Professori: Tuomareiden ammattitaito on kelvoton!!!!!!
Joka kolmas Yle Uutisten laajaan kyselyyn vastannut lakimies sanoo,
että hallintotuomioistuimista tulee harvoin tai ei koskaan laadultaan hyviä tuomioita.
Joka kolmas Yle Uutisten laajaan kyselyyn vastannut lakimies sanoo, että hallintotuomioistuimista tulee harvoin tai ei koskaan laadultaan hyviä tuomioita.
Lähes puolet Ylen kyselyyn vastanneista asianajajista ja lakimiehistä on sitä mieltä, että meillä on tuomittu syyttömiä tuomarien puutteellisen ammattitaidon takia. Oikeustieteen tohtori Erkki Aurejärvi, asianajaja Ritita Leppiniemi ja Helsingin käräjäoikeuden laamanni Eero Takkunen pohtivat, mitä tehdä. Video: Yle
Joka kolmas lakimies on tyytymätön hallinto-oikeuden tuomioihin, Ylen kysely osoittaa. Hallinto-oikeudessa ratkaistaan esimerkiksi sosiaalitukiin, tonttikiistoihin ja veroihin liittyvät asioita.
Siviilioikeuden professori Erkki Aurejärvi on sitä mieltä, että tuomareiden ammattitaidossa on suuria aukkoja.
– Siellä on laaja osa juttuja, joista tuomarit eivät tiedä mitään. Ammattitaito on kelvoton, Erkki Aurejärvi sanoi Ylen aamu-tv:ssä.
Hän huomauttaa, että tuomarit joutuvat käsittelemään rikosoikeutta, liikejuridiikkaa, siviilioikeutta, sopimusoikeutta, vahingonkorvausoikeutta, yhtiöoikeutta.
– Siellä ei ole osaamista kuin muutamilla tuomareilla. Se on ihan nollan arvoista usein. Syynä on tietysti, että tuomarin virka on niin ylettömän vaikea, ja tämä yhteiskunta on kehittynyt niin monimutkaiseksi. Kukaan ei voi osata kaikkea, Aurejärvi arvioi.
Helsingin käräjäoikeuden laamanni Eero Takkunen piti puolestaan Ylen kyselyn tulosta yllättävänä. Hänen mukaansa Helsingin käräjäoikeuspiiri on tehnyt laatututkimuksen, jossa tuomareiden ammattitaito arvioitiin hyväksi. Takkusen mukaan asteikolla yhdestä viiteen, suuri osa tuomareista pääsi neljään.
– Toisaalta tulos on tällainen ja siihen pitää suhtautua vakavasti. Se on huolestuttavaa, Takkunen myönsi.
Laajat juttukokonaisuudet haastavia
Siviilioikeuden professorin Erkki Aurejärven ja asianajaja Riitta Leppiniemen mukaan tuomareiden ammattitaito on koetuksella etenkin siviilioikeudessa. Laajat juttukokonaisuudet ovat kuitenkin haastavia myös rikosoikeuden puolella.
– Siellä on kovin suurta vaihtelua. Meillä on kehitettävää on asenteissa, asiakkaan kohtaamisessa, mutta myös tieto-taidossa. Koulutusta pitää lisätä, Riitta Leppiniemi arvioi.
– Sitten on yksi tekijä, nimittäin tuomarin laiskuus. Se vaikuttaa. Ei viitsi tai ei ehdi perehtyä laajaan aineistoon riittävän hyvin, eikä viitsi ottaa oppikirjoja hyllystä ja katsoa, miten juridiikka menee, Aurejärvi väitti.
– En nyt ihan allekirjoita tätä. Täytyy tietenkin myöntää, että tuomitsemistoiminta on inhimillistä toimintaa. Siinä on vaihtelua, laamanni Eero Takkunen sanoi.
Takkunen huomautti, että osapuolet voivat olla tyytymättömiä, vaikka oikeuden antamat tuomiot olisivat oikeita. Vastaaja saatetaan todeta syylliseksi rikokseen, yrityksiä asetetaan konkurssiin, lastenhuoltoriidat ovat usein sotkuisia.
Oikeusasteista eri ratkaisut
Asianajaja Riitta Leppiniemi huomautti, että Suomessa on muutoksenhakuoikeus.
– Juridiikan vaikeutta kuvaa, että käräjäoikeus voi antaa vaikeassa asiassa yhden ratkaisun, hovioikeus toisen ja korkein oikeus olla jompaa kumpaa mieltä äänin 3–2 tai ehkä kolmatta mieltä.
– Juridiikka ei ole matematiikkaa, Takkunen myönsi.
Hänen mukaansa rikosasioissa muutosta haetaan kuitenkin vähän. Lähes 90 prosenttia ratkaisuista jää käräjäoikeuden varaan.
– Asianosaiselle on äärettömän tärkeää, että hän kokee, että oikeudenkäynti on oikeudenmukainen, että häntä kuunnellaan, että hänen asiastaan ollaan kiinnostuneita, Leppiniemi huomautti.
"Ei voi olla hyvä tuomio, jos valmistelu on huonoa"
Itselle epäedullinenkin ratkaisu voidaan hyväksyä, jos tuomio on hyvin perusteltu, asianajaja Riitta Leppiniemi uskoi. Hän peräänkuulutti tuomareiden erikoistumista ja erikoisosaamisen hankkimista.
– Tuomio on lopputuote. Ei voi olla hyvä tuomio, jos valmistelu ja istunto on huonoa. Valmistelussa pitää tiukalla prosessijohdolla selvittää, mistä on kysymys. Kaikkien pitää saliin mennessä tietää, mistä on kysymys, asianajaja Riitta Leppiniemi korosti.
Laamanni Eero Takkusen mukaan vastuutuomarijärjestelmää kehitetään. Käytännössä tietyt tuomarit erikoistuvat tietyille aloille ja levittävät niistä tietoa toisille tuomareille.
– Osaaminen on kaikkien yhteinen asia. Me teemme paljon yhteistyötä syyttäjien ja asianajajien kanssa. Se on ainoa keino, jolla päästään tässä eteenpäin, Takkunen sanoi.
Lue myös
Ylen kysely: Kolmannes lakimiehistä tyytymättömiä hallinto-oikeuden tuomioihin – "Kumileimasimia"
klo 6:09
http://yle.fi/uutiset/professori_tuomareiden_ammattitaito_on_kelvoton/7241986
Joka kolmas Yle Uutisten laajaan kyselyyn vastannut lakimies sanoo,
että hallintotuomioistuimista tulee harvoin tai ei koskaan laadultaan hyviä tuomioita.
Joka kolmas Yle Uutisten laajaan kyselyyn vastannut lakimies sanoo, että hallintotuomioistuimista tulee harvoin tai ei koskaan laadultaan hyviä tuomioita.
Lähes puolet Ylen kyselyyn vastanneista asianajajista ja lakimiehistä on sitä mieltä, että meillä on tuomittu syyttömiä tuomarien puutteellisen ammattitaