Laajakaistaa Saarijärvellä piilo operaattoreilla?

Onkohan kuntien omistama PKSV alkanut korjailemaan piuhojaan ja liittelemään yhteyksiä kiinteistöihin oravien lisäksi? Useassa pohjoisen Keskisuomen kunnissa jyllää useita kuitukoneita.

Hyvä että joku seuraa sumplimista. Jäädään odottaan.

Ja taasko meni piilokaistat "letusexi", kuten blinit Lykovilta?
Mitäs Saarijärven kaupunginjohtaja asiasta tietää?

Onko Saarijärvellä tai Karstulassa touhuillut laajakaistan kanssa yhtiö nimeltä Tuntsa Oy tai Tumsan Oy vuosina 1999 - 2004 ja toisen kerran 2008 - 2010. On ollut venäläisten yhtiö.

Onko kaupungin, SSYP:n tai Pohjoisen Keski-Suomen verkkoplvelut Oy:n kumppani?

Niin, Kyyjäevi kommunikoi nimenomaan Pietariin PKSV Oy:n verkon kautta nopeudella 10 Gbts

Sekaisin on bisnesspolitikkojen piuhat menneet. Tarkoitusperät löytyykö sekamelskasta?

Strategiaa Saarijärvellä piilokaapeleilla.

Yritys Tele-Entre Oy
Tele-entre on kansainvälinen ICT palvelu- ja ratkaisutoimittaja ja operaattori. Arvomme perustuu strategiaan tuottaa yrityksille ja yhteisöille liiketoiminnon kannalta kriittisiä yhteyspalveluja. Olemme aktiivisia esimerkiksi tietoliikenneratkaisuissa, yhdistetyissä puhe- ja tiedonsiirtopalveluissa ja verkkopalveluissa. Meillä on erityisosaamista IP-pohjaisissa älyverkkoratkaisuissa, joka takaa turvalliset, luotettavat ja tehokkaat tarpeen vaatiessa monipuolisin liitännöin varustetut palvelut.
Ensisijaisesti olemme kiinnostuneita yksityisen ja julkisen sektorin toimijoista, joilla on useita toimipisteitä. Lisäksi Tele-entrellä on eritysosaamista Venäjällä sijaitseviin toimipisteisiin liittyvissä palveluissa.
Strategiassamme ja operatiivisessa toiminnassamme on erittäin tärkeä asema venäläisellä konsernikumppanillamme ZAO Letus, joka toimii koko Venäjän alueella Pietarista käsin.
Tele-entre Oy - Sturenkatu 27 00510 Helsinki - Tel. 358 (0)2970 27100 - Email: [email protected] - Y-tunnus: 2298178-6 - Business ID: FI22981786
Tausta
Toimintamme aloitettiin vuonna 1992 suomalaisena osakeyhtiönä. Olemme olleet osana ulkomaista konsernia vuosina 2005 – 2009. Venäläisellä sisaryrityksellä ZAO Letus on ollut tärkeä rooli strategiassa ja käytännön toiminnassa alusta alkaen.

Tele-entre Oy - Sturenkatu 27 00510 Helsinki - Tel. 358 (0)2970 27100 - Email: [email protected] - Y-tunnus: 2298178-6 - Business ID: FI22981786

http://www.teleentre.fi/index.php?page=yritys

Miten Salusharju

Kulkeekohan Salusharjulle ja Ahvenlammelle nuo venäläisten laajakaistakaapelit?

Ahvenlampihan on venäläisten hallinnassa seuraavat 30 vuotta ja he kyllä toteuttavat salaisen suunnitelmansa varmasti.

Keski-Suomen valokuituverkot Oyn ja Keski-Suomen Verkkoholding Oyn tilinpäätökset vuodelta 2015 on julkaistu

https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/keski-suomen-valokuituverkot-oy/25567097/taloustiedot

kaupparekisteristä saa koko 24 sivuisen tilinpäätöksen.

Tintarkastaat kirjoitelleet "varaumia" ilmeisesti kun rahat on loppu ja työt kesken, ettei heitä ainakaan voisi osoitella.

Multiallakin on kertynyt liikevaihtoa asikkailta 2015 peräti 54 000 Euroa.

Kuuskaistan tauti on jo edennyt tuhoksi.
Mutta Kunnat maksaa ja toimittaa SVOP rahaa?

Isäntä ja torpparit kiinteän laajakaistan varjossa
Mielipidekirjoitus 12.07.2016

Keski-Suomeen on synnytetty ”torpparilaitos” kiinteän laajakaistan varjolla. Siinä ”isäntänä” rahaa käärii Verkko-osuuskunta Kuuskaistan tytäryhtiö Kuuskaistan Palvelut Oy Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:ltä. Suuri osa palveluyhtiön tuloista siirtyy edunsaajille kuten ”suolaisen hinnan” kaivuyrityksille.

Mahdollisuus saada EU:n ja valtion tukea hankkeisiin on ollut täkynä.
Torpparikunnat (Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Luhanka, Multia, Petäjävesi, Pihtipudas, Toivakka) Kuntarahoitus Oy:n lainoilla rahoittavat Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n (KSVH) kautta sen tytäryhtiötä Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:tä (KSVV).

Verkkojen ylläpitämiseksi tulisi saada riittävä määrä liittyjiä. Näin ei tapahdu torpparimallissa.

Isäntä on Keski-Suomessa varmistanut sopimuksin tulovirtansa ja jättänyt velkavastuut kunnille. Yli 30 vuoden ajaksi torpparikunnat ovat tehneet kontrahdin kymmenien miljoonien eurojen tulonsiirrosta isännälleen! Sammon (verorahojen) ryöstöstäkin voisi jopa puhua.

KSVH:n ja KSVV:n tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus vuodelta 2015 antavat aiheen ihmetellä, miten torpparit ovat moiseen suostuneet.

Ehdollisessa (!) lausunnossaan 2.6.2016 KSVV:n yhtiökokoukselle tilintarkastaja toteaa: ”(..) keskeneräisten hankkeiden valmiiksi saattamiseen on arvioitu vaadittavan vielä noin 9,5 miljoonaa euroa. Pysyvien vastaavien arvostukseen voi liittyä epävarmuutta, jos yhtiö ei pysty saattamaan hankkeita loppuun ja hyödyttämään investointeja riittävää tuloa tuottavalla tavalla.”
Ja: ”(..) yhtiöllä on meneillään tukirahoitusta koskevat neuvottelut Viestintäviraston kanssa (4 613 749 euroa). Jos tähän ei löydetä ratkaisua, niin hankkeiden rahoitus ja loppuun saattaminen hankaloituu, millä seikalla saattaisi olla vaikutusta myös yhtiön kykyyn jatkaa toimintaansa.”

Kun otetaan lisäksi huomioon tukien mahdollinen palautusvastuu 7 553 674,06 euroa, yhtiön tulevaisuus ei näytä valoisalta.

KSVV:n viime vuoden liikevaihto oli 989 510,61 euroa ja tulos tappiolla 542 692,91 euroa. Omavaraisuusaste oli 3% ja vieras pääoma 25 646 528,48 euroa.
Jyväskylä, Saarijärvi ja Viitasaari ovat riitauttaneet hankkeen Kuuskaistan kanssa. Keuruun hanke ”seisoo”. Joutsan kunnan hankealuetta on pienennetty eikä operaattorisopimusta ole allekirjoitettu.

Näille kunnille järki näyttää tulleen, joskin jälkijunassa. Veronmaksajia lohduttaa tieto siitä, että DNA, Elisa, Sonera ja Finnet-yhtiöt ovat valmiit sijoittamaan laajakaistaan miljardi euroa 8–10 vuoden aikana. Tämä mahdollistaa (Ficom) nopean laajakaistan lähes kaikkiin talouksiin. Laki verkkoinfrastruktuurin yhteisrakentamisesta tuli voimaan 1.7.2016 ja tukee tavoitetta.

