Tapaus Franco Basaglia

Hän oli italialainen psykiatri, ohjelman mukaan alansa merkittävimpiä 1900-luvulla. Kuoli v. 1980.

Hänestä oli juttu Radiossa (YLE1) perjantai-iltana ja uusintana vielä sunnuntaina. Kuuliko kukaan?

Basaglia oli todella radikaali ja uudisti Italian mielenterveyssysteemin. Hänen johdostaan vaarallisuudella perusteltu pakkohoito kiellettiin Italiassa 1970-luvulla. Tämän Basaglia perusteli seuraavasti:

"Hullujen vaarallisuudesta puhuvat ne joille hullujen eristäminen on elinkeino"

Merkittävää em. lausunnossa on se että sen sanoi alan oppinut. Samaa olen väittänyt tälläkin palstalla useaan kertaan.
381070
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 38

Vanhimmat

"Hullujen vaarallisuudesta puhuvat ne joille hullujen eristäminen on elinkeino"

Suurin osa psykiatrisista potilaista ovat vaarattomia. Itsekin, vaikka tuossa yhdessä vaiheessa 1990-luvua olin muutaman viikon aivan umpipsykoosissa tajunnan ollessa aivan hämärtynyt, niin en käynyt kenenkään ihmisen kimppuun. Kolme ikkunalasia tosin rikkoutui.

Tosin kerran kun (silloin 1990-luvulla) olin suljetulla hakemassa iltalääkkeitä, yksi nuorehko miespotilas yhtäkkiä kääntyi jonossa ympäri, ja alkoi vuorotellen mättämään meitä potilastovereitaan turpaan. Mies joutui eristykseen ja paikalle tilattiin haammaslääkäri
tsekkaamaan hampaat. Mutta ilmeisesti tällainen on kuitenkin aika harvinaista.

Nyt kun kahteen otteeseen olin joulukuussa suljetulla, tuntui melkein kuin kyseessä olisi
ollut joku avo-lepäilyosasto, niin rahallista ja fiksua porukkaa oli.

Äänestä

Mitähän uudistuksista seurasi, siitä ei kukaan
tunnu olevan kiinnostunut. Skitsofreenikot hoito laiminlyötynä kadulla ja paluuta entiseen järjestelmään on tehty pikkuhiljaa.

Äänestä
  • Ohjelmassa kerrottiin potilaista jotka olivat menneet pyjamassa kahvilaan ja tehneet muuta vastaavaa sopimatonta kaupungilla (Firenze).

    Miksi potilaat käyttäytyivät sopimattomasti? Psykologian mukaan siksi, että olivat hulluja eli lääkitystä ja eristystä vailla.

    Monet potilaat ovat olleet yhteiskunnasta eristettynä vuosikymmenet, usein pikkulapsesta lähtien. Kuinka silloin voisikaan tietää kuinka vapaassa yhteiskunnassa pitäisi käyttäytyä. Mielisairaalan henkilökunnan kyky kontrolloida potilaita on varsin heikko johtuen heidän kyvyttömyydestään kohdata "hulluja" yksilötasolla. Kärjistäen: kun potilas nostaa kättään vuoteessaan, se tulkitaan levottomuudeksi ja siittä seuraa pakkolääkitys tai eristys. Silloin potilas ei kerta kaikkiaan pysty käsittämään mitä häneltä vaaditaan ja milloin hänet hyväksytään.

    Siihen aikaan (1960 ja 1970 - luvulla)Italiassakin käytettiin paljon psyykelääkkeitä, joista osa on hyvin vahvoja ja pitkävaikutteisia. Nämä aineet lieneet sotkeneet monen potilaan henkisen elämän pahoin ja usein pysyvästi.

    Äänestä

  • Oletan että skitsofreenikkoja pidetään hyvin vaarallisina.

    Vielä 1980-luvun alussa Suomessa oli noin 20 000 mielisairaalapaikkaa, nykyään noin 6000. Toistakymmentätuhatta "hullua" on nyt kadulla. Mutta se ei näy rikostilastoissa. Henkirikokseen kuolleitten lukumäärä on pysynyt samana koko ajan, vaika samaan aikaan huumerikollisuus ja järjestäytynyt on yleistynyt huomattavasti. Siis nämä "katuhullut" eivät olekaan olleet vaaarallisia. Mistä nuo "vaarallinen hullu"- jutut ovatkaan lähtöisin?

    Ohjelmassa mainittiin Basaglian sanoneen: "potilaitten aggressiivisuus on oikeutettua" ja viitattiin brutaaleihin hoitomenetelmiin.

    Olisikohan vaarallisuusväite sepitetty puolitotuuksia hyväksi käyttäen? Viittaan tuohon toiseen viestiin jossa mainitaan nyrkin heilutusta lääkejonossa. Noin ei tietenkään saa tehdä, mutta psykologian mukaan ilmeisesti kaikki vaarallisuus johtuu hulluudesta. Olikohan henkilökunta provosoinut miespotilasta psykologisilla asiattomuuksilla tai muuten ja kun miespotilas on tuntenut voimatonta raivoa sairaalan edessä, on kiukku purkautunut muihin potilaisiin.

    Äänestä

  • Matti Wigelius, Kotka kirjoitti:

    Oletan että skitsofreenikkoja pidetään hyvin vaarallisina.

    Vielä 1980-luvun alussa Suomessa oli noin 20 000 mielisairaalapaikkaa, nykyään noin 6000. Toistakymmentätuhatta "hullua" on nyt kadulla. Mutta se ei näy rikostilastoissa. Henkirikokseen kuolleitten lukumäärä on pysynyt samana koko ajan, vaika samaan aikaan huumerikollisuus ja järjestäytynyt on yleistynyt huomattavasti. Siis nämä "katuhullut" eivät olekaan olleet vaaarallisia. Mistä nuo "vaarallinen hullu"- jutut ovatkaan lähtöisin?

    Ohjelmassa mainittiin Basaglian sanoneen: "potilaitten aggressiivisuus on oikeutettua" ja viitattiin brutaaleihin hoitomenetelmiin.

    Olisikohan vaarallisuusväite sepitetty puolitotuuksia hyväksi käyttäen? Viittaan tuohon toiseen viestiin jossa mainitaan nyrkin heilutusta lääkejonossa. Noin ei tietenkään saa tehdä, mutta psykologian mukaan ilmeisesti kaikki vaarallisuus johtuu hulluudesta. Olikohan henkilökunta provosoinut miespotilasta psykologisilla asiattomuuksilla tai muuten ja kun miespotilas on tuntenut voimatonta raivoa sairaalan edessä, on kiukku purkautunut muihin potilaisiin.

    Täytyykö ihmisen aina syyllistyä henkirikokseen ennen kuin häntä voi pitää vaarallisena?

    Henkirikosten määrä meillä on pysynyt aika tasaisena. Mutta väkivaltarikoksia meillä tehdään silti paljon. Vain henkirikokset kuitenkin ylittävät uutiskynnyksen. Siitä, syyllistyykö "hullut" terveitä useammin väkivaltarikoksiin ei taida olla kunnon tilastoja. Mutta ei siitäkään, että he olisivat terveitä vaarattomampiakaan.

    Muistakaa, ettei skitsofreniaa sairastava ei ole automaattisesti vaarallinen. Läheskään kaikkien harhat eivät ole Sanna Sillanpää-luokkaa. Läheskään kaikki skitsofreenikot eivät ole edes paranoidisia. Paranoidinen skitsofrenia vain saa eniten julkisuutta.

    Itse henkilökohtaisesti suhtaudun varovaisemmin päihteiden vaikutuksen alaisena oleviin kuin skitsofreenikoihin.

    Esimerkiksi nykyisin niin vaarattomana pidetyn kannabiksen on todettu korostavan paranoidisuutta, varsinkin kun kyseessä on päihteiden sekakäyttö (esim. viina pilvi). Amfetamiini saattaa aiheuttaa jo lyhyen käytön jälkeen tasapainoisessakin ihmisessä psykoottisuutta ja aiheuttaa väkivaltaisuutta etenkin suonensisäisesti käytettynä.

    Eikä unohdeta viinaa. Suurin osa väkivaltarikoksista, oli tekijä sitten psyykeltään terve tai sairas, tehdään kuitenkin perisuomalaisessa kännissä.

    Rauhoittavien aineiden, kuten barbituraattien on todettu lisäävän aggressiivisuutta lähes yhtä paljon kuin alkoholinkin, vaikka niitä käytetään juuri rauhoittavan vaikutuksen vuoksi. Jatkuvalla käytöllä on keskittymiskykyä ja muistia alentava vaikutus. Se johtaa myös väsymykseen ja ärtyneisyyden lisääntymiseen

    Mutta skitsofreenikko voi olla vaarallinenkin. Esimerkki julkisuudesta: Sanna Sillanpää. Niin klassista ja kliseistä paranoidista skitsofreenikkoa ei löydy edes elokuvista. Harhaisuuden vallassa ampui kolme miestä. Ei ollut hoidon piirissä ennen tekoaan, joten tuo niin sanottu "oikeutettu aggressiivisuus" ei sillä kertaa johtunut ainakaan sairaalasta ja hoitohenkilöstöstä.

    Psykoottinen ihminen ei kykene havainnoimaan ympäristöään normaalisti. Hänen kykynsä hallita käyttäytymistään ja impulsiivisuuttaan on heikentynyt, jonka vuoksi hän on alttiimpi tekoihin, joita ei tekisi normaalisti. On myös pystytty osoittamaan, että mielisairaudet alentavat sekä naisten, että miesten kynnystä syyllistyä rikoksiin ja väkivaltaisuuteen. Päihteiden käytön on todettu korostavan tätä taipumusta entisestään. Psykoosissa oleva henkilö usein pelkää harhojaan ja saattaa käyttäytyä väkivaltaisesti harhojensa kohdetta kohtaan.

    Harhainen ihminen ei näe toiminnassaan mitään väärää. On muistettava sellainen juttu, että psyykkisesti sairaalle harhamaailma on osa hänen todellisuuttaan. Minkä terve ymmärtää harhaksi on sairastuneelle totta. Jos hän kokee uhkaa, vaikka se kuinka perustuisi hänen harhaisuudelleen, hän puolustautuu niin kuin tekisi kuka tahansa uhan edessä.

    Ruotsalaistutkimuksessa on todettu, että psyykkisesti sairaat syyllistyvät muuta väestöä useammin rikoksiin ja skitsofreniapotilaat tekevät neljä kertaa enemmän väkivaltarikoksia kuin tavallinen väestö. Amerikkalaistutkimuksen mukaan suurin osa psykoosiin sairastuneista ei ollut syyllistynyt lainkaan väkivaltarikoksiin ennen sairastumistaan.

    Aiheesta kiinnostuneille suosittelen Ghitta Weizmann-Heneliuksen kirjaa Väkivaltaisen ihmisen kohtaaminen. Se ei käsittele pelkästään skitsofreniaa vaan väkivaltaisuutta yleensä.

    Äänestä

  • "Skitsofreenikot hoito laiminlyötynä kadulla ja paluuta entiseen järjestelmään on tehty pikkuhiljaa."

    Ei täysin pidä paikaansa. Monet skitsofreenikot ovat kyllä palautuneet takaisin sairaalaan, mutta vain sen vuoksi, että avohoito ei toimi niin kuin sen oletettiin toimivan. Yhteiskunta vähensi sairaalapaikkoja, mutta unohti satsata varoja riittävästi avopalvelujen kehittämiseen.

    Äänestä

  • old_profile_19219 kirjoitti:

    Täytyykö ihmisen aina syyllistyä henkirikokseen ennen kuin häntä voi pitää vaarallisena?

    Henkirikosten määrä meillä on pysynyt aika tasaisena. Mutta väkivaltarikoksia meillä tehdään silti paljon. Vain henkirikokset kuitenkin ylittävät uutiskynnyksen. Siitä, syyllistyykö "hullut" terveitä useammin väkivaltarikoksiin ei taida olla kunnon tilastoja. Mutta ei siitäkään, että he olisivat terveitä vaarattomampiakaan.

    Muistakaa, ettei skitsofreniaa sairastava ei ole automaattisesti vaarallinen. Läheskään kaikkien harhat eivät ole Sanna Sillanpää-luokkaa. Läheskään kaikki skitsofreenikot eivät ole edes paranoidisia. Paranoidinen skitsofrenia vain saa eniten julkisuutta.

    Itse henkilökohtaisesti suhtaudun varovaisemmin päihteiden vaikutuksen alaisena oleviin kuin skitsofreenikoihin.

    Esimerkiksi nykyisin niin vaarattomana pidetyn kannabiksen on todettu korostavan paranoidisuutta, varsinkin kun kyseessä on päihteiden sekakäyttö (esim. viina pilvi). Amfetamiini saattaa aiheuttaa jo lyhyen käytön jälkeen tasapainoisessakin ihmisessä psykoottisuutta ja aiheuttaa väkivaltaisuutta etenkin suonensisäisesti käytettynä.

    Eikä unohdeta viinaa. Suurin osa väkivaltarikoksista, oli tekijä sitten psyykeltään terve tai sairas, tehdään kuitenkin perisuomalaisessa kännissä.

    Rauhoittavien aineiden, kuten barbituraattien on todettu lisäävän aggressiivisuutta lähes yhtä paljon kuin alkoholinkin, vaikka niitä käytetään juuri rauhoittavan vaikutuksen vuoksi. Jatkuvalla käytöllä on keskittymiskykyä ja muistia alentava vaikutus. Se johtaa myös väsymykseen ja ärtyneisyyden lisääntymiseen

    Mutta skitsofreenikko voi olla vaarallinenkin. Esimerkki julkisuudesta: Sanna Sillanpää. Niin klassista ja kliseistä paranoidista skitsofreenikkoa ei löydy edes elokuvista. Harhaisuuden vallassa ampui kolme miestä. Ei ollut hoidon piirissä ennen tekoaan, joten tuo niin sanottu "oikeutettu aggressiivisuus" ei sillä kertaa johtunut ainakaan sairaalasta ja hoitohenkilöstöstä.

    Psykoottinen ihminen ei kykene havainnoimaan ympäristöään normaalisti. Hänen kykynsä hallita käyttäytymistään ja impulsiivisuuttaan on heikentynyt, jonka vuoksi hän on alttiimpi tekoihin, joita ei tekisi normaalisti. On myös pystytty osoittamaan, että mielisairaudet alentavat sekä naisten, että miesten kynnystä syyllistyä rikoksiin ja väkivaltaisuuteen. Päihteiden käytön on todettu korostavan tätä taipumusta entisestään. Psykoosissa oleva henkilö usein pelkää harhojaan ja saattaa käyttäytyä väkivaltaisesti harhojensa kohdetta kohtaan.

    Harhainen ihminen ei näe toiminnassaan mitään väärää. On muistettava sellainen juttu, että psyykkisesti sairaalle harhamaailma on osa hänen todellisuuttaan. Minkä terve ymmärtää harhaksi on sairastuneelle totta. Jos hän kokee uhkaa, vaikka se kuinka perustuisi hänen harhaisuudelleen, hän puolustautuu niin kuin tekisi kuka tahansa uhan edessä.

    Ruotsalaistutkimuksessa on todettu, että psyykkisesti sairaat syyllistyvät muuta väestöä useammin rikoksiin ja skitsofreniapotilaat tekevät neljä kertaa enemmän väkivaltarikoksia kuin tavallinen väestö. Amerikkalaistutkimuksen mukaan suurin osa psykoosiin sairastuneista ei ollut syyllistynyt lainkaan väkivaltarikoksiin ennen sairastumistaan.

    Aiheesta kiinnostuneille suosittelen Ghitta Weizmann-Heneliuksen kirjaa Väkivaltaisen ihmisen kohtaaminen. Se ei käsittele pelkästään skitsofreniaa vaan väkivaltaisuutta yleensä.

    "Täytyykö ihmisen aina syyllistyä henkirikokseen ennen kuin häntä voi pitää vaarallisena?"

    Ajattele loogisesti. Yritä ainakin.
    JOS henkirikosten määrä ei ole kasvanut sen jälkeen kun hulluja vapautettiin, niin miten voidaan olettaa tämän havainnon jälkeen hullujen olevan vaarallisia??
    Näyttö, eli rikosten tapahtumattomuus, puhuu päinvastoin heidän vaarattomuutensa puolesta!!

    Toivottavasti meni kaaliin, jos ei, niin en voi mitään jos ajattelusi on niin kehittymätöntä.

    Äänestä

  • Pekka kirjoitti:

    "Täytyykö ihmisen aina syyllistyä henkirikokseen ennen kuin häntä voi pitää vaarallisena?"

    Ajattele loogisesti. Yritä ainakin.
    JOS henkirikosten määrä ei ole kasvanut sen jälkeen kun hulluja vapautettiin, niin miten voidaan olettaa tämän havainnon jälkeen hullujen olevan vaarallisia??
    Näyttö, eli rikosten tapahtumattomuus, puhuu päinvastoin heidän vaarattomuutensa puolesta!!

    Toivottavasti meni kaaliin, jos ei, niin en voi mitään jos ajattelusi on niin kehittymätöntä.

    ...siis eivät mielestäsi ole väkivaltaa lainkaan? Niitähän meidän maassamme tapahtuu pilvin pimein! Niihin syyllistyvät kännipäissään niin terveet kuin sairaat. Pahoinpitelyn ja raiskauksen uhrille saattaa jäädä pysyviä ruumiin ja sielunvammoja.

    Mutta ei. Vain murhat ja tapot huomioidaan. Niistä tulee komeimmat otsikot. Eihän tavallisesta pahoinpitelystä joudu välttämättä linnaankaan.

    Eli toistan: Täytyykö ihmisen tappaa jotta häntä voidaan pitää vaarallisena? Eikö useisiin raiskauksiin syyllistynyt mielestäsi siis ole vaarallinen. Eihän hän ketään tappanut ole...

    Toisaalta: Miksi tappaja on niin vaarallinen? Erittäin harva henkirikoksen tehnyt kuitenkaan uusii tekonsa. Hän oli vaarallinen ennen tekoaan. Mutta raiskaajat ja rattijuopot tilastojen valossa uusivat rikoksensa todennäköisimmin. Miksi he siis olisivat jotenkin vaarattomampia.

    HUOM: En nyt erottele "hullujen" ja terveiden rikoksia, sillä fakta on, että niihin syyllistyvät molemmat.

    Äänestä

  • old_profile_19219 kirjoitti:

    Täytyykö ihmisen aina syyllistyä henkirikokseen ennen kuin häntä voi pitää vaarallisena?

    Henkirikosten määrä meillä on pysynyt aika tasaisena. Mutta väkivaltarikoksia meillä tehdään silti paljon. Vain henkirikokset kuitenkin ylittävät uutiskynnyksen. Siitä, syyllistyykö "hullut" terveitä useammin väkivaltarikoksiin ei taida olla kunnon tilastoja. Mutta ei siitäkään, että he olisivat terveitä vaarattomampiakaan.

    Muistakaa, ettei skitsofreniaa sairastava ei ole automaattisesti vaarallinen. Läheskään kaikkien harhat eivät ole Sanna Sillanpää-luokkaa. Läheskään kaikki skitsofreenikot eivät ole edes paranoidisia. Paranoidinen skitsofrenia vain saa eniten julkisuutta.

    Itse henkilökohtaisesti suhtaudun varovaisemmin päihteiden vaikutuksen alaisena oleviin kuin skitsofreenikoihin.

    Esimerkiksi nykyisin niin vaarattomana pidetyn kannabiksen on todettu korostavan paranoidisuutta, varsinkin kun kyseessä on päihteiden sekakäyttö (esim. viina pilvi). Amfetamiini saattaa aiheuttaa jo lyhyen käytön jälkeen tasapainoisessakin ihmisessä psykoottisuutta ja aiheuttaa väkivaltaisuutta etenkin suonensisäisesti käytettynä.

    Eikä unohdeta viinaa. Suurin osa väkivaltarikoksista, oli tekijä sitten psyykeltään terve tai sairas, tehdään kuitenkin perisuomalaisessa kännissä.

    Rauhoittavien aineiden, kuten barbituraattien on todettu lisäävän aggressiivisuutta lähes yhtä paljon kuin alkoholinkin, vaikka niitä käytetään juuri rauhoittavan vaikutuksen vuoksi. Jatkuvalla käytöllä on keskittymiskykyä ja muistia alentava vaikutus. Se johtaa myös väsymykseen ja ärtyneisyyden lisääntymiseen

    Mutta skitsofreenikko voi olla vaarallinenkin. Esimerkki julkisuudesta: Sanna Sillanpää. Niin klassista ja kliseistä paranoidista skitsofreenikkoa ei löydy edes elokuvista. Harhaisuuden vallassa ampui kolme miestä. Ei ollut hoidon piirissä ennen tekoaan, joten tuo niin sanottu "oikeutettu aggressiivisuus" ei sillä kertaa johtunut ainakaan sairaalasta ja hoitohenkilöstöstä.

    Psykoottinen ihminen ei kykene havainnoimaan ympäristöään normaalisti. Hänen kykynsä hallita käyttäytymistään ja impulsiivisuuttaan on heikentynyt, jonka vuoksi hän on alttiimpi tekoihin, joita ei tekisi normaalisti. On myös pystytty osoittamaan, että mielisairaudet alentavat sekä naisten, että miesten kynnystä syyllistyä rikoksiin ja väkivaltaisuuteen. Päihteiden käytön on todettu korostavan tätä taipumusta entisestään. Psykoosissa oleva henkilö usein pelkää harhojaan ja saattaa käyttäytyä väkivaltaisesti harhojensa kohdetta kohtaan.

