kun sulla on aina omat agendat, joita et paljasta kellekään. se tuntuu petokselta, se ettet avaudu ikinä kellekään. se tekee muista palveluntarjoajia sulle, nautinnonlähteitä, joita voit hyödyntää tarpeittes mukaan. en tiiä mitä sulle seurustelu on, ja hermostuitkin aina kun halusin puhua siitä, mutta mulle se on vähintäänkin avautumista ja jakamista. ja siinä et ollut yhtään mukana. sun mielestä mä olen jättänyt sut, mutta mun mielestä ei ollut edes mitään jätettävää, kun rehellinen ja välitön suhde ei koskaan alkanutkaan. mulle on edelleen mysteeri mitä sun päässä ja sydämessä pyörii ja tällaisina iltoina tulee taas mietittyä sitä.
en voi olla varma susta
alleraller
2185
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Itse päästän tavallisesti/nykyään ihmisiä hyvin hankalasti lähelle (en halua tulla satutetuksi) ja koskaan en ole kovasti puhunut henkilökohtaisista asioista (luottamustani on petetty useamman kerran monella saralla). En tee sitä tahallani ja ikävää, jos jollekin on jäänyt jotenkin salamyhkäinen kuva. Toisaalta olen myös tottunut siihen, että ihmiset tilittävät hyvinkin henkilökohtaisia asioita minulle, tosin niistä en ole puhunut kenellekään eteenpäin.
Jaaha..kaksi tuttua keskustelee. Ei kuulu mulle.