Keski-Suomen kunnissa on kahden kerroksen laajakaistaväkeä. Velkaiset torpparikunnat maksavat suolaista kontrahtia kannattamattomista verkoista, joiden rakentaminen ei edes niille kuulu. Muiden kuntien asukkaat käyttävät kaupallisten operaattorien palveluita.

Laajakaista (kiinteä ja langaton) on välttämätön. Se tulee toteuttaa kuitenkin liiketaloudellisesti kestävästi.

Torpparimallissa raha imuroidaan ties minne. Siitä ja siihen liittyvien järjestelyjen laillisuudesta viranomaisten tulisi olla erityisen kiinnostuneita.
Jotain on sentään todettu. Valtiontalouden tarkastusvirasto suoritti laajakaistarakentamisen tukemista koskeneen tarkastuksen: ”Joissakin tapauksissa hankkeen toteuttaja ei ole pystynyt viemään loppuun laajakaistan rakentamista. Jo useaan kertaan uutisissakin ollut Osuuskunta Kuuskaistan tapaus on tästä esimerkki.” Näin kertoi VTV:n tiedote 25.5.2016.

Hannu Luotola
Saarijärvi

http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Isäntä-ja-torpparit-kiinteän-laajakaistan-varjossa/798882

Linkki edelliseen

http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Isäntä-ja-torpparit-kiinteän-laajakaistan-varjossa/798882

Tuosta tuon todellisen kaistakusetuksen ymmärtää nyt jo Erkkikin

No tullooko siitä mitään selkoa, mitä venäläisten piilo laajakaista yhtiö TELE-ENTRE OY puuhaa Saarijärvellä.

Valtimon kunnassa se ainakin riiteli kunnan kanssa jopa markkinatuomioistuimessa.

Laajakaistayhtiö toimii yltiöinnostumisen vaikuttamana vain sanan valokuitu keskeisesti, muistaen kuitenkin sen, että toimitaan muiden rahoilla ja unohtaen sen, että vastuuta ei voi paeta.

Kyläkaista tavoittaa Pihtiputaan mummon
22.12.2006 11:37

TeliaSonera saattoi laajakaistayhteydet 53 kylään
pohjoisessa Keski-Suomessa. Toimitus perustui
sopimukseen, jonka teleyhtiö allekirjoitti viime keväänä
Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy:n kanssa.
Kylien kotitalouksilla, yrityksillä ja muilla yhteisöillä on nyt
mahdollisuus tilata käyttöönsä laajakaistayhteydet. TeliaSonera
rakensi Kyläkaista-konseptinsa mukaiset valmiudet nopeille
yhteyksille ja sai siihen julkista rahoitustukea Euroopan
Unionilta ja seudun kunnilta. Pohjoisen Keski-Suomen
hankkeessa olivat mukana olevat seuraavat kunnat:
Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kinnula, Kyyjärvi,
Pihtipudas, Saarijärvi ja Viitasaari. Kinnulaan ja Pylkönmäen
kyliin yhteydet on rakennettu jo aiemmin. - Kyse on
merkittävästä palveluiden parannuksesta kylien asukkaille,
yrityksille ja yhteisöille, sanoo Pohjoisen Keski-Suomen
Verkkopalvelut Oy:n projektipäällikkö Tuula Hakkarainen

Kirjoittaja: Tuomas Karvonen
http://www.itviikko.fi/ratkaisut/2006/12/22/kylakaista-
tavoittaa-pihtiputaan-mummon/200624194/7

http://www.itviikko.fi/pdf/200624194

Pohjoisen Keski-Suomen verkkopalvelut Oy on saanut 2007 maataloustukea 580008,55 Euroa. Se oli silloin kokoSuomessa myönnetyistä maataloustuista 7. suurin.

SSYP Oy sai maataloustukea 292835,97 euroa

Luulisi sitä kaapelien kasvavan hyvin noilla tukirahoilla.
Minun anomukseni hylättiin

http://www.iltalehti.fi/taulukko/?maataloustuet

Lainaus
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14335592/laajakaistan-ihmeelliset-siekailut-saarijarvella

JälkiHuklebery

24.7.2016 3:55
Sen jälkeen kun osoittautui, ettei Kuuskaistalla olekkaan kertomaansa omaa lain määräämää 33 % rahoitusta Keski-Suomen laajakaistaan, kunnanjohtajat masinoivat tällaisen "ulkoparlamentaarisen" työryhmän, joka teki suunitelmia Kuntien omistamasta Holding yhtiöstä ja sen omistamasta Verkkoyhtiöstä kuntien 100 % rahoitus- ja takausvastuulla. Näin Kuuskaista vapautui kaikista kustannusvastuista, mutta sille jäi mojovat rahastus sopmukset kunnilta. Rakentaminen noin 17,50 E/m 6 % muualla toteutuneen 5 - 6 E/m sijasta. Tämän lisäksi vuosittain rahakkaat pitkäaikaiset operointi- ja palvelusupimukset Kuuskaistalle.

Rahavirtaa kunnilta ja kaikilta veronmaksajilta Kuuskaistalle oli suunnittelemassa Kuuskaista itse, Keski-Suomen Liitto, konsultti ja kuntien johtajat itse perustamassaan työryhmässä ohi kunnanvaltuustojen.

Viitasaarelta tehdyn osuvan valituksen perusteella Hallinto-oikeus hylkäsi Viitasaaren laajakaista päätökset tämän vuoksi väärien, laittomien päättäjien tekeminä.

Tuo työryhmän puheenjohtaja taisi vaihtua sittemmn Teppo Sirniöstä Janne Kinnuseksi.

Kittilän kähinät ovat pientä tämän "suhmuroinnin" rinnalla

Lainaus, Keski-Suomen Liiton tiedote.

Laajakaista etenee, vaikka vähän viiveellä
06.11.2013
________________________________________
Nopeita tietoliikenneyhteyksiä tarvitsevat kunnat harkitsevat tanakamman vastuun ottamista laajakaistaverkon toteuttamisesta haja-asutusalueilla. Kunnat haluavat varmistaa, että rahoitus Verkko-osuuskunta Kuuskaistan 15 asiakaskunnassa saadaan kuntoon ja verkonrakennustyöt pääsevät jatkumaan heti kun routa ensi keväänä sulaa. Verkon rakentaminen tyssäsi kesällä rahoitusongelmiin Kuuskaistan asiakaskunnissa, kun verkko-osuuskunta ei saanutkaan kasaan julkisen tuen edellyttämää omarahoitusosuutta.
"Valtion ja EU:n tuki Keski-Suomen laajakaistahankkeelle on yhteensä 16 miljoonaa euroa, josta yli 15 miljoonaa tulisi Kuuskaistan hankkeisiin. Avustusten saaminen edellyttää, että myös omarahoitus on kunnossa", selventää maakuntainsinööri Jarmo Koskinen Keski-Suomen liitosta. Kahdessa TeliaSoneran asiakaskunnassa, Laukaassa ja Äänekoskella, laajakaistahankkeet ovat edenneet ongelmitta.
Rahoitusongelmaa ratkaisemaan ja laajakaistahankkeiden toteutusta varmistamaan on perustettu selvitysryhmä, jossa edustettuina ovat asianosaiset kunnat, Osuuskunta Kuuskaista ja Keski-Suomen liitto. "Kunnat muodostaisivat yksittäistä osuuskuntaa tukevamman selkänojan rahoitusjärjestelyissä", uskoo selvitysryhmän puheenjohtaja, kunnanjohtaja Teppo Sirniö. "Lakisääteiset julkiset avustukset on voitava hyödyntää ja hyvin alkanut työ on vietävä päätökseen", Sirniö tähdentää.
Selvitysryhmän aikataulutavoitteena on esitellä valmisteltu esitys tai vaihtoehdot kuntien poliittiselle johdolle marraskuun 2013 lopulla.
Selvitysryhmään kuuluvat puheenjohtaja Teppo Sirniö, Petäjävesi, Satu Autiosalo, Saarijärvi, Ari Kinnunen, Pihtipudas, Timo Rusanen, Jyväskylä, Reijo Urtti, Luhanka, Jarmo Koskinen, Keski-Suomen liitto ja Tapio Saarinen, Osuuskunta Kuuskaista.
Valtakunnalliseen Laajakaista kaikille 2015 -hankkeeseen osallistuu 17 keskisuomalaista kuntaa ja niissä on tähän mennessä rakennettu valokuituverkkoja jo yli 700 kilometriä.

Lisätietoja:
Verkkojen rakentamisesta: Kuuskaista/Tapio Saarinen, 040 358 3580
Kuntien selvitysryhmän työstä: kunnanjohtaja Teppo Sirniö, 040 561 6668
Hankkeista: maakuntainsinööri Jarmo Koskinen, 040 595 0007
• Keski-Suomen liitto
• Cygnaeuksenkatu 1
• 40100 Jyväskylä
• kirjaamo[at]keskisuomi.fi
• etunimi.sukunimi[at]keskisuomi.fi

http://www.keskisuomi.fi/tiedotteet/1125/laajakaista_etenee_vaikka_vahan_viiveella

Luurankoja PKSV:n kaapissa

Lainaus, Kahilainen

Elintärkeät tietoliikenneyhteydet
04.03.2011 15:15

Suomeen vahvistettiin tämän hallituskauden loppumetreillä laki, jolla operaattorit velvoitettiin turvaamaan jokaiseen talouteen vähintään yhden megan tietoliikenneyhteys. Sama laki velvoittaa operaattoreita säilyttämään saavutetun siirtotason niissä tilanteissa, joissa operaattorit ovat " rullanneet kuparit kiepille". Lain velvoite on kuitenkin yksiselitteinen. Operaattorien kerrotaan kuitenkin rikkovan näitä linjauksia häikäilemättömästi. Näissä tapauksissa kansalaisten kannattaa ehdottomasti tehdä kantelu Viestintävirastolle. Tuntuu siltä, että monessa kunnassa olisi aihetta tehdä "yhteiskantelu".

Toimivalla megan yhteydellä kotitaloudet pystyvät tekemään välttämättömät toiminnat. Tanakampaan käyttöön yhteys on kuitenkin auttamattoman pieni.
Tuskastuttavan heikot tietoliikenneyhteydet eri puolilla maakuntaa asettavat niin taajamien kuin haja-asutusalueidenkin asukkaat melkoisen pulman eteen – onko muutettava yhteyksien perässä?

Maan hallitus teki kuitenkin v.2007 rohkean linjauksen, jonka mukaan kaupallisin perustein rakennettujen laajakaistaverkkojen ulkopuolelle jäävät taloudet saisivat hulppean 100 megan yhteyden vuoteen 2015 mennessä. Se oli vahva tahtotilan ilmaus ja myös taloudellinen sitoutuminen.

Joillakin seutukunnilla onkin päästy puheista tekoihin ja yhteydet on rakennettu. Lähimpänä esimerkkinä Ylä-Savo, jossa alueen 21 kuntaa rakensi yhteisen oman verkon

Keski-Suomessa maakuntaliiton taholta hanke on myös käynnistetty ja operaattoreille lähetettiin käynnistetyn hankkeen toimesta tarjouspyynnöt.
Suuret operaattorit eivät kuitenkaan kantaneet yhteiskuntavastuutaan, heiltä tarjouksia ei tullut yhtään kappaletta. Ainoan tarjouksen teki pohjanmaalaisten kuntien omistama Osuuskunta Kuuskaista. Heidän tarjouksensa edellytti kuitenkin kuntien täysimääräistä takausta koko investoinnille.
Kuntien odotettiin ottavan täyden taloudellisenvastuun ja -riskin koko hankkeesta. Omistuspohja olisi kuitenkin jäänyt kokonaisuudessaan maakunnan ulkopuolelle. Se on saattanut kunnat hyvin empivälle kannalle.

1999 valmistui Saarijärven - Viitasaaren seudulle puoliksi kuntien ja puoliksi EU-rahalla 340 km pitkä seutuverkko.

8 kunnan omistama Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy hallinnoimaan verkkoon panostettiin miljoonia.

Se kattaa kuntien taajamat ja kulkee kuntien halki yleensä valtateiden suuntaisesti. Se yhtyy Pohjanmaan verkkoon Kyyjärvellä ja Pihtiputaan Muurasjärvellä.

Jotta seutuverkko voisi palvella koko aluetta, siihen pitäisi rakentaa 30 ”solmukohtaa”. Niiden rakentaminen vaatisi noin 300.000 euron panostuksen. ELY- keskuksen arvioidaan osallistuvan hankkeeseen 250.000 eurolla. Seutuverkon ulkopuolelle jäävät haarat olisivat haaste joihin yhtiön ja sen omistavien kuntien tulisi investoida.

Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ajatus ei ole saanut seutukunnan yhteistyöelimiltä kovinkaan innostunutta vastaanottoa.
On häkellyttävää, että oman verkon rakentamiseen on suhtauduttu passiivisesti. Mielestäni on itsensä pettämistä jos uskotellaan valtiovallan tuovan laajakaistan jokaiseen seinään. Nykyhallituksen tekemä avaus on vahva kädenojennus ja se vaatii kuntien omaa aktiivista toimintaa. Se voi parhaimmillaan olla alku tuottavaan toimintaan, uuteen "keski-suomen valoon".

Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy on meille mahdollisuus, jota ei tule "missata". Se on myös askel joka turvaa seutukunnan elinvoimaa. Ilman toimivia verkkoyhteyksiä horjahdamme taaksepäin kohti kiihtyvällä vauhdilla taantuvaa seutukuntaa.
Mielestäni nyt olisi aika toimia.

Seppo Kahilainen
Maakuntavaltuuston 2. varapuheenjohtaja

http://kahilainen.com/index.php/puheita-ja-kirjoituksia/64-elintaerkeaet-tietoliikenneyhteydet

Hei
Mitähän tämä salakieliviesti tarkoittaa?
Ilmoitus on ilmestynyt Keski-Suomen valokuituverkot Oyn nettisivulle.

17.8.2016

Huom! Asiakkaamme, joka olet saanut viestin Kuuskaistalta liittyen tietoliikennepalveluihin, toimi seuraavasti:

1. Olemme lähestyneet kirjeitse sekä sähköpostilla kaikkia asiakkaitamme, joilla on ollut käytössä Kuuskaistan tietoliikennepalvelut. Toimi annettujen ohjeiden mukaisesti ja palauta palvelusopimus postin kautta palautuskuoressa. Postimaksu on maksettu puolestasi. Vaihtoehtoisesti voit skannata ja lähettää täytetyn palvelusopimuksen sähköpostilla osoitteeseen: [email protected]

2. Jos et ole saanut kirjettä, tai sinulla on muuta kysyttävää valokuituliittymäsi tietoliikennepalveluiden jatkosta. Ota yhteyttä myyntipalveluumme: [email protected] tai puh. 0400 212 211 (arkisin klo 9-16).