    Harhainen ihminen ei näe toiminnassaan mitään väärää. On muistettava sellainen juttu, että psyykkisesti sairaalle harhamaailma on osa hänen todellisuuttaan. Minkä terve ymmärtää harhaksi on sairastuneelle totta. Jos hän kokee uhkaa, vaikka se kuinka perustuisi hänen harhaisuudelleen, hän puolustautuu niin kuin tekisi kuka tahansa uhan edessä.

    Ruotsalaistutkimuksessa on todettu, että psyykkisesti sairaat syyllistyvät muuta väestöä useammin rikoksiin ja skitsofreniapotilaat tekevät neljä kertaa enemmän väkivaltarikoksia kuin tavallinen väestö. Amerikkalaistutkimuksen mukaan suurin osa psykoosiin sairastuneista ei ollut syyllistynyt lainkaan väkivaltarikoksiin ennen sairastumistaan.

    Aiheesta kiinnostuneille suosittelen Ghitta Weizmann-Heneliuksen kirjaa Väkivaltaisen ihmisen kohtaaminen. Se ei käsittele pelkästään skitsofreniaa vaan väkivaltaisuutta yleensä.

    Rikostilastot eivät aivan tarkkaan kerro rikollisuuden yleisyyttä koska kaikkia rikoksia, varsinkin pahoinpitelyitä ja raiskauksia ei aina ilmoiteta poliisille. Joidenkin tutkimusten mukaan valtaosa raiskauksista jää ilmoittamatta poliisille. Luultavaa on että ilmoitusherkkyys vaihtelee vuodesta toiseen.

    Pahoinpitelyn ja henkirikoksen välinen ero on seurauksissa. Joskus toisen henki voi lähteä yllättävän pienestä iskusta

    Henkirikokset sentään tulevat aina poliisin tietoon sillä nykyisessä yhteiskunnassa kukaan ihminen ei voi noin vain kadota. Aina kun joku ihminen kuolee terveydenhoidon yksikön ulkopuolella, poliisi tekee kuolinsyyntutkimuksen, joka osassa tapauksista sisältää ruumiinavauksen. Toki joskus jää epäselväksi oliko kuolemansyy itsemurha, tapaturma vai rikos.

    Poliisin mukaan pääosa henkirikoksista tapahtuu puliukkoremmin tai rikolliskoplan sisällä. Lähes aina rikoksen tekijä ja uhri ovat tunteneet toisensa. Poikkeuksen muodostaa ryöstömurhat eli kun uhri kuolee ryöstössä käytetyn väkivallan seurauksena.

    Sanna Sillanpää - tyyppisten tapausten jälkeen alkaa mediassa psykologien jankutus jonka mukaan jokainen pusikko on täynnä vaarallisia hulluja. Jos olisi, kadut olisivat täynnä ruumiita. Psykologia siis sisältää virheelliä käsityksiä ympäristöstä eli ovatko nämä niitä harhoja?

    Tapaus Sanna Sillanpää jäi suurelle yleisölle kovin hämäräksi koska hän ei itse juurikaan kommentoinut tapausta mitenkään, joten asian käsittely julkisuudessa jäi poikkeuksellisen yksipuoliseksi. Tietoaukko täytettiin psykologisilla selityksillä mielisairauksista ym. Nytkin psykologiset selitykset tapauksesta olivat taas niitä samoja kuin aina ennenkin.

    Äänestä

  • Matti Wigelius, Kotka kirjoitti:

    Rikostilastot eivät aivan tarkkaan kerro rikollisuuden yleisyyttä koska kaikkia rikoksia, varsinkin pahoinpitelyitä ja raiskauksia ei aina ilmoiteta poliisille. Joidenkin tutkimusten mukaan valtaosa raiskauksista jää ilmoittamatta poliisille. Luultavaa on että ilmoitusherkkyys vaihtelee vuodesta toiseen.

    Pahoinpitelyn ja henkirikoksen välinen ero on seurauksissa. Joskus toisen henki voi lähteä yllättävän pienestä iskusta

    Henkirikokset sentään tulevat aina poliisin tietoon sillä nykyisessä yhteiskunnassa kukaan ihminen ei voi noin vain kadota. Aina kun joku ihminen kuolee terveydenhoidon yksikön ulkopuolella, poliisi tekee kuolinsyyntutkimuksen, joka osassa tapauksista sisältää ruumiinavauksen. Toki joskus jää epäselväksi oliko kuolemansyy itsemurha, tapaturma vai rikos.

    Poliisin mukaan pääosa henkirikoksista tapahtuu puliukkoremmin tai rikolliskoplan sisällä. Lähes aina rikoksen tekijä ja uhri ovat tunteneet toisensa. Poikkeuksen muodostaa ryöstömurhat eli kun uhri kuolee ryöstössä käytetyn väkivallan seurauksena.

    Sanna Sillanpää - tyyppisten tapausten jälkeen alkaa mediassa psykologien jankutus jonka mukaan jokainen pusikko on täynnä vaarallisia hulluja. Jos olisi, kadut olisivat täynnä ruumiita. Psykologia siis sisältää virheelliä käsityksiä ympäristöstä eli ovatko nämä niitä harhoja?

    Tapaus Sanna Sillanpää jäi suurelle yleisölle kovin hämäräksi koska hän ei itse juurikaan kommentoinut tapausta mitenkään, joten asian käsittely julkisuudessa jäi poikkeuksellisen yksipuoliseksi. Tietoaukko täytettiin psykologisilla selityksillä mielisairauksista ym. Nytkin psykologiset selitykset tapauksesta olivat taas niitä samoja kuin aina ennenkin.

    ...ajatukseni Sanna Sillanpäästä perustuu mutu-tuntumaan ja kokemukseen joka minulle on paranoidisesta skitsofreniasta tullut. Mitään virallista diagnoosiahan julkisuuteen ei voi toimittaa, sillä se rikkoisi lakia potilaan oikeuksista. Samalla tavoin julkisuuteen tai edes poliisille ei voida kertoa jos hänet lasketaan avohoitoon.

    On aivan totta, ettei kaikkia väkivaltarikoksia koskaan ilmoiteta poliisille jolloin ne eivät päädy tilastoihin... Mutta kun otetaan huomioon kuinka paljon niitä kuitenkin ilmoitetaan, niin siitä jo voimme päätellä, että väkivalta on aika yleistä maassamme.

    Unohdimme muuten perheväkivallan. Sen seurauksena vammautuu ja kuolee joka vuosi useita.

    Väkivalta kohdistuu yleensä tuttuun. Henkirikoksista suurin osa on uhrin lähipiiriin kuuluvan tekemä. Tekijä on yleensä mies ja humalassa. Rikosnimike on yleensä tappo, ei murha. Aseena käytetään yleensä teräasetta tai jotain lyömäasetta.

    Tässä suhteessa Sillanpää on hyvin epätyypillinen suomalainen henkirikollinen. Hän on nainen, joka surmasi selvinpäin ollessaan ampumalla kolme täysin tuntematonta miestä, eli teki niinsanotun massamurhan. Vastaavia tapauksia ei taida meidän rikoshistoriamme tuntea.

    On aivan totta, että mielenterveysongelmaiset eivät tee suurinta osaa väkivaltarikoksista. Mutta kuten jo todettua, mielenterveyden häiriöt voivat alentaa kynnystä turvautua väkivaltaan. Siihen vielä muutama huikka Koskenkorvaa niin soppa on valmis.

    Palataan vielä "vaarallisiin hulluihin". Olen kohdannut erään psyykkisesti sairaan, joka on todella pelottava ilmestys. Hän puhuu väkivaltaisia juttuja, kiroaa kuin tukkijätkä ja huutaa. Palavasilmäisenä tuijottaa. Mutta mutta. Vaarattomampaa miestä saa hakea. Hän ei tee kärpäsellekään pahaa. Mutta ymmärrän oikein hyvin jos joku vastaantulija kavahtaa.

    Äänestä

  • old_profile_19219 kirjoitti:

    ...siis eivät mielestäsi ole väkivaltaa lainkaan? Niitähän meidän maassamme tapahtuu pilvin pimein! Niihin syyllistyvät kännipäissään niin terveet kuin sairaat. Pahoinpitelyn ja raiskauksen uhrille saattaa jäädä pysyviä ruumiin ja sielunvammoja.

    Mutta ei. Vain murhat ja tapot huomioidaan. Niistä tulee komeimmat otsikot. Eihän tavallisesta pahoinpitelystä joudu välttämättä linnaankaan.

    Eli toistan: Täytyykö ihmisen tappaa jotta häntä voidaan pitää vaarallisena? Eikö useisiin raiskauksiin syyllistynyt mielestäsi siis ole vaarallinen. Eihän hän ketään tappanut ole...

    Toisaalta: Miksi tappaja on niin vaarallinen? Erittäin harva henkirikoksen tehnyt kuitenkaan uusii tekonsa. Hän oli vaarallinen ennen tekoaan. Mutta raiskaajat ja rattijuopot tilastojen valossa uusivat rikoksensa todennäköisimmin. Miksi he siis olisivat jotenkin vaarattomampia.

    HUOM: En nyt erottele "hullujen" ja terveiden rikoksia, sillä fakta on, että niihin syyllistyvät molemmat.

    "Eli toistan: Täytyykö ihmisen tappaa jotta häntä voidaan pitää vaarallisena? Eikö useisiin raiskauksiin syyllistynyt mielestäsi siis ole vaarallinen. Eihän hän ketään tappanut ole..."


    On, on ehdottomasti vaarallinen, enkä ole sitä kiistänytkään! Tästä ei tosin ollut nyt kyse!

    Minun pointtini on se, miksi hemmetissä psykiatrian potilaat täytyy pitää lukkojen takana vaikka (minkään)rikoksen tapahtumisen riski potilaan vapautuessa ei kasva(Matti Wigeliuksen tekstin mukaan)! Kai nyt ymmärrät, miksi ei ole todellista syytä pitää näitä potilaita pakkohoidossa!

    PS. Olen kyllä sitä mieltä, että ne, jotka ovat teoillaan osoittaneet olevansa "vaarallisia hulluja", tulisi pitää siellä lukkojen takana, mutta kai itsekin myönnät että valtaosan potilaiden kohdalla ei voi odottaa mitään rikosta tapahtuvan.
    Näiden yksittäistapausten(mm. Sanna Sillanpää) takia ei voi KAIKKIA pitää pakkohoidossa olemattoman rikoksen tapahtumisen riskin takia!

    Äänestä

  • Pekka kirjoitti:

    "Eli toistan: Täytyykö ihmisen tappaa jotta häntä voidaan pitää vaarallisena? Eikö useisiin raiskauksiin syyllistynyt mielestäsi siis ole vaarallinen. Eihän hän ketään tappanut ole..."


    On, on ehdottomasti vaarallinen, enkä ole sitä kiistänytkään! Tästä ei tosin ollut nyt kyse!

