi tehty esitutkinta jonka jälkeen syyttäjä olisi hoitanut oikeusprosessin? En nyt osaa 15v vanhaa rikosprosessia, mutta eikö petosjutuissa silloinkin syyttäjällä ollut ensisijainen syyteoikeus?
Onko sinulle muuten tullut mieleen, että Matti Meikäläinen joka huijasi sinua niin valehteli myös nimestään sekä asuinpaikastaan - eli vaikka hän väitti olevansa Matti Meikäläinen Tampereeltä, niin hän oli oikeasti Pahani Julmu Porista!Tuolla Matti Meikäläisellä oli passi jota hän näytti minulle ja tuosta passista sain nuo kaikki tiedot.
- miksimiksimiksi
Pienikulkija1 kirjoitti:
Tuolla Matti Meikäläisellä oli passi jota hän näytti minulle ja tuosta passista sain nuo kaikki tiedot.
Niin , mutta MIKSI RIITA-ASIANA, miksei rikosasiana? Olisit tehnyt rikosilmoituksen!
- Pienikulkija1
miksimiksimiksi kirjoitti:
Niin , mutta MIKSI RIITA-ASIANA, miksei rikosasiana? Olisit tehnyt rikosilmoituksen!
Rikosasiassa tuo tuomio olisi ollut pysyvä, riitaasiassa tuon tuomion asiakirjat hävitettiin 10 vuoden jälkeen.
- edellensamakysymys
Pienikulkija1 kirjoitti:
Rikosasiassa tuo tuomio olisi ollut pysyvä, riitaasiassa tuon tuomion asiakirjat hävitettiin 10 vuoden jälkeen.
Riita- ja rikosasian tuomio säilytetään aivan yhtä kauan. Myös riita-asian tuomio säilytetään pysyvästi. Muut asiakirjat (esim. rikosjutussa todisteet) hävitetään nekin määräajan jälkeen.
Sitä paitsi, ei asiakirjojen säilyttämisaika selitä menettelyäsi.
Jos joku on sinulta varastanut omaisuutta, miksi et tehnyt asiasta rikosilmoitusta? - Pienikulkija1
edellensamakysymys kirjoitti:
Riita- ja rikosasian tuomio säilytetään aivan yhtä kauan. Myös riita-asian tuomio säilytetään pysyvästi. Muut asiakirjat (esim. rikosjutussa todisteet) hävitetään nekin määräajan jälkeen.
Sitä paitsi, ei asiakirjojen säilyttämisaika selitä menettelyäsi.
Jos joku on sinulta varastanut omaisuutta, miksi et tehnyt asiasta rikosilmoitusta?Riitaasiassa summaariset (jollainen tuomio minulla oli) asiakirjat hävitetään 10 vuoden kuluttua.
Minä tein rikosilmoituksen sillä paikkakunnalla jossa asuin mutta tuo henkilö ei asunut samalla paikkakunnalla kuin minä joten tein haasteen, tuon henkilön jonka haastoin, asuinpaikkakuntaan.
- Pienikulkija1
Jos haasteista käräjäoikeudessa rangaistaan siten kuin tuo notaari ja apulaisoikeuskansleri tuolloin toimivat, kukaan joka tekee haasteen käräjäoikeuden kautta tulevaisuudessa, ei ole turvassa.
- Pienikulkija1
Eksytykset, anarkia ja mielivalta saavat hallita käräjäoikeuksia ja oikeuskanslerinkin työtä.
- MeneTöihinSiitä
Älä arvostele suurta komeaa ja kaikkitietävää virkamiestä.
- Pienikulkija1
Eksytysten täytyy tulla mutta voi sitä jonka kautta (notaari Miia Luukko, oikeuskansleri Jaakko Jonkka) ne tulevat.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Silmienvääntelijä-persut pääsivät Japanissa sarjakuvaan
Torille! https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000011943173.html1785005Nato kaatamassa Petterin haaveileman Tunnin junan?
Nato edellyttää pohjoisessa Jäämereltä Rovaniemelle saakka kapearaitesta suoraa rautatieväylää, joka maksaa paperirahaa,194397Donald Trump pääsi samalle listalle Sanna Marinin kanssa
Eli vasemmistolaisen Time-median top 100 jännäihmisten listalle. https://time.com/collections/time100-next-2021/593769993107Älkää vaan sairastuko syöpään Suomessa
Tilaston mukaan Suomi, Slovakia ja Latvia lääkitsee aivan pohjamudissa syöpää. Sairastunutta hoidetaan edelleen vanhana2532952Kyllä, maata ei halua puolustaa nimenomaan punavihreän puolen edustajat
"Esimerkiksi maanpuolustushenki on keskimääräistä alempana naisten, arvoliberaalien, heikossa taloustilanteessa olevien1432892- 522511
- 271929
- 221757
- 341743
- 681741