Jatkossa saat vain yhden laskun valitsemasi Valonetti -internetpalvelutuotteen mukaisesti, ei enää erillistä verkkomaksua.

http://www.ksvv.fi/

Kiikkalasta on tullut KSSV:n myyntikonsultti? Kiikkala voisi laskea paljonko tekee kuukausimaksut kertaa liittymät. Tällä pitää pyörittää kulut, palkat ja lainanlyhennykset ym. Vierasta pääomaa 25 milj.euroa. Menee todellakin lujasti. Nyt olisi tutkivan journalismin tehtävä selvittää ihmisille oikeita lukuja? Saarijärven ja Viitasaaren on pysyttävä kaukana tästä pesästä!

Niin, KSMLssä oli 20.8.2016 KSVV Oy toimitusjohtajan Janne Paunosen antamista luvuista Laukka-Kiikkalan valokuituartikkeli. Paunoset ja tilinpäätöksen luvuilla.

- Littyjiä tulee olemaan 2016 lopussa 2939
- Tilinpäätös 2015 kertoo velkoja olevan 25 646 528,48 Euroa ja 2016 verkon loppuunsaattamiseksi vielä tarvitaan 9 500 000 Euroa.

- Vuositulo liittymämaksuista 2016 on 2939*24,90*0,76*12 = 663 412 Euroa

Tämä tarkoittaa, että jos kaikkella liittymämaksutuloilla lyhennetään velkaa, niin lainan maksu vie 35 146 528/2929 = 53 vuotta

Paunonen kertoo, että tulevina vuosina rakentamista tehdään samoilla liittymämaksutuloilla

Mutta rahaa tarvitaan myös:
- lainan korkoihin
- henkilöstön palkkoihin
- verkoston ylläpitoon ja huoltoon
- vieraiden urakkasopimusten maksuihin
- muihin kuluihin

Liittymis maksuja tulee pääasiassa 2015 ja 2016, ei merkittävästi enää myöhemmin

Eli tosiasia on, ettei KSVV OY pystyne maksmaan velkojaan koskaan.

Mutta kunnat kerää veroina ja maksaa yli 100 vuotta, neljä sukupolven ajan.

Uusi "RAUTAVAARALAINEN" on syntynyt Keski-Suomeen
Tämä on sitä kunnallista talousosaamista ja tulevaisuudessa maakuntahallinto osaamista.

"kehittyvien maakuntien Suomi"

Onko sinne Saarijärvelle laajakaistat kunnossa? DNA veteli kaistaa tien poskeen kesällä.

Täysistunnon pöytäkirja 45/2014 vp
PTK 45/2014 vp
45. TIISTAINA 29. HUHTIKUUTA 2014 kello 14.05
Tarkistettu versio 2.0
4) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla annetun lain muuttamisesta

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru
Arvoisa puhemies! Tulin aika kiirettä. Ei ihan nopeinta linjaa kuitenkaan ehtinyt tänne, mutta kiitos, että huomasitte, että olin könkkäämässä samaan aikaan, kun esittelypuheenvuoro oli jo liipaisimella.
Mutta tärkeä asia, me olemme käsittelemässä tänään hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla annetun lain muuttamisesta. Ehkä on hyvä sanoa pari sanaa nyt tähän alkuun ylipäänsäkin laajakaistatukilaista, jota nyt ehdotetaan siis muutettavaksi. Minä uskon, että laajakaistarakentamista koskeva laki on monessa suhteessa yksi eduskunnan varjelluimmista laeista. Se kertoo siitä, että me olemme halunneet parantaa erityisesti haja-asutusalueiden tämän päivän viestintäyhteyksiä ja sitä kautta tietenkin helpottaa sekä valtion että kuntien tukemien laajakaistahankkeiden rahoitusta niiden rakennusaikana.
--------------------------------------------------
--------------------------------------------------------
Anne Kalmari /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Ministerin esittelemät toimet olivat sinänsä varsin positiivisia, mutta laajakaistahankkeitten eteneminen kaikkialla ei suinkaan ole kovinkaan valoisaa.
Ensinnäkin erittäin iso pettymys oli ministeriön ilmoitus, jossa kerrottiin, että valtiontalouden kehyksiin vuosille 2015—2017 ei sisälly määrärahan lisäystä haja-asutusalueiden laajakaistahankkeen toteuttamiseen valtiontaloudellisesta tilanteesta johtuen. Eli mitä tapahtuu tulevaisuudessa, on sumun peitossa.
Keski-Suomen tilanne on sellainen, että meillä oli maakunnallinen laajakaistahanke, jossa operaattorina oli Kuuskaista Oy. Ihmiset ostivat osuuksia tästä Kuuskaistasta — se oli siis osuuskunta — aina 1 300 euroon asti, ja nyt tämä osuuskunta on mennyt tai menossa konkurssiin. Osa kunnista ei halua lähteä enää jatkamaan tässä hankkeessa, ja jos tämä hanke ei jatkuisi, ne kuntien rahat, joita sinne hankkeeseen on jo sitten sijoitettu, valuisivat kuin Kankkulan kaivoon. On siis kuntia kuin Kannonkosken kunta, joka on laittanut yli 600 000 euroa tähän hankkeeseen eikä ole saanut metriäkään vielä valokuitua sinne omaan maahansa.
Sinänsä koko tästä sadan megan laajakaistahankkeesta voidaan kyseenalaistaa sitä, miten nämä kaupalliset alueet on määritelty ja miksei niihin tehdä poikkeuksia. Kun kaupalliseksi alueeksi on määritelty se, jos jossain kyläkunnalla on muutama mökki, niin oletetaan, että niiden pitäisi sitten kaupallisesti toteutua, ja oletetaan, että siitä sitten saataisiin rahoitusta näitten ei-kaupallisesti rakennettavien alueidenkin rahoitukseen myöhemmin, kun nämä toteutuvat. Jokainen tietää, että kukaan operaattori ei näihin tule tarjoamaan. Esimerkiksi se Keski-Suomen hankkeen jääminen Kuuskaistalle johtui nimenomaan siitä, että näistä suurista operaattoreista kukaan ei tehnyt tarjousta Keski-Suomen liitolle.
Ongelma on myös se, että laajakaistaa rakennetaan osin jopa sinne, minne sille ei olisi niinkään tarvetta. Olenkin puhunut, että miksi ei rakenneta laajakaistaa halukkaille sen sijaan, että se rakennetaan kaikille.
Erittäin isoksi ongelmaksi muodostui se, että kun Finnvera ei lähtenyt rahoittamaan ja Kuntarahoitukselta sitten haettiin tähän isoon laajakaistahankkeeseen rahoitus, takausvastuuseen joutuivat kunnat. Ja nämä takausvastuut koituivat niin suuriksi, että jos ne realisoituisivat jossain vaiheessa, se voisi olla kunnan tuho.
Kysyisinkin ministeriltä nimenomaan tästä Keski-Suomen hankkeen kohdalta: miten ministeri on aikonut viedä tämän laajakaistahankkeen maaliin? Kun laajakaistayhteyksiä ei ole, kunnat ovat todella epätasa-arvoisessa asemassa ja niille ihmisille, jotka ajattelisivat tulevaisuuttaan siellä maaseudulla, asuinpaikkana tai perustamalla yrityksiä, kyllä se aika kaukaa haettua on, että tulevaisuudessa enää voisi asua ja meidän lapsemme haluaisivat asua sellaisessa yhteiskunnassa, missä tällainen perusedellytys, bitin kulkeminen, ei onnistu. Olenkin sanonut, että mikään muu kehittämistoiminta ei ole järkevää, ennen kuin saadaan bitti ja rekka kulkemaan alueella. Sen pitäisi olla kaiken lähtökohta.
Jos me emme saa näille asioille tehtyä jotain, emme voi enää puhua, että olemme tietotekniikan edelläkävijämaa. Ja kuitenkin se tietotekniikka helpottaisi kuntien palvelujen järjestämisessä, se toisi mahdollisuuksia sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuihin niin, että voimme niitä myös verkon välityksellä hoitaa, ja laajakaistaa tulisikin katsoa aina pitkän aikavälin investointina.
Nopea, häiriötön, luotettava yhteys on kaiken a ja o. Toivoisin ministeri Kiurulta nyt vastauksia tähän Keski-Suomen tilanteeseen.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&docid=PTK 45/2014 ke p 4