    Minun pointtini on se, miksi hemmetissä psykiatrian potilaat täytyy pitää lukkojen takana vaikka (minkään)rikoksen tapahtumisen riski potilaan vapautuessa ei kasva(Matti Wigeliuksen tekstin mukaan)! Kai nyt ymmärrät, miksi ei ole todellista syytä pitää näitä potilaita pakkohoidossa!

    PS. Olen kyllä sitä mieltä, että ne, jotka ovat teoillaan osoittaneet olevansa "vaarallisia hulluja", tulisi pitää siellä lukkojen takana, mutta kai itsekin myönnät että valtaosan potilaiden kohdalla ei voi odottaa mitään rikosta tapahtuvan.
    Näiden yksittäistapausten(mm. Sanna Sillanpää) takia ei voi KAIKKIA pitää pakkohoidossa olemattoman rikoksen tapahtumisen riskin takia!

    ...hyvin harva potilas on pakkohoidossa vaarallisuuteen vedoten. Hoidon yleisin peruste on, että hoitamatta jättäminen vaarantaisi potilaan terveyttä ja pahentaisi mielisairautta. Vapaa-ehtoinen hoito on tavoite, mutta se ei ikävä kyllä aina onnistu.

    Äänestä

  • old_profile_19219 kirjoitti:

    ...hyvin harva potilas on pakkohoidossa vaarallisuuteen vedoten. Hoidon yleisin peruste on, että hoitamatta jättäminen vaarantaisi potilaan terveyttä ja pahentaisi mielisairautta. Vapaa-ehtoinen hoito on tavoite, mutta se ei ikävä kyllä aina onnistu.

    VINKKI KAIKILLE HULLUILLE:
    älä puhu lääkäreille koskaan mistään oudommasta asiasta mitään, jos puhut niin saatat joutua hoitoon. Pyri olemaan mahdollisimman normaali, ja jos vain kykenet, niin osoita pieniä hilpeyden merkkejä vaikkapa hymyilemällä.
    Jos joku psykologi tekee jotain testejä, niin vinkki siihen; niissä ei kannata ryhtyä vastaamaan mitään, sanot vain ettet halua mitään testejä tehdä, niitä sinua ei voida pakottaa tekemään.
    Mutta kuitenkin, jos he jo epäilevät jotain mielenhäiriötä, niin ehkä se on etujesi mukaista vastata, mutta LYHYESTI!
    On esimerkiksi sellainen testi, jossa on musteläiskiä(osa värillisiä läiskiä, osa ei) paperilla, joista psykologi kysyy, mitä sinulle tulee mieleen siitä läiskästä/kuvasta. Siinä ei kannata alkaa sepittelemään mitään MONELLA SANALLA, vaan käytä ainoastaan yksi sana/tehtävä.
    Jos alat sepittelemään hirveän pitkiä stooreja jostain "läiskästä", niin sinut mitä luultavimmin tulkitaan psykoottiseksi. Ensimmäisessä tehtävässä on läiskä, joka muistuttaa lähinnä mustavalkoista marsilaista hirviötä, jolta on ammuttu molemmista poskista luoti läpi, ja sen "sarvet" on sorvattu tasaisiksi. Tähän sinun kannattaa vastata esim. hirvi. Näissä tehtävissä voi keksiä periaatteessa mitä tahansa, mutta erona normaalilla ja psykoottisella ihmisellä on se, että psykoottinen ihminen alkaa herkästi sopertamaan jotain ALKUPERÄISEEN ASIAAN KUULUMATONTA, esim tuosta "hirviöstä" psykoottisella ihmisellä alkaa mielikuvitus laukkaamaan ja hän selittää varsin vuolaasti joitain IRRALLISIA asioita, jotka eivät selvästi liity kuvaan, kun taas normaali ihminen EI TEE NOIN, vaan normaali sanoo jotain tyyliin "no tuo on tollanen joku 'hirvi'".

    Ja tämän tekstin epäilijöille; tämä minun toimintaperiaatteeni, eli niukkasanaisuus ja vastausten yksinkertaisuus, todella toimii. Takeeksi vaikka se, että esimerkiksi MINULLA on tapana toimia näin, ja Olen Onnistunut. Enää minua ei ole passitettu kaiken maailman turhiin hoitoihin, kun tämän olen ottanut selville. Ennen minut passitettiin sinne pelkän psykologisen tutkimuksen perusteella.

    Toivottavasti ymmärsitte, ja osaatte vastaisuudessa soveltaa näitä neuvoja. Kerron lisää näistä testeistä kunhan vain ehdin ottaa selville.

    Muistan Testit ulkoa joten pystyn tekemään niistä kopiot, joista sitten kysyn normaaleilta ihmisiltä, mitä he niissä kuvissa näkevät, ja mikä on se vastaustyyli- ja tapa, joka on normaali. Näin saan 100% varmuudella tietää, miten "normaali" ihminen näihin testeihin vastaa.

    Toivon myös, että tämä teksti pelastaa jonkun, joka ilman tätä tekstiä olisi joutunut psykiatrian uhriksi.

    Äänestä

  • Tutkija. kirjoitti:

    VINKKI KAIKILLE HULLUILLE:
    älä puhu lääkäreille koskaan mistään oudommasta asiasta mitään, jos puhut niin saatat joutua hoitoon. Pyri olemaan mahdollisimman normaali, ja jos vain kykenet, niin osoita pieniä hilpeyden merkkejä vaikkapa hymyilemällä.
    Jos joku psykologi tekee jotain testejä, niin vinkki siihen; niissä ei kannata ryhtyä vastaamaan mitään, sanot vain ettet halua mitään testejä tehdä, niitä sinua ei voida pakottaa tekemään.
    Mutta kuitenkin, jos he jo epäilevät jotain mielenhäiriötä, niin ehkä se on etujesi mukaista vastata, mutta LYHYESTI!
    On esimerkiksi sellainen testi, jossa on musteläiskiä(osa värillisiä läiskiä, osa ei) paperilla, joista psykologi kysyy, mitä sinulle tulee mieleen siitä läiskästä/kuvasta. Siinä ei kannata alkaa sepittelemään mitään MONELLA SANALLA, vaan käytä ainoastaan yksi sana/tehtävä.
    Jos alat sepittelemään hirveän pitkiä stooreja jostain "läiskästä", niin sinut mitä luultavimmin tulkitaan psykoottiseksi. Ensimmäisessä tehtävässä on läiskä, joka muistuttaa lähinnä mustavalkoista marsilaista hirviötä, jolta on ammuttu molemmista poskista luoti läpi, ja sen "sarvet" on sorvattu tasaisiksi. Tähän sinun kannattaa vastata esim. hirvi. Näissä tehtävissä voi keksiä periaatteessa mitä tahansa, mutta erona normaalilla ja psykoottisella ihmisellä on se, että psykoottinen ihminen alkaa herkästi sopertamaan jotain ALKUPERÄISEEN ASIAAN KUULUMATONTA, esim tuosta "hirviöstä" psykoottisella ihmisellä alkaa mielikuvitus laukkaamaan ja hän selittää varsin vuolaasti joitain IRRALLISIA asioita, jotka eivät selvästi liity kuvaan, kun taas normaali ihminen EI TEE NOIN, vaan normaali sanoo jotain tyyliin "no tuo on tollanen joku 'hirvi'".

    Ja tämän tekstin epäilijöille; tämä minun toimintaperiaatteeni, eli niukkasanaisuus ja vastausten yksinkertaisuus, todella toimii. Takeeksi vaikka se, että esimerkiksi MINULLA on tapana toimia näin, ja Olen Onnistunut. Enää minua ei ole passitettu kaiken maailman turhiin hoitoihin, kun tämän olen ottanut selville. Ennen minut passitettiin sinne pelkän psykologisen tutkimuksen perusteella.

    Toivottavasti ymmärsitte, ja osaatte vastaisuudessa soveltaa näitä neuvoja. Kerron lisää näistä testeistä kunhan vain ehdin ottaa selville.

    Muistan Testit ulkoa joten pystyn tekemään niistä kopiot, joista sitten kysyn normaaleilta ihmisiltä, mitä he niissä kuvissa näkevät, ja mikä on se vastaustyyli- ja tapa, joka on normaali. Näin saan 100% varmuudella tietää, miten "normaali" ihminen näihin testeihin vastaa.

    Toivon myös, että tämä teksti pelastaa jonkun, joka ilman tätä tekstiä olisi joutunut psykiatrian uhriksi.

    ei ollut tarkoitus laittaa tuota viestiä tänne, vaan etusivulle.

    Nöyrimmät pahoitteluni!

    Äänestä

  • Tutkija. kirjoitti:

    VINKKI KAIKILLE HULLUILLE:
    älä puhu lääkäreille koskaan mistään oudommasta asiasta mitään, jos puhut niin saatat joutua hoitoon. Pyri olemaan mahdollisimman normaali, ja jos vain kykenet, niin osoita pieniä hilpeyden merkkejä vaikkapa hymyilemällä.
    Jos joku psykologi tekee jotain testejä, niin vinkki siihen; niissä ei kannata ryhtyä vastaamaan mitään, sanot vain ettet halua mitään testejä tehdä, niitä sinua ei voida pakottaa tekemään.
    Mutta kuitenkin, jos he jo epäilevät jotain mielenhäiriötä, niin ehkä se on etujesi mukaista vastata, mutta LYHYESTI!
    On esimerkiksi sellainen testi, jossa on musteläiskiä(osa värillisiä läiskiä, osa ei) paperilla, joista psykologi kysyy, mitä sinulle tulee mieleen siitä läiskästä/kuvasta. Siinä ei kannata alkaa sepittelemään mitään MONELLA SANALLA, vaan käytä ainoastaan yksi sana/tehtävä.
    Jos alat sepittelemään hirveän pitkiä stooreja jostain "läiskästä", niin sinut mitä luultavimmin tulkitaan psykoottiseksi. Ensimmäisessä tehtävässä on läiskä, joka muistuttaa lähinnä mustavalkoista marsilaista hirviötä, jolta on ammuttu molemmista poskista luoti läpi, ja sen "sarvet" on sorvattu tasaisiksi. Tähän sinun kannattaa vastata esim. hirvi. Näissä tehtävissä voi keksiä periaatteessa mitä tahansa, mutta erona normaalilla ja psykoottisella ihmisellä on se, että psykoottinen ihminen alkaa herkästi sopertamaan jotain ALKUPERÄISEEN ASIAAN KUULUMATONTA, esim tuosta "hirviöstä" psykoottisella ihmisellä alkaa mielikuvitus laukkaamaan ja hän selittää varsin vuolaasti joitain IRRALLISIA asioita, jotka eivät selvästi liity kuvaan, kun taas normaali ihminen EI TEE NOIN, vaan normaali sanoo jotain tyyliin "no tuo on tollanen joku 'hirvi'".