Saarijärveä viedään taas kohti Keski-Suomen Valoverkkoa kohden? Maakuntaliitto kilpailuttaa hanketta taas kerran ja hankkeeseen ei varmasti tule montaa hakemusta Kannattaa lukea Maakuntaliiton päätöksiä? Ei muuta kun maksumieheksi vaan! Verkollahan lehtikirjoitusten mukaan menee lujaa? Saarijärven- Viitasaaren alueellahan ei löydy muita mainittavia kuituverkkoja? Kartoista ei ainakaan niitä löydy? Rusanen-Kinnunen kaksikko takaa ettei kunnat joudu maksuvaikeuksiin? Kyllähän Maakuntaliiton ja kuntien herroja pitää uskoa?

Taitaa olla jo aika raskas paino laajakaistasotkuihin ryvettyneiden kunnanjohtajien hartioilla? Olen aivan varma, että sotkujen alkuperä tulee vielä selväksi kuntalaisille? Hyökkäykset sotkujen selvittäjille ovat alkaneet ainakin Viitasaarella. Lehtikirjoitukset ja tutkintapyynnöt paljastavat tämän jo aivan selvästi? Onneksi on myös laaja kannatus selvittäjilläkin. Oikeus voittaa sanotaan, toivottavasti tässäkin asiassa?

On johtajia varsinkin urheilumaailmasta tulleita. He luulevat, että hyökkäys on paras puolustus? Osa tajuaa ajoissa, että peli on tällä taktiikalla hävitty, ja ottaa ajoissa aikalisän tai ottaa hatkat?
Kuituasiassa hyökkäys ei taida auttaa. Taitaa mennä yliastutun puolelle, dopingtestin uudelleen tarkistukseen ja loppujen lopuksi kilpailukieltoon?

Keski-Suomen valokuituverkot tarjoaa kuituyhteyttä kuukausihintaan 24,90 euroa alueelle, jolle Kuuskaista on kuituverkon rakentanut. Kuka tämän lystin maksaa? No, sama se minulle, kunhan valokuitu kodissani toimii. Saarijärven kaupungin alueelle tätä verkkoa ei siis ole rakennettu, mutta naapurikunissa kuitu potkii.

Soneran ja DNA:n nopea 4G-matkapuhelinverkko valmistuu – uusi langaton verkko korvaa kalliita valokuitu lankayhteyksiä

Kotimaa 20.9.2016

Suomen Yhteisverkko Oy on rakentanut Pohjois- ja Itä-Suomeen lähes kaksi tuhatta uutta tukiasemaa, jotka korvaavat Soneran ja DNA:n omat matkapuhelinverkot. Verkko kattaa noin puolet Suomen pinta-alasta ja sen alueella asuu noin 15 prosenttia väestöstä.
Pari vuotta kestänyt urakka on valmis, kunhan viimeiset tukiasemat saadaan käyttöön Lappeenrannassa sekä Miehikkälässä ja Ylämaalla. Uuden matkapuhelinverkon peitto on hyvä myös haja-asutusalueella.
– Tukiasemien määrä on lisääntynyt, koska Soneran ja DNA:n käytössä aiemmin olleet mastot on otettu molempien operaattorien asiakkaiden käyttöön, sanoo Suomen Yritysverkko Oy:n toimitusjohtaja Antti Jokinen.
Silti esimerkiksi Urho Kekkosen puistoon ja Utsjoelle jää katvealueita, mutta Jokisen mukaan yhteydet toimivat siellä, missä on vakituista asutusta.

Huippunopeudet vaativat uuden kännykän

Uudet tukiasemat tarjoavat jopa 450 Mbit/s nopeuden, mutta kumpikaan operaattoreista ei vielä tarjoa tällaista nopeutta hyödyntävää liittymää. Taajamissa nopeudeksi luvataan 300 Mbit/s ja taajamien ulkopuolella 150 Mbit/s.
– Kaikki vanhat päätelaitteet toimivat verkossa, mutta jos haluaa käyttää nopeimpia yhteyksiä, on hankittava tänä tai viime vuonna markkinoille tullut puhelin, sanoo Suomen Yritysverkko Oy:n toimitusjohtaja Antti Jokinen.
Uusi verkko perustuu LTE Advanced 4G-tekniikkaan, jota vanhemmat päätelaitteet eivät pysty hyödyntämään kokonaan.
– Tässä on useampikertainen taajuuskapasiteetti käytössä, käytännössä kolme LTE-kantoaaltoa eli kolminkertainen määrä kapasiteettia vanhaan 4G-tekniikkaan verrattuna.
Suomen Yhteisverkko on varautunut lisäämään kapasiteettia verkkoon käytön mukaan. Käytännössä matkapuhelinverkossa siirrettävän datan määrä kaksinkertaistuu joka vuosi.
–Meidän ei tarvitse vielä lisätä kapasiteettia syrjäisimmissä paikoissa, mutta esimerkiksi Lapin hiihtokeskuksissa voimme nopeasti rakentaa uutta kapasiteettia, jatkaa Jokinen.

Venäjän sotilastutkat rajoittavat 4G:n toimintaa itärajalla

Itärajalle jää pitkä lähes 40 kilometrin levyinen kaistale, jossa 4G toimii ainoastaan kaupunkien kohdalla. Nopean verkon rakentamisen estää Venäjän kanssa tehty sopimus, jossa 4G:n käyttämän 800 MHz taajuusalueen käyttöä rajoitetaan itärajan tuntumassa. Taajuusalue on varattu Venäjällä sotilaskäyttöön ja vaarana on, että suomalainen matkapuhelinverkko häiritsee ilmailututkia.
Sen sijaan rajan tuntumassa olevissa taajamissa voidaan käyttää 1800 MHz taajuusaluetta, mutta tukiasemia tarvitaan niin tiuhaan, ettei verkkoa kannata rakentaa maaseudulle.
– Imatralla olemme rakentaneet 4G-peiton 1800 MHz taajuusalueella, sanoo Jokinen.

• Jari Tanskanen Yle

http://yle.fi/uutiset/soneran_ja_dnan_nopea_4g-matkapuhelinverkko_valmistuu__uusi_langaton_verkko_korvaa_kalliita_lankayhteyksia/9180017

Taas yritetään viedä Saarijärveä Kuituverkkoon. Maakuntaliitto on kilpailuttanut kuituhankkeen. Kilpailutukseen oli ilmoittautunut tasan yksi hakija, Keski-Suomen Valokuituverkot Oy. Miksi ei asia kiinnosta muita verkkoyhtiöitä? Oisko kannattavuus yksi tekijä? Miksi ylipäänsä kuitua halutaan rakentaa tällä menetelmällä? Olisi hauska tietää, että kuinka moni vielä haluaa yleensäkään koko kuitua tontilleen?Saarijärven ei kannata missään nimessä lähteä hankkeeseen maksumieheksi kannattomaan hankkeeseen?