    Ja tämän tekstin epäilijöille; tämä minun toimintaperiaatteeni, eli niukkasanaisuus ja vastausten yksinkertaisuus, todella toimii. Takeeksi vaikka se, että esimerkiksi MINULLA on tapana toimia näin, ja Olen Onnistunut. Enää minua ei ole passitettu kaiken maailman turhiin hoitoihin, kun tämän olen ottanut selville. Ennen minut passitettiin sinne pelkän psykologisen tutkimuksen perusteella.

    Toivottavasti ymmärsitte, ja osaatte vastaisuudessa soveltaa näitä neuvoja. Kerron lisää näistä testeistä kunhan vain ehdin ottaa selville.

    Muistan Testit ulkoa joten pystyn tekemään niistä kopiot, joista sitten kysyn normaaleilta ihmisiltä, mitä he niissä kuvissa näkevät, ja mikä on se vastaustyyli- ja tapa, joka on normaali. Näin saan 100% varmuudella tietää, miten "normaali" ihminen näihin testeihin vastaa.

    Toivon myös, että tämä teksti pelastaa jonkun, joka ilman tätä tekstiä olisi joutunut psykiatrian uhriksi.

    ...mutta aika monella "hullulle" ne oudot asiat ovat aivan normaaleja asioita, joista voi aivan hyvin puhua!

    Ja jos ei suostu tekemään testejä, senkin voi tulkita mielisairauteen liittyväksi.

    Jos mustetahrassa ei näe kuin lepakon tai perhosen, se saattaa antaa ihmisestä heikkolahjaisen kuvan (Riippuu tietenkin mitä muihin vastailee).

    Äänestä

  • old_profile_19219 kirjoitti:

    ...mutta aika monella "hullulle" ne oudot asiat ovat aivan normaaleja asioita, joista voi aivan hyvin puhua!

    Ja jos ei suostu tekemään testejä, senkin voi tulkita mielisairauteen liittyväksi.

    Jos mustetahrassa ei näe kuin lepakon tai perhosen, se saattaa antaa ihmisestä heikkolahjaisen kuvan (Riippuu tietenkin mitä muihin vastailee).

    ...en muuten ole nähnyt vielä ketään psykologin lähetteellä hoitoon tullutta. Lähetteen tekee terveyskeskuslääkäri. Sairaalassa psykologi kartoittaa enemmänkin potilaan älyä ja toimintakykyä arkielämässä enemmän kuin varsinaista mielen sairautta.

    Äänestä

  • old_profile_19219 kirjoitti:

    ...mutta aika monella "hullulle" ne oudot asiat ovat aivan normaaleja asioita, joista voi aivan hyvin puhua!

    Ja jos ei suostu tekemään testejä, senkin voi tulkita mielisairauteen liittyväksi.

    Jos mustetahrassa ei näe kuin lepakon tai perhosen, se saattaa antaa ihmisestä heikkolahjaisen kuvan (Riippuu tietenkin mitä muihin vastailee).

    "...mutta aika monella "hullulle" ne oudot asiat ovat aivan normaaleja asioita, joista voi aivan hyvin puhua!"

    Mutta kun se ei kannata!

    "Jos mustetahrassa ei näe kuin lepakon tai perhosen, se saattaa antaa ihmisestä heikkolahjaisen kuvan"

    Mitäs väliä sillä on?? se on psykologi, joka tähän heikkolahjaisuus- päätelmään tulee eikä se vaikuta mihinkään muuhun mitenkään, eli ei väliä.

    "Ja jos ei suostu tekemään testejä, senkin voi tulkita mielisairauteen liittyväksi."

    Luitko ollenkaan, mitä minä kirjoitin? Minä kirjoitin, että JOS HE JO EPÄILEVÄT MIELISAIRAUTTA, niin sitten kannattaa vastata, ja vastaavasti jos he EIVÄT epäile mitään, niin voi sanoa ettei yksinkertaisesti halua mitään testejä tehdä. Jos he tämän jälkeen jotain epäilevät, niin sitten suunnitelma 2, eli vastaa vain "perhonen" tai "lepakko" tms. ja sano ettet keksi muuta.

    Tämä on minun taktiikkani, ja se on vedenpitävä, kuten varmaan huomasit.

    Äänestä

  • old_profile_19219 kirjoitti:

    ...en muuten ole nähnyt vielä ketään psykologin lähetteellä hoitoon tullutta. Lähetteen tekee terveyskeskuslääkäri. Sairaalassa psykologi kartoittaa enemmänkin potilaan älyä ja toimintakykyä arkielämässä enemmän kuin varsinaista mielen sairautta.

    "Lähetteen tekee terveyskeskuslääkäri. Sairaalassa psykologi kartoittaa enemmänkin potilaan älyä ja toimintakykyä arkielämässä enemmän kuin varsinaista mielen sairautta."

    Erehdys. Terveyskeskuslääkäri kyllä lähettää sinut, mutta ensin TUTKITTAVAKSI. Jos tutkimuksissa ei selviä mitään, pääset "vapaalle jalalle".
    Älä väitä, että psykologi ei muka testaisi potilaan mahdollista mielensairautta sairaalassa.
    Jos rehellinen olet, niin myönnät että sairaalassa tätä mielensairauden mahdollisuutta todella tutkitaan!
    Tiedoksi siis kaikille, että jos mm. kyseinen testi tulee vastaan, niin ei muuta kuin toimit niin kuin olen neuvonut.

    Hyvää päivänjatkoa ja iloista mieltä kaikille:)

    Äänestä

  • Tutkija. kirjoitti:

    "...mutta aika monella "hullulle" ne oudot asiat ovat aivan normaaleja asioita, joista voi aivan hyvin puhua!"

    Mutta kun se ei kannata!

    "Jos mustetahrassa ei näe kuin lepakon tai perhosen, se saattaa antaa ihmisestä heikkolahjaisen kuvan"

    Mitäs väliä sillä on?? se on psykologi, joka tähän heikkolahjaisuus- päätelmään tulee eikä se vaikuta mihinkään muuhun mitenkään, eli ei väliä.

    "Ja jos ei suostu tekemään testejä, senkin voi tulkita mielisairauteen liittyväksi."

    Luitko ollenkaan, mitä minä kirjoitin? Minä kirjoitin, että JOS HE JO EPÄILEVÄT MIELISAIRAUTTA, niin sitten kannattaa vastata, ja vastaavasti jos he EIVÄT epäile mitään, niin voi sanoa ettei yksinkertaisesti halua mitään testejä tehdä. Jos he tämän jälkeen jotain epäilevät, niin sitten suunnitelma 2, eli vastaa vain "perhonen" tai "lepakko" tms. ja sano ettet keksi muuta.

    Tämä on minun taktiikkani, ja se on vedenpitävä, kuten varmaan huomasit.

    ...mutta siinä vaiheessa kun sairaalaan tullaan melkoinen osa potilaista ei ymmärrä sitä.

    Äänestä

  • Tutkija. kirjoitti:

    "Lähetteen tekee terveyskeskuslääkäri. Sairaalassa psykologi kartoittaa enemmänkin potilaan älyä ja toimintakykyä arkielämässä enemmän kuin varsinaista mielen sairautta."

    Erehdys. Terveyskeskuslääkäri kyllä lähettää sinut, mutta ensin TUTKITTAVAKSI. Jos tutkimuksissa ei selviä mitään, pääset "vapaalle jalalle".
    Älä väitä, että psykologi ei muka testaisi potilaan mahdollista mielensairautta sairaalassa.
    Jos rehellinen olet, niin myönnät että sairaalassa tätä mielensairauden mahdollisuutta todella tutkitaan!
    Tiedoksi siis kaikille, että jos mm. kyseinen testi tulee vastaan, niin ei muuta kuin toimit niin kuin olen neuvonut.

    Hyvää päivänjatkoa ja iloista mieltä kaikille:)

    ...mutta psykologeilla ei ole mitään tekemistä siinä vaiheessa. Kyseessä on akuuttipotilas, jota tarkkaillaan neljän vrk.n ajan jatkohoidon tarpeen selvittämiseksi.

    Totta kai mielisairautta tutkitaan sairaalassa. Tutkiva ja jatkosta päättävä henkilö on kuitenkin psykiatriaan erikoistunut lääkäri, ei psykologi. Psykologiset tutkimukset tulevat mukaan sitten jos hoito jatkuu ja ne katsotaan tarpeellisiksi.

    Loppujen lopuksi psykologin tutkimusten tuloksia ei tarvita diagnosoitaessa psyyken sairauksia. Kaikkia potilaita ei edes lähetetä psykologin juttusille.

    Vai meniköhän sinulla termit psykologia ja psykiatria sekaisin?

    Äänestä

  • old_profile_19219 kirjoitti:

    ...mutta psykologeilla ei ole mitään tekemistä siinä vaiheessa. Kyseessä on akuuttipotilas, jota tarkkaillaan neljän vrk.n ajan jatkohoidon tarpeen selvittämiseksi.

    Totta kai mielisairautta tutkitaan sairaalassa. Tutkiva ja jatkosta päättävä henkilö on kuitenkin psykiatriaan erikoistunut lääkäri, ei psykologi. Psykologiset tutkimukset tulevat mukaan sitten jos hoito jatkuu ja ne katsotaan tarpeellisiksi.

    Loppujen lopuksi psykologin tutkimusten tuloksia ei tarvita diagnosoitaessa psyyken sairauksia. Kaikkia potilaita ei edes lähetetä psykologin juttusille.

    Vai meniköhän sinulla termit psykologia ja psykiatria sekaisin?

    "Loppujen lopuksi psykologin tutkimusten tuloksia ei tarvita diagnosoitaessa psyyken sairauksia. Kaikkia potilaita ei edes lähetetä psykologin juttusille."

    En ole kuullut psykiatrista, joka jättäisi/olisi joskus jättänyt psykologiset tutkimukset psykoosiepäillylle tekemättä.

    "...mutta psykologeilla ei ole mitään tekemistä siinä vaiheessa. Kyseessä on akuuttipotilas, jota tarkkaillaan neljän vrk.n ajan jatkohoidon tarpeen selvittämiseksi."

    Tiedänhän minä tämän. Mutta psykoottiselle tehdään jossain vaiheessa varmuudella psykologinen tutkimus, jossa selvitellään mm. psykoosin vakavuutta. Jos kyseessä paljastuisi olevan mm. skitsofrenia, niin hoito jatkuisi hyvin todennäköisesti piiiiiiiiiitkäään, ja tästä pitää ihmisiä etukäteen varoittaa.

    "Loppujen lopuksi psykologin tutkimusten tuloksia ei tarvita diagnosoitaessa psyyken sairauksia."

    Tuota minä en ole koskaan kuullut.

    "Kaikkia potilaita ei edes lähetetä psykologin juttusille."

    Kaikkia potilaita ei edes lähetetä psykologin juttusille, niinpä. Tällaiset tyypit ovatkin sitten jo lähes täysin varmoja tapauksia; ei m-sairautta. Mutta kyllä lähes aina tuo psykol. tutkimus tehdään, melko harvoin siis on näitä poikkeuksia, joille sitä ei tehdä.