Tulin eilen mökilleni syysloman viettoon. Kytkin 4G-puhelimeni johdoilla tietokoneeseeni ja laitoin töissä unohtuneen ison tiedoston maailmalle. Lähti tosi nopeasti. Eli käytän puhelintani operaattorina laitteissani! Minulla on Elisa viihde televisiossa, kytkin samoin puhelimeni tv:n modeemiin ja hyvin toimi televisiossakin? Puhelimen nettiliittymä maksaa 18 euroa/kk. Puhelimeni on kytkykaupalla parikymppiä kuukaudessa, ja toimii erittäin hyvin joka paikassa?

Minulla on tämän kuukauden ollut K-S Valokuituverkot 10 M yhteys. Mitattu nopeus jatkuvasti 12 M ja elokuva pyörii mukavasti. Hinta 24.90 euroa. Ei valittamista.

KUOPIO EI AIJO PELASTAA TALOUSVAIKEUKSISSA RYPEVÄÄ SAVON KUITUA
Savon Sanomat 28.10.2016

Kuopion kaupunki ei aio ostaa alueellaan sijaitsevaa Savon Kuituverkko Oy:n viestintäverkkoa.
Pahoihin talousvaikeuksiin ajautunut verkkoyhtiö on esittänyt omistajakunnille, että nämä ostaisivat viestintäverkon tasearvolla ja takaisin vuokraisivat sen yhtiölle pitkällä vuokrasopimuksella, minkä jälkeen yhtiöllä olisi oikeus lunastaa verkko jäännösarvosta.
Yhtiön Kuopiolle esittämä kauppasumma on 426 596 euroa.
Yhtiö on lähettänyt ostoesityksen kahdeksalle kunnalle, joiden alueelle verkkoa on rakennettu. Kuopion lisäksi näitä ovat Kiuruvesi, Pielavesi, Keitele, Siilinjärvi, Vesanto, Tervo ja Tuusniemi.
Kuopion kaupungin talous- ja rahoitusjohtaja Toni Vainikaisesta ostamisen sijaan vaihtoehtona voisi olla yhtiön pääomittaminen.
– Tarvittaessa kaupunki voisi pääomittaa yhtiötä ensi vuonna kaupungin yhtiölle takaaman lainan vuosilyhennysten määrällä.
Kuopiosta on tullut kuntaliitosten myötä verkkoyhtiön suurin omistaja. Juankosken liitoksen myötä osuus nousee 26,5 prosenttiin.
Korkeista rahoituskustannuksista johtuen Savon Kuituverkon taloustilanne on heikentynyt merkittävästi ja toiminnan jatkuminen on vaarassa.
– Yhtiöllä on ollut haasteita saada toimintaansa riittävän kannattavaksi suhteessa investointeihin ja rahoituskustannuksiin. Mikäli yhtiön rahoitusasemaa ei saada korjatuksi, voi yhtiö ymmärtääkseni ajautua jopa maksukyvyttömyystilaan, sanoo Vainikainen.
– Eiköhän tähän vielä löydetä ratkaisu joltain pohjalta. Käsien pystyyn nostaminen tuntuisi aika kohtuuttomalta ratkaisulta, sanoo Savon Kuituverkon toimitusjohtaja Pekka Laukkarinen.
Yhtiön tilanteeseen on haettu ratkaisua jo pari vuotta. Tuona aikana laajakaistaverkkoa ei ole laajennettu, sillä rahoitusta ei ole voitu hankkia. Yhtiö on toteuttanut vain kuntien rahoittamia kohteita.
–Kyse on siitä, kuinka yhtiön kohtuuttomat rahoituskustannukset saadaan järjestettyä, sanoo Laukkarinen.

Marita Tiihonen
http://www.savonsanomat.fi/savo/Kuopio-ei-aio-pelastaa-talousvaikeuksissa-rypevää-Savon-Kuitua/863793

Savon Sanomien paperilehdessä 29.10.2016 on vielä perusteellisempi artikkeli asiasta

Tässä on käsikirjoitus Keski-Suomen valokuituverkotr Oyn kituliaalle taipaleelle.

Savon Kuitu on toiminut 6 vuotta
Verkkoa on 1000 km
Asiakkaita 750 taloutta
Velkaa vajaa 5 M E
Liikevaihto 2015 oli 1,5 ME
kaikki toimintavuodet 2010 - 2015 ovat olleet tappiollisia yhteensä 739141 E

Yhtiötä on yritetty elvyttää jopa laittomilla toimenpiteillä mm. myöntämällä EUn erityisesti kiellettyä Maataloustukea 2014, SAVON KUITUVERKKO OY LAPINLAHTI 1456943,39 E.

Vertailun vuoksi todettakoon, että

Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:llä oli 2015 velkaa 28 ME ja arviolta 2016 noin 38 ME.
Liikevaihto oli 2015 yhteensä 990 tuhatta E
Tappio 2015 oli -534000 E
kaikki toimintavuodet 2013 - 2015 ovat olleet tappiollisia yhteensä -623010 E

Keski-Suomen verkko yhtiöön osallistunelle kunnille tulee varmasti kahden vuoden kuluessa vastaavasti rahasta paljon suurempi parku ja hammasten kiristys.

Kaikki Pohjois-Savon kunnat on kanveesillaan laajakaistan velkavastuiden vuoksi

Rautavaaran kunta harkitsee rajuja säästöjä: yt- neuvottelut tulossa
Savo 06.10.2016


Kunnanjohtaja Unto Murto esittää yhteistoimintaneuvottelujen aloittamista kunnan talouden tasapainottamiseksi. Kuva: Vilja Kärkkäinen
Talousvaikeuksissa oleva Rautavaaran kunta harkitsee rajuja säästötoimia, jotka tulisivat voimaan vielä tämän vuoden aikana. Kunnanjohtaja Unto Murto esittää ensi maanantaina kokoontuvalle kunnanhallitukselle, että kunnassa käynnistetään koko henkilökuntaa koskevat yhteistoimintaneuvottelut.
Tavoitteena on saada henkilöstömenoihin ja palvelujen ostoihin vuoden 2016 aikana 1,2 miljoonan euron säästöt lomautuksilla tai muilla kustannuksiin alentavasti vaikuttavilla toimenpiteillä.
Kunnanjohtajan mukaan yt- neuvottelujen tavoitteena on saada kunnan talous tasapainoon vuosina 2016–2017 ja samalla muotoilla kunnan uusi organisaatio.
Isoin isku kunnan taloustilanteeseen on ollut Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan (RTVO) joutuminen yrityssaneeraukseen. Kunnalla on yhteensä noin 4 miljoonan euron saatavat RTVO:lta.
Kunnan viime vuoden tilinpäätös painui yli 100 000 euroa alijäämäiseksi RTVO:lle annetun 500 000 euron pääomalainan alaskirjauksesta.
Tänä vuonna kunta on joutunut ottamaan takausvelkoja varten kahden miljoonan euron lyhytaikaisen lainan, joka erääntyy joulukuussa.
Kunta joutui ottamaan syyskuussa myös miljoonan euron lainan ostopalveluja ja henkilöstönsä palkkamenoja varten.
Taloutta ovat rasittaneet myös erikoissairaanhoidon menot, jotka ovat ylittyneet elokuun loppuun mennessä 700 000 eurolla.
Elokuun lopun tuloslaskelma on kokonaisuudessaan lähes 1,9 miljoonaa euroa miinukselle, kun talousarvio laadittiin 554 000 euroa alijäämäiseksi.

Heikki Toivanen

http://www.savonsanomat.fi/savo/Rautavaaran-kunta-harkitsee-rajuja-säästöjä-yt-neuvottelut-tulossa/850234

Taidaa tulla Rautavaaralaiset Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:lle nyt kevään aikana.

Nyt se on sitten myös Kuuskaistan äpäräyhtiöt, Keski-Suomen Valokuitu Oy ja Keski-Suomen verkkoholding Oy ulkona Saarijärvellä.

Eivät rakenna Saarijärvelle ”maailman nopeinta laajakaistaa” kuten kyltti tie no: 13 vierellä Hietamalla on julistanut jo vuodesta 2010 lähtien

Lainaus Saarijärven Kaupungin hallitus

"Saarijärven valokuitua suunnitellaan uusiksi

Kaupunginhallitus päätti luopua laajakaistahankkeesta, jota suunniteltiin Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n kanssa."

http://www.ksml.fi/

Saarijärvi luopui ja valtuutti kaupunginjohtajan laajakaistan tekoon. Hyvä!

Mutta miten se riita Kuuskaistan kanssa menee?

Vaikuttaa siltä, että alla olevan artikkelin mukaan Kuuskaistalla ei olis ollut laillisia perusteita päästä velkasaneeraukseen.

Mutta siitä huolimatta Pohjanmaan käräjäoikeuden "hyvät veljet" estivät Jyväskylän käräjäoiikeuden päätöksen toimeenpanon saarijärven, Jyväskylän ja Viitasaaren hyväksi velkasaneeraus suojauksella.

Joka toinen yrityssaneeraus epäonnistuu - "Haaskarahastot ovat maailmalla kehittyneempiä"
21.3.2017

Kokeneen saneeraajan Jari Salmisen mukaan yritykset ryhtyvät saneeraukseen aivan liian myöhään.

Osa yrityksistä saa saneerauksesta uuden alun, mutta arviolta joka toinen saneerausmenettelyn aloittaneista yrityksistä päätyy lopulta konkurssiin.
”Ainakin joka toinen”, asianajotoimisto Evershedsin osakas Jari Salminen sanoo.
”Tämä johtuu monesti siitä, että näillä yrityksillä ei alun perinkään ollut edellytyksiä selvitä.”

Niistä käräjäoikeuden päätöksellä saneerausmenettelyyn päätyy Salmisen mielestä ”valitettavan moni”.
”Väitän, että rima on lähtökohtaisesti liian alhaalla. Menettelyyn pääsee yrityksiä, joiden ei pitäisi sinne päästä. Alan yleinen näkemys on, että vaikka velkojat vastustaisivatkin, menettely aloitetaan helposti, jos sillä ei ole selkeitä, lakiin perustuvia esteitä.”

Valtaosa saneerausmenettelyyn päätyvistä yrityksistä on pieniä, ja prosessi on niille raskas ja kallis.
“Pieni yhtiö pienine resursseineen ei kestä sitä”, Salminen sanoo.
Hintalappu on kymmenestä tuhannesta eurosta aina satoihin tuhansiin. Saneerausmenettely voi viedä aikaa vuodenkin verran, ja sen jälkeen saneerausohjelman toteuttaminen vuosia.
”Moni yritys hiipuu, jos kannattavuus ei parane ja rahat vähenevät. Monesti yrittäjä sinnittelee ja elää kädestä suuhun, mutta lopulta väsyy, sillä saneeraus on pitkä taival.”

Salminen on 25-vuotisen uransa aikana toiminut selvittäjänä kymmenissä yrityssaneerauksissa.
Selvittäjän tärkein tehtävä on analysoida bisneksen eri alueet ja se, mihin yhtiön kannattava liiketoiminta jatkossa tulee perustumaan. Saneerausohjelma rakennetaan tämän ympärille, ja yritys hankkiutuu eroon niistä osista, joissa ei ole näkymiä kannattavasta liiketoiminnasta.
Myös velkojen järjestely on olennainen osa saneerausta, mutta Salmisen mukaan liian usein keskitytään vain leikkaamaan velkoja.
”Silloin yritys vain jauhaa pienemmällä velkataakalla kannattamatonta bisnestä, eikä asia muutu miksikään”, hän sanoo.
Tyypillisesti yritykset hakeutuvat saneeraukseen aivan liian myöhään, kun ne uivat jo syvällä ongelmissa.
Salminen uskookin, että nykyistä useampi yritys voitaisiin pelastaa, jos keskityttäisiin korjausliikkeisiin varhaisessa vaiheessa, jo ennen virallista menettelyä.

Saneeraus onnistuu Salmisen mukaan todennäköisemmin silloin, jos vaikeuksille löytyy konkreettinen syy.
”Usein yrittäjän ongelmiin antama syy on mössöä: markkinat ovat näin ja tuotekin kesken, enkä ole oikein hyvä myymään ja rahoittajatkaan eivät usko. Sellainen on hankala saneerattava.”
Isoimman ongelman prosesseissa muodostaa tyypillisesti rahoitus.
”Saneeraus aiheuttaa aina liiketoimintaan takkuja, kun asiakkaat ja tavarantoimittajat saattavat kaikota. Siksi saneeraukseen lähtevä firma tarvitsee aina sotakassan. Aivan liian usein yritys tulee luoksemme ja sanoo, että kassa on tyhjä”, Salminen sanoo.
Rahaa pitäisi löytyä omistajan taskusta, mutta Salmisen mielestä myös perinteisten rahoittajien pitäisi ottaa rahoitukseen nykyistä enemmän osaa.
”Moitin perinteisiä rahoittajia siitä, että ne eivät rahoita saneerauksessa olevia yhtiöitä. Vaikka yrityksellä olisi näkymä kannattavasta liiketoiminnasta, sille on poikkeuksetta hankalaa saada pankeista rahoitusta.”
Nyt rahoitus on riskirahoittajien varassa. Suomesta kuitenkin puuttuu erityisesti vaikeuksissa olevien yhtiöiden rahoitukseen erikoistuneita toimijoita.
”Niin kutsutut haaskarahastot ovat maailmalla kehittyneempiä, mutta Suomi ei ole näille sijoittajille aktiivinen kohde.”
”Monesti yrittäjä sinnittelee ja elää kädestä suuhun, mutta lopulta väsyy, sillä saneeraus on pitkä taival.”

Yrityssaneeraus
Perustuu yritysten saneerauksesta annettuun lakiin ja koskee kaikkia yritysmuotoja.
Yritys tai velkoja tekee saneeraushakemuksen tuomioistuimelle, joka päättää menettelyn aloittamisesta ja määrää selvittäjän.
Saneerausmenettely on julkinen ja kestää noin 5–12 kuukautta. Menettelyssä selvittäjä laatii ehdotuksen saneerausohjelmaksi.
Ennen saneerauksen hakemista syntyneet yrityksen velat ovat saneerausvelkaa, jota ei saa maksaa eikä periä ennen saneerausohjelman vahvistamista.
Tuomioistuin vahvistaa ohjelman, jos kaikki velkojat tai enemmistö velkojaryhmistä sen hyväksyy. Ohjelman kestoaika on tyypillisesti 5–10 vuotta.

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/joka-toinen-yrityssaneeraus-epaonnistuu---haaskarahastot-ovat-maailmalla-kehittyneempia/vBWGvj6X?ext=ltr&utm_source=Kauppalehti_Uutiskirje&utm_medium=email&utm_campaign=Kauppalehti_Uutiskirje

Missä mennään Saarijärven laajakaistassa? Kai valitus käräjäoikeuden päätöksestä on lähetetty?
Mitä Saarijärven ennakkotilaajat tuumivat, jos kaupunki ei valita?

Ennakkotilaajille kylmää kyytiä Kuuskaistalta
Mielipidekirjoitus 06.04.2017

Verkko-osuuskunta Kuuskaistan yrityssaneerausmenettelystä Saarijärvellä 28.3. järjestetyssä tiedotustilaisuudessa oli Keskisuomalaisen mukaan ”alistuneita ilmeitä”.

Eipä tuo ihme ole, sillä Kauppalehden (21.3.) mukaan ”arviolta joka toinen saneerausmenettelyn aloittaneista yrityksistä päätyy lopulta konkurssiin”.
Ei tipu rahaa vakuudettomille velkojille (Jyväskylä, Saarijärvi, Viitasaari ja sadat tai tuhannet ennakkotilaajat)!

Keski-Suomessa juuri tästä laajakaistahankkeesta esitettiin kuluneiden vuosien mittaan lukuisia varoituksia. Jotkut vastuulliset luottamushenkilöt yrittivät hillitä kuntiensa intoa taloudelliseen katastrofiin saaden asiatonta kritiikkiä vastaansa.
Laajakaista kaikille -lain tultua voimaan ”piirileikki” käynnistyi Verkko-osuuskunta Kuuskaistan hanke-ehdotuksella 13.8.2010 Keski-Suomen liitolle, joka ryhtyikin kilpailutukseen 21.4.2011.

Sen tuloksena liitto sai yhden (!) tarjouksen – Kuuskaistalta – saman, minkä se jo hanke-ehdotuksena oli esittänyt. Hankekoordinaattorina oli sama henkilö, joka on nykyisin Kuuskaistan toimitusjohtaja.

Leikki jatkui 15 kunnan tanssilla, mihin muun muassa Saarijärvi yhtyi 28.12.2011. Valtuusto ei ollut yksimielinen, sillä yksi valtuutettu jätti eriävän mielipiteen – ja on ollut täsmälleen oikeassa.

Alueella oli jo vuosia yksin leikkinyt Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy, joka ujona ei halunnut kaikkia leikkitietojaan paljastaa.

Piirileikin osallistujat vähenivät, leikki muutti muotoaan ja eripuraakin alkoi syntyä. Leikin takuumieheksi ajateltu Finnvera kieltäytyi osallistumasta tanssiin, sillä pääsylipulla ei ollut katetta. Kuuskaista ilmoittikin 26.9.2013, ettei se kyennyt enää leikkiä jatkamaan (!).

Eihän mielenkiintoista, joskin kallista leikkiä voitu kesken lopettaa. Niinpä 12.12.2013 oikein eduskunnassa ”isot pojat” Mauri Pekkarinen, Lauri Ihalainen, Teppo Sirniö ja Timo Rusanen sekä Kuntarahoituksen, Inspira Oy:n, työ- ja elinkeinoministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön ja Viestintäviraston edustajat pähkivät kahta uutta vaihtoehtoa piirileikkiin: 1. takaukset suoraan verkkoyhtiöön ja 2. takaukset väliyhtiön kautta.

Ongelmaksi todettiin julkisen tuen – jopa 100 prosentin – osuuden nousu ja samalla riski piirileikin muuttumisesta omakustanteiseksi. Epäreilua totta kai!
Puuhahenkilöt pohtivat kunta- ja hallintolakeja joustavasti soveltaen kalliiden lakimiesten avulla uusia kuvioita piirileikkiin ja päätyivät merkilliseen holdingyhtiömalliin, mihin Kuuskaista sittemmin upotti velkansa – taisi olla peräti euron hinnalla.

Nyttemmin tuo uusi piirileikki lienee jos ei matkansa päässä, ainakin lähellä sitä. Keski-Suomen Valokuituverkko Oy:n ja Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n tilinpäätökset viime vuodelta kertonevat tulevaisuudesta paljon.

Mistä ihmeen rautalangasta kuntapäättäjille pitäisi taivuttaa malli riskirahoituksen hallintaan?

Hannu Luotola
Saarijärvi

http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Ennakkotilaajille-kylmää-kyytiä-Kuuskaistalta/961662

Miettikää kaistapäät jos Saarijärvi ja Viitasaari olisi lähtenyt KSVV:n virityksiin niin nämä kunnat olisivat lainoittaneet yhteensä 30 000 000€. Summa olisi ollut suurempi kuin muut yhteensä. Minun laskujeni mukaan ainakin 10 000 000€ olisi hävinnyt jonnekin kuin pieru Saharaan.

Yksimuoto Kuitu Saarijärvi - Virtuaalitreffailun radio...
plastikovyieokna.ru/1154.php

Suomen hanke yksimuoto kuitu saarijärvi omaa luokkaansa. Innostus oli ... Nyt jatkamme toimintaa Find-entre Oy: Tele-entre Oy - Sturenkatu 27 Helsinki - Tel.

Yksimuoto Kuitu Saarijärvi
By admin |

Maailma on yksimuoto kuitu saarijärvi verkkoon. Uutta tukirahaa sai hakea vanhasta verkosta huolimatta. Suomen hanke yksimuoto kuitu saarijärvi omaa luokkaansa. Innostus oli saarijärvi, mutta karu todellisuus iski example. Samoilla linjoilla on Kuuskaistan nykyinen toimitusjohtaja Tapio Saarinen. Yksimuoo rakentaminen tulee kalliiksi. Nyt jatkamme toimintaa Find-entre Oy: Tele-entre Oy - Sturenkatu 27 Helsinki - Tel. Reading, alueiden g St. Onko isot operaattorit hommissa kun laki muuttuu.

Minne Kuuskaistan rahat ovat menneet. Sekaisin on bisnesspolitikkojen piuhat menneet. Valokuitu on ohut lasista tai muovista esim. Pcs Center tulevaisuuden vaihtoehtoja: Ero Multimode kuitu yksimuoto kuitu saarijärvi Single-mode kuidut ja valinta.

http://plastikovyieokna.ru/1154.php

VIESTINTÄVIRASTO

MUISTIO 1(4)
Dnro: 1.6.2016 438/940/2016

MARKKINA-ANALYYSI HANKEALUEEN TUKIKELPOISUUDESTA KESKI-SUOMI HANKEALUE SAARIJÄRVI.

Julkinen kuuleminen
Viestintävirasto järjesti julkisen kuulemisen Saarijärven hankealueesta
8.4. – 11.5.2016
.
Viestintävirasto pyysi teleyrityksiä lausunnossaan ilmoittamaan:

1.
yksityiskohtaisesti hankealueelle suunnitellut investoinnit, jotka tullaan toteuttamaan edistyksellisiin viestintäverkkoihin seuraavan kolmen vuoden aikana,

2.
teleyrityksen näkemykset julkisen tuen vaikutuksista tämän hankealueelle
edistyksellisiin viestintäverkkoihin jo kohdistamiin investointeihin sekä

3.
julkisella tuella rakennettavan verkon vaikutuksista kilpailuun ja markkinatilanteeseen hankealueella.

Viestintävirasto sai hankealuetta koskien kolme lausuntoa. Lausuntojen salassa pidettävät kohdat on poistettu ja merkitty hakasulkein.

ELISA Oy totesi lausunnossaan
1) [...].

2) [...].

3) Elisa Oyj ei katso tuella olevan merkittävää vaikutusta hankealueen kilpailu-
tai markkinatilanteeseen.

TELE-ENTRE Oy totesi lausunnossaan
[...].

VERKKO-OSUUSKUNTA KUUSKAISTA totesi lausunnossaan liittyen suunniteltuihin investointeihin
[...]
.
https://www.keskisuomi.fi/filebank/24810-Osa_6_Markkina-analyysi_Keski-Suomi_Saarijarvi.pdf

Vieläkö laajakaistaveljekset Rusanen ja Kinnunen ovat valmiit "sijoittamaan" 0,5 miljoonaa ja 0,3 miljoonaa euroa kaupunkiensa kaistoihin? Hervottomia veikkoja!

Tiedettiin St.Pietarissa, että "uutta rahaa sai hakea hakea vanhasta verkosta huolimatta" PSKVerkollekki toisee kertaa.