    Ei minulla ole mennyt termit sekaisin.

    Äänestä

  • Tutkija. kirjoitti:

    "Loppujen lopuksi psykologin tutkimusten tuloksia ei tarvita diagnosoitaessa psyyken sairauksia. Kaikkia potilaita ei edes lähetetä psykologin juttusille."

    En ole kuullut psykiatrista, joka jättäisi/olisi joskus jättänyt psykologiset tutkimukset psykoosiepäillylle tekemättä.

    "...mutta psykologeilla ei ole mitään tekemistä siinä vaiheessa. Kyseessä on akuuttipotilas, jota tarkkaillaan neljän vrk.n ajan jatkohoidon tarpeen selvittämiseksi."

    Tiedänhän minä tämän. Mutta psykoottiselle tehdään jossain vaiheessa varmuudella psykologinen tutkimus, jossa selvitellään mm. psykoosin vakavuutta. Jos kyseessä paljastuisi olevan mm. skitsofrenia, niin hoito jatkuisi hyvin todennäköisesti piiiiiiiiiitkäään, ja tästä pitää ihmisiä etukäteen varoittaa.

    "Loppujen lopuksi psykologin tutkimusten tuloksia ei tarvita diagnosoitaessa psyyken sairauksia."

    Tuota minä en ole koskaan kuullut.

    "Kaikkia potilaita ei edes lähetetä psykologin juttusille."

    Kaikkia potilaita ei edes lähetetä psykologin juttusille, niinpä. Tällaiset tyypit ovatkin sitten jo lähes täysin varmoja tapauksia; ei m-sairautta. Mutta kyllä lähes aina tuo psykol. tutkimus tehdään, melko harvoin siis on näitä poikkeuksia, joille sitä ei tehdä.

    Ei minulla ole mennyt termit sekaisin.

    ...jatkua piiiiiiiiitkään ennen kuin potilas saadaan siihen kuntoon, että hänestä voidaan tehdä psykologisia tutkimuksia.

    Taisin olla hiukan epäselvä. Tarkoitin, ettei psykologisia tutkimuksia tehdä jokaisella hoitokerralla erikseen. Niitä voidaan uusia tarvittaessa. Mutta aina testaus ei onnistu, koska potilas ei ole yhteistyössä. Tämä ei kuitenkaan ole välttämättä johtanut "terveen" papereihin vaan hoidon pitkittymiseen.

    Ja kyllä sen diagnoosin lääkäri tekee tarvittaessa ilman psyk. testaustakin. Skitsofrenia ainakin joissakin tapauksissa näkyy niin selvästi.

    Äänestä

  • old_profile_19219 kirjoitti:

    ...jatkua piiiiiiiiitkään ennen kuin potilas saadaan siihen kuntoon, että hänestä voidaan tehdä psykologisia tutkimuksia.

    Taisin olla hiukan epäselvä. Tarkoitin, ettei psykologisia tutkimuksia tehdä jokaisella hoitokerralla erikseen. Niitä voidaan uusia tarvittaessa. Mutta aina testaus ei onnistu, koska potilas ei ole yhteistyössä. Tämä ei kuitenkaan ole välttämättä johtanut "terveen" papereihin vaan hoidon pitkittymiseen.

    Ja kyllä sen diagnoosin lääkäri tekee tarvittaessa ilman psyk. testaustakin. Skitsofrenia ainakin joissakin tapauksissa näkyy niin selvästi.

    ...muuten laimilyödään pahasti mm. sitä skitsofrenia diagnoosin kohtaa, jossa sanotaan että oireiden on täytynyt jatkua vähintään joko 1kk tai 6kk. Usein diagnoosi tehdään kuitenkin ennenkuin potilaalla on ollut oireita edes kahta viikkoa, tai useammin on niin ettei niistä olla kiinnostuneita lainkaan, kuten ei muustakaan kehityshistoriasta.
    Lisäksi esim. joidenkin autisminsukuisten tilojen ei useissa paikoissa uskota olevan olemassa.
    Muihin väitteihisi en nyt enää tänään jaksa kommentoida, menen nukkumaan vähän univelkaa pois,

    joten
    hyvää
    yötä :)

    Äänestä

  • old_profile_19219 kirjoitti:

    ...ajatukseni Sanna Sillanpäästä perustuu mutu-tuntumaan ja kokemukseen joka minulle on paranoidisesta skitsofreniasta tullut. Mitään virallista diagnoosiahan julkisuuteen ei voi toimittaa, sillä se rikkoisi lakia potilaan oikeuksista. Samalla tavoin julkisuuteen tai edes poliisille ei voida kertoa jos hänet lasketaan avohoitoon.

    On aivan totta, ettei kaikkia väkivaltarikoksia koskaan ilmoiteta poliisille jolloin ne eivät päädy tilastoihin... Mutta kun otetaan huomioon kuinka paljon niitä kuitenkin ilmoitetaan, niin siitä jo voimme päätellä, että väkivalta on aika yleistä maassamme.

    Unohdimme muuten perheväkivallan. Sen seurauksena vammautuu ja kuolee joka vuosi useita.

    Väkivalta kohdistuu yleensä tuttuun. Henkirikoksista suurin osa on uhrin lähipiiriin kuuluvan tekemä. Tekijä on yleensä mies ja humalassa. Rikosnimike on yleensä tappo, ei murha. Aseena käytetään yleensä teräasetta tai jotain lyömäasetta.

    Tässä suhteessa Sillanpää on hyvin epätyypillinen suomalainen henkirikollinen. Hän on nainen, joka surmasi selvinpäin ollessaan ampumalla kolme täysin tuntematonta miestä, eli teki niinsanotun massamurhan. Vastaavia tapauksia ei taida meidän rikoshistoriamme tuntea.

    On aivan totta, että mielenterveysongelmaiset eivät tee suurinta osaa väkivaltarikoksista. Mutta kuten jo todettua, mielenterveyden häiriöt voivat alentaa kynnystä turvautua väkivaltaan. Siihen vielä muutama huikka Koskenkorvaa niin soppa on valmis.

    Palataan vielä "vaarallisiin hulluihin". Olen kohdannut erään psyykkisesti sairaan, joka on todella pelottava ilmestys. Hän puhuu väkivaltaisia juttuja, kiroaa kuin tukkijätkä ja huutaa. Palavasilmäisenä tuijottaa. Mutta mutta. Vaarattomampaa miestä saa hakea. Hän ei tee kärpäsellekään pahaa. Mutta ymmärrän oikein hyvin jos joku vastaantulija kavahtaa.

    "Mutta kun otetaan huomioon kuinka paljon väkivaltarikoksista kuitenkin ilmoitetaan, niin siitä jo voimme päätellä, että väkivalta on aika yleistä maassamme."

    Näistä asioista löytyy tilastotietoa Tilastollisesta vuosikerrasta jota Tilastokeskus julkaisee. Tämä keltainen kirja löytyy joka kirjastosta.

    Henkirikokseen kuolee joka vuosi sadasta kahteensataan henkeä. Mikäli "vaarallisten hullujen" uhrit hukkuvat tilastokohinaan, täytyy "vaarallisen hulluuden" olla todella marginaalinen ilmiö.

    Miksi siitä sitten metelöidään niin paljon? Kuoleehan puliukkojen tappeluissakin paljon enemmän.

    Miksei psykologia pysty suhtautumaan erehtymiseen luontevasti? Heti erehdystä seuraa psykologinen leimakirveen heiluttelu (paranoidia ym.). Erehtyminen on inhimillistä.

    Yleensä rähjäjuopot ovat selvinpäin ihan mukavia. Heidän ei pitäisi juoda ollenkaan.

    Äänestä

Läheskään kaikki potilaat eivät ole vaarallisia. Mutta vaarallisiakin potilaita löytyy. Mutta suhtautuminen pakkohoitoon on siinä mielessä omituista, että jos potilas ei ole ketään tappanut, itketään kuorossa sitä, että häntä pidetään turhaan pakkohoidossa. Jos taas potilas on ehtinyt tappaa jonkun, silloin sama kuoro itkee sitä, miksei niin vaarallista potilasta pidetty hoidossa.

Mitenkähän mahtaa olla. Kuinka monta ihmistä kuoli tai loukkaantui sen vuoksi, ettei vaarallista psykiatrista potilasta voinut pitää pakkohoidossa?

Harva potilas kuitenkaan on hoidossa pelkän vaarallisuuden vuoksi. Kyllä näillä vaarallisilla potilailla täyttyy myös sekin M1-lähetteen kohta, jossa sanotaan: "Hoitoon toimittamatta jättäminen pahentaisi olennaisesti hänen mielisairauttaan..."

Nuo Basaglian ajatukset ovat ihan selkeästi 1970-luvun kaikkea "ymmärtävää" ideologiaa. Nykyään kukaan psykiatri ei kuitenkaan antaisi julkista lausuntoa jossa puhuisi "hulluista". Hulluja ei nykytermistö enää tunne. Puhutaan mielenterveyskuntoutujista.

Äänestä
  • "Nuo Basaglian ajatukset ovat ihan selkeästi 1970-luvun kaikkea "ymmärtävää" ideologiaa."

    Voi olla. Basaglia ei allekirjoittanut yhtäkään eristämispäätöstä toimiessaan Firenzen mielisairaalan johtajana. Sen sijaan hän pyrki puheväleihin potilaitten kanssa ja näin pyrki välttämään väärinkäsityksiä jotka ovat syynä useisiin tapahtumasarjoihin jotka johtavat eristämispäätökseen. Monet ristiriidat sairaalassa johtuvat potilaitten ja henkilökunnan välisestä syvästä juovasta. Tätä juopaa Basaglia pyrki madaltamaan.

    Ohjelmassa ei muistaakseni mainittu kertaakaan että Basaglia olisi vaatinut mielisairaudesta johtuvan syyntakeettomuuden poistamista lainsäädännöstä. Jos Basaglia vaati hullujakin lailliseen vastuuseen teoistaan niin ei hän silloin ollut liberaali.

    Sanaa "hullu" käytettiin kyseisessä radio-ohjelmassa. Ohjelman toimitti Pekka Salo (YLE). En tiedä mitä termiä Italiassa siihen aikaan ja nykyään käytetään. Ehkäpä Salo yritti näin popularisoida aihetta.

    Joihinkin kohtiin vastasin jo tuossa toisessa viestissä.

    Äänestä

  • Matti Wigelius, Kotka kirjoitti:

    "Nuo Basaglian ajatukset ovat ihan selkeästi 1970-luvun kaikkea "ymmärtävää" ideologiaa."

    Voi olla. Basaglia ei allekirjoittanut yhtäkään eristämispäätöstä toimiessaan Firenzen mielisairaalan johtajana. Sen sijaan hän pyrki puheväleihin potilaitten kanssa ja näin pyrki välttämään väärinkäsityksiä jotka ovat syynä useisiin tapahtumasarjoihin jotka johtavat eristämispäätökseen. Monet ristiriidat sairaalassa johtuvat potilaitten ja henkilökunnan välisestä syvästä juovasta. Tätä juopaa Basaglia pyrki madaltamaan.

    Ohjelmassa ei muistaakseni mainittu kertaakaan että Basaglia olisi vaatinut mielisairaudesta johtuvan syyntakeettomuuden poistamista lainsäädännöstä. Jos Basaglia vaati hullujakin lailliseen vastuuseen teoistaan niin ei hän silloin ollut liberaali.

    Sanaa "hullu" käytettiin kyseisessä radio-ohjelmassa. Ohjelman toimitti Pekka Salo (YLE). En tiedä mitä termiä Italiassa siihen aikaan ja nykyään käytetään. Ehkäpä Salo yritti näin popularisoida aihetta.

    Joihinkin kohtiin vastasin jo tuossa toisessa viestissä.

    Henkilökemiat aiheuttavat ongelmia myös psykiatrisissa sairaaloissa samalla tavalla kuin muuallakin.

    Keskustelemaan pyritään meidänkin psykiatriassa, mutta sanat eivät ikävä kyllä aina riitä. Potilaita joudutaan myös rajoittamaan. Pelkkä jees-touhu ei onnistu kun kyseessä on psyykkisesti sairas ihminen.

    Psyykkisesti sairas on yleensä kuitenkin vaarallisempi itselleen kuin muille ihmisille. No joo, kuulen jo jonkun huutavan, että eikö hänellä pitäisi olla vapaus hupsutella rauhassa jos kerran on vahingollinen vain itselleen. Kun se olisikin niin yksinkertaista.

    Rajoittaminen voi johtaa siihen, että potilas pyrkii väkivalloin saamaan tavoittelemansa. Ja väkivalta johtaa eristykseen. Jos hän lyömällä saisi haluamansa, hän taatusti löisi toistekin. Ja jos jollakin osastolla ei eristetä edes väkivaltaisia potilaita, väkivaltainen potilas siirretään osastolle jossa eristetään.

    Tiedän erään psykiatrisen yksikön Suomessa, jonka lääkäri oikein ylpeilee sillä, että heillä ei eristetä. Eivät he todellakaan eristä. He kutsuvat ambulanssin ja poliisin ja uhkaava potilas siirretään toiseen paikkaan.

    Äänestä

  • old_profile_19219 kirjoitti:

    Henkilökemiat aiheuttavat ongelmia myös psykiatrisissa sairaaloissa samalla tavalla kuin muuallakin.

    Keskustelemaan pyritään meidänkin psykiatriassa, mutta sanat eivät ikävä kyllä aina riitä. Potilaita joudutaan myös rajoittamaan. Pelkkä jees-touhu ei onnistu kun kyseessä on psyykkisesti sairas ihminen.

    Psyykkisesti sairas on yleensä kuitenkin vaarallisempi itselleen kuin muille ihmisille. No joo, kuulen jo jonkun huutavan, että eikö hänellä pitäisi olla vapaus hupsutella rauhassa jos kerran on vahingollinen vain itselleen. Kun se olisikin niin yksinkertaista.

    Rajoittaminen voi johtaa siihen, että potilas pyrkii väkivalloin saamaan tavoittelemansa. Ja väkivalta johtaa eristykseen. Jos hän lyömällä saisi haluamansa, hän taatusti löisi toistekin. Ja jos jollakin osastolla ei eristetä edes väkivaltaisia potilaita, väkivaltainen potilas siirretään osastolle jossa eristetään.

    Tiedän erään psykiatrisen yksikön Suomessa, jonka lääkäri oikein ylpeilee sillä, että heillä ei eristetä. Eivät he todellakaan eristä. He kutsuvat ambulanssin ja poliisin ja uhkaava potilas siirretään toiseen paikkaan.

    "Keskustelemaan pyritään meidänkin psykiatriassa, mutta sanat eivät ikävä kyllä aina riitä."

    No voi Saatana sentään! Minulla on henkilökohtaista kokemusta siitä että EI kuunnella! Älä puhu paskaa!

    Äänestä

  • Esko kirjoitti:

    "Keskustelemaan pyritään meidänkin psykiatriassa, mutta sanat eivät ikävä kyllä aina riitä."

    No voi Saatana sentään! Minulla on henkilökohtaista kokemusta siitä että EI kuunnella! Älä puhu paskaa!

    ...rajansa. Esimerkki: Potilasta ei hyödytä yhtään kun hän puhuu harhaisesta todellisuudestaan jos henkilökunta vain nyökyttelee ja myöntelee. Harhoihin ei voi lähteä mukaan. On kerrottava, että ne jutut (Mitä ovatkaan, kaikki on mahdollista) johtuvat hänen sairaudestaan. Kaikki eivät halua sitä kuulla. Harhathan ovat heille todellisia.

    Mutta... Voihan olla että sinun kohdallesi on sattunut alan tympiintyneimmät hoitajat. En ole niin sinisilmäinen ettenkö tiedä, että hoitoalallakin on huonoja ja kusipäisiä ihmisiä. Mutta sinäpä näytät luokittelevan kaikki alan ihmiset sellaisiksi huonon kokemuksesi perusteella.

    Äänestä

  • old_profile_19219 kirjoitti:

    ...rajansa. Esimerkki: Potilasta ei hyödytä yhtään kun hän puhuu harhaisesta todellisuudestaan jos henkilökunta vain nyökyttelee ja myöntelee. Harhoihin ei voi lähteä mukaan. On kerrottava, että ne jutut (Mitä ovatkaan, kaikki on mahdollista) johtuvat hänen sairaudestaan. Kaikki eivät halua sitä kuulla. Harhathan ovat heille todellisia.

    Mutta... Voihan olla että sinun kohdallesi on sattunut alan tympiintyneimmät hoitajat. En ole niin sinisilmäinen ettenkö tiedä, että hoitoalallakin on huonoja ja kusipäisiä ihmisiä. Mutta sinäpä näytät luokittelevan kaikki alan ihmiset sellaisiksi huonon kokemuksesi perusteella.

    "Esimerkki: Potilasta ei hyödytä yhtään kun hän puhuu harhaisesta todellisuudestaan jos henkilökunta vain nyökyttelee ja myöntelee. Harhoihin ei voi lähteä mukaan. On kerrottava, että ne jutut (Mitä ovatkaan, kaikki on mahdollista) johtuvat hänen sairaudestaan. Kaikki eivät halua sitä kuulla. Harhathan ovat heille todellisia."

    Minä en ole mistään harhoistani koskaan puhunut, vaan ihan reaalimaailmassa tapahtuneista asioista. Heitä ei vain ole kiinnostanut kuunnella!
    Puskivat vain lääkkeitä olemattomaan sairauteen. Hoito oli ällistyttävän surkeaa!
    Esimerkiksi, kun kerran kysyin että enkö voisi olla rauhassa edes saunassa, niin sanoivat "teitä täytyy valvoa, kun ei teistä hulluista ikinä tiedä"!
    Onko tämä jotenkin hoidon kannalta rakentavaa saada minut kuvittelemaan itseni joksikin hulluksi??
    Jos he tuota mieltä olivatkin, niin miksi pitää sanoa tuo asia hoidon kannalta epärakentavasti?!
    Valvoivatkin sitten oikein joukolla pelätessään että minä käyn päälle, koska heidän mielestään jos on vain yksi hoitaja kyyläämässä niin sen minä teen(olivat selvästi harhaisia sellaista luullessaan!)!
    (toisen sairaalan psykiatrit totesivat myöhemmin tämän sairauden olemattomuuden ja siten hoidon turhuuden)

    "Mutta... Voihan olla että sinun kohdallesi on sattunut alan tympiintyneimmät hoitajat. En ole niin sinisilmäinen ettenkö tiedä, että hoitoalallakin on huonoja ja kusipäisiä ihmisiä."

    No se on selvää, että ne ovat olleet kusipäitä yms. ja epäpäteviä, mutta kun samoja kokemuksia kuulen lähes kaikilta muiltakin niin täytyy sanoa että VALTAOSA on näitä epäpäteviä psykiatreja.
    Tämän takia en suosittelekaan psykiatrisia palveluja kenellekään, koska todennäköisyys sille että hän saisi huonon psykiatrin ja pääasiassa huonoista hoitajista koostuvan "hoitajiston", on erittäin suuri.
    Mm. minun kokemukseni perusteella uskallan sanoa että se todennäköisyys on luokkaa 1/20!

    Äänestä

  • Esko kirjoitti:

    "Esimerkki: Potilasta ei hyödytä yhtään kun hän puhuu harhaisesta todellisuudestaan jos henkilökunta vain nyökyttelee ja myöntelee. Harhoihin ei voi lähteä mukaan. On kerrottava, että ne jutut (Mitä ovatkaan, kaikki on mahdollista) johtuvat hänen sairaudestaan. Kaikki eivät halua sitä kuulla. Harhathan ovat heille todellisia."

    Minä en ole mistään harhoistani koskaan puhunut, vaan ihan reaalimaailmassa tapahtuneista asioista. Heitä ei vain ole kiinnostanut kuunnella!
    Puskivat vain lääkkeitä olemattomaan sairauteen. Hoito oli ällistyttävän surkeaa!
    Esimerkiksi, kun kerran kysyin että enkö voisi olla rauhassa edes saunassa, niin sanoivat "teitä täytyy valvoa, kun ei teistä hulluista ikinä tiedä"!
    Onko tämä jotenkin hoidon kannalta rakentavaa saada minut kuvittelemaan itseni joksikin hulluksi??
    Jos he tuota mieltä olivatkin, niin miksi pitää sanoa tuo asia hoidon kannalta epärakentavasti?!
    Valvoivatkin sitten oikein joukolla pelätessään että minä käyn päälle, koska heidän mielestään jos on vain yksi hoitaja kyyläämässä niin sen minä teen(olivat selvästi harhaisia sellaista luullessaan!)!
    (toisen sairaalan psykiatrit totesivat myöhemmin tämän sairauden olemattomuuden ja siten hoidon turhuuden)

    "Mutta... Voihan olla että sinun kohdallesi on sattunut alan tympiintyneimmät hoitajat. En ole niin sinisilmäinen ettenkö tiedä, että hoitoalallakin on huonoja ja kusipäisiä ihmisiä."

    No se on selvää, että ne ovat olleet kusipäitä yms. ja epäpäteviä, mutta kun samoja kokemuksia kuulen lähes kaikilta muiltakin niin täytyy sanoa että VALTAOSA on näitä epäpäteviä psykiatreja.
    Tämän takia en suosittelekaan psykiatrisia palveluja kenellekään, koska todennäköisyys sille että hän saisi huonon psykiatrin ja pääasiassa huonoista hoitajista koostuvan "hoitajiston", on erittäin suuri.
    Mm. minun kokemukseni perusteella uskallan sanoa että se todennäköisyys on luokkaa 1/20!

    Oiskohan tässä kyse sellaisesta asiasta kuin sairaudentunnottomuus. No oli tai ei niin älä Esko kommentoi sen enempää, sillä jos on, niin se ei sinun tietoisuuden tasolle asti pääse, valitettavasti näinkin voi asiat olla ja jos sairastumisesta kokee syyllisyyttä(mitä ei tietenkään pitäisi) niin helpostihan sen ulkoistaa.

    Äänestä

  • raaven kirjoitti:

    Oiskohan tässä kyse sellaisesta asiasta kuin sairaudentunnottomuus. No oli tai ei niin älä Esko kommentoi sen enempää, sillä jos on, niin se ei sinun tietoisuuden tasolle asti pääse, valitettavasti näinkin voi asiat olla ja jos sairastumisesta kokee syyllisyyttä(mitä ei tietenkään pitäisi) niin helpostihan sen ulkoistaa.

    "jos sairastumisesta kokee syyllisyyttä(mitä ei tietenkään pitäisi) niin helpostihan sen ulkoistaa."

    Mitähän sinä tarkoitat tuolla? Minäkö olen nyt sairas, ja koen syyllisyyttä?

    En tosiaan kommentoi. Koska se on hyödytöntä; sanoitpa niin tai näin, niin aina väärinpäin. Jos sanon, että en ole sairas, niin se tulkitaan automaattisesti sairaudentunnottomuudeksi. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa terveitäkin pidetään sairaina, vaikka tämä riittävästi terve henkilö kuinka yrittäisi hokea hyvää terveyttään!
    Ei kukaan Terve henkilö yksinkertaisesti voi vastata myöntävästi kysymykseen "oletko sairas"!

    PS. Tuollaisia kommentteja ei ollut vaikea arvata, joissa minut Ensimmäiseksi tulkitaan sairaudentunnottomaksi, se on suorastaan raivostuttavan yleinen ensioletus kaikilta psykiatreilta, psyk. sairaanhoitajilta yms. roskaväeltä.

    PS2. Minut on todettu jo virallisesti "mieleltäni terveeksi", olisit saanut sen selville lukemalla aiemmat tekstini huolellisemmin!

    Äänestä

  • Esko kirjoitti:

    "jos sairastumisesta kokee syyllisyyttä(mitä ei tietenkään pitäisi) niin helpostihan sen ulkoistaa."

    Mitähän sinä tarkoitat tuolla? Minäkö olen nyt sairas, ja koen syyllisyyttä?

    En tosiaan kommentoi. Koska se on hyödytöntä; sanoitpa niin tai näin, niin aina väärinpäin. Jos sanon, että en ole sairas, niin se tulkitaan automaattisesti sairaudentunnottomuudeksi. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa terveitäkin pidetään sairaina, vaikka tämä riittävästi terve henkilö kuinka yrittäisi hokea hyvää terveyttään!
    Ei kukaan Terve henkilö yksinkertaisesti voi vastata myöntävästi kysymykseen "oletko sairas"!

    PS. Tuollaisia kommentteja ei ollut vaikea arvata, joissa minut Ensimmäiseksi tulkitaan sairaudentunnottomaksi, se on suorastaan raivostuttavan yleinen ensioletus kaikilta psykiatreilta, psyk. sairaanhoitajilta yms. roskaväeltä.

    PS2. Minut on todettu jo virallisesti "mieleltäni terveeksi", olisit saanut sen selville lukemalla aiemmat tekstini huolellisemmin!

    Koska en tunne sinua, olen pyrkinyt välttämään diagnosoimistasi. Mutta sairaudentunnottomuus on hyvin yleistä. Loppujen lopuksi hyvin harva ihminen on joutunut psykiatrian piiriin täysin ilman mitään psyykkistä oireilua.

    Mutta vääriä diagnooseja psykiatritkin tekevät siinä missä muutkin lääkärit.

    Äänestä

  • old_profile_19219 kirjoitti:

    Koska en tunne sinua, olen pyrkinyt välttämään diagnosoimistasi. Mutta sairaudentunnottomuus on hyvin yleistä. Loppujen lopuksi hyvin harva ihminen on joutunut psykiatrian piiriin täysin ilman mitään psyykkistä oireilua.

    Mutta vääriä diagnooseja psykiatritkin tekevät siinä missä muutkin lääkärit.

    Edellisen kanssa samaa mieltä. Onhan siitä tehty tutkimuksiakin, että esim eri maissa saa eri diagnoosin, esim jos maaninen ihminen jolla psykoosioireita diagnosoidaan hoito/muusta kulttuurista riippuen joko maanisia oireita painottaen tai sitten psykoosioireita painottaen, eli esim vaihtoehtoisesti joko maanis-depressiiviseksi tai skitsoaffektiiviseksi sairaudeksi. Tätä siis edelleen vaikka sairausluokituksen helpottamiseksi kaksikin järjestelmää (DSM ja ICD). Päihteet on sitten ihan oma juttu sotkemaan diagnosointia.
    Ps. En missään nimessä väitä ketään erehtymättömäksi, mutta uskon että oikeusvaltiossa täytyy ihmisen aika lailla valtaväestöstä poiketen käyttäytyä jos esim koko pakkohoitoketjun joutuu läpi käymään. Ja suomessa tuo laki vaatii vielä pitämään ihmisestä huolen vaikka se ei olisi muille vahingoksi, sinänsä se on harvinaisen humaani ajatus, eikä mitään amerikan mallia jossa hoidonpuutteen vuoksi ihmiset jäävät hoitamatta kun ei vaaraa ympäristölle (skitsofreenikot jää ja kuolee kaduille mm. aliravitsemukseen).
    Ps Muistakaa ihmiset että ne on nuo Arkadianmäen heput jotka mielenterveyslaista päättää.
    PPS. Ja potilasturvahan parani kun lääninoikeudet vaativat tarkkaa tilastointia pakkotoimista (Tuli voimaan kesäkuussa 2003). Tilastot laitettava helsingissä hallinto-oikeudelle kahden viikon välein.

    Äänestä

  • raaven kirjoitti:

    Edellisen kanssa samaa mieltä. Onhan siitä tehty tutkimuksiakin, että esim eri maissa saa eri diagnoosin, esim jos maaninen ihminen jolla psykoosioireita diagnosoidaan hoito/muusta kulttuurista riippuen joko maanisia oireita painottaen tai sitten psykoosioireita painottaen, eli esim vaihtoehtoisesti joko maanis-depressiiviseksi tai skitsoaffektiiviseksi sairaudeksi. Tätä siis edelleen vaikka sairausluokituksen helpottamiseksi kaksikin järjestelmää (DSM ja ICD). Päihteet on sitten ihan oma juttu sotkemaan diagnosointia.
    Ps. En missään nimessä väitä ketään erehtymättömäksi, mutta uskon että oikeusvaltiossa täytyy ihmisen aika lailla valtaväestöstä poiketen käyttäytyä jos esim koko pakkohoitoketjun joutuu läpi käymään. Ja suomessa tuo laki vaatii vielä pitämään ihmisestä huolen vaikka se ei olisi muille vahingoksi, sinänsä se on harvinaisen humaani ajatus, eikä mitään amerikan mallia jossa hoidonpuutteen vuoksi ihmiset jäävät hoitamatta kun ei vaaraa ympäristölle (skitsofreenikot jää ja kuolee kaduille mm. aliravitsemukseen).
    Ps Muistakaa ihmiset että ne on nuo Arkadianmäen heput jotka mielenterveyslaista päättää.
    PPS. Ja potilasturvahan parani kun lääninoikeudet vaativat tarkkaa tilastointia pakkotoimista (Tuli voimaan kesäkuussa 2003). Tilastot laitettava helsingissä hallinto-oikeudelle kahden viikon välein.

    Missä olet samaa mieltä j.ellroyn kanssa..?
    jäi täysin epäselväksi.

    Ja skitsofreenikotko kuolee kadulle vai? kai onnistut löytämään netistä linkin, tai jotenkin muuten todistamaan väitteesi. Tuota en purematta niele, jos noin olisi niin siitä luulisi olevan juttua enemmän..

    Kyllä, en juuri nyt näe syytä olla muistamatta noita Arkadianmäen heppuja.
    Mutta ei niitä, joiden pitäisi tuota lakia noudattaa(psykiatrit, psykologit, kun eivät ne kusipäät niitä noudata)

    Äänestä

  • Esko kirjoitti:

    Missä olet samaa mieltä j.ellroyn kanssa..?
    jäi täysin epäselväksi.

    Ja skitsofreenikotko kuolee kadulle vai? kai onnistut löytämään netistä linkin, tai jotenkin muuten todistamaan väitteesi. Tuota en purematta niele, jos noin olisi niin siitä luulisi olevan juttua enemmän..

    Kyllä, en juuri nyt näe syytä olla muistamatta noita Arkadianmäen heppuja.
    Mutta ei niitä, joiden pitäisi tuota lakia noudattaa(psykiatrit, psykologit, kun eivät ne kusipäät niitä noudata)

    Ihminen päätyy suomessa hoitoon. Taitaa olla taas jäänyt läääkärin ohjeet noudattamatta ja samalla mennyt kykyä havainnoida ympäristöä ja luetun ymmärtäminenkin on vaikeaa kun ajatus pääsee karkaaman eikä ajatus pysy kasassa. Ihan tässä vain osittain provona heitettynä (älä kysy mikä kohta on provona, silloin alan jo huolestumaan ).

    Äänestä

  • raaven kirjoitti:

    Ihminen päätyy suomessa hoitoon. Taitaa olla taas jäänyt läääkärin ohjeet noudattamatta ja samalla mennyt kykyä havainnoida ympäristöä ja luetun ymmärtäminenkin on vaikeaa kun ajatus pääsee karkaaman eikä ajatus pysy kasassa. Ihan tässä vain osittain provona heitettynä (älä kysy mikä kohta on provona, silloin alan jo huolestumaan ).

    Ihan lisäselvityksenä vielä, jos se ei todellakaan tekstistä auennut.

    Äänestä

Asiaa!

Siinä on ollut viisas mies!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Matti Wigelius, Kotka kirjoitti:

Hän oli italialainen psykiatri, ohjelman mukaan alansa merkittävimpiä 1900-luvulla. Kuoli v. 1980.

Hänestä oli juttu Radiossa (YLE1) perjantai-iltana ja uusintana vielä sunnuntaina. Kuuliko kukaan?

Basaglia oli todella radikaali ja uudisti Italian mielenterveyssysteemin. Hänen johdostaan vaarallisuudella perusteltu pakkohoito kiellettiin Italiassa 1970-luvulla. Tämän Basaglia perusteli seuraavasti:

"Hullujen vaarallisuudesta puhuvat ne joille hullujen eristäminen on elinkeino"

Merkittävää em. lausunnossa on se että sen sanoi alan oppinut. Samaa olen väittänyt tälläkin palstalla useaan kertaan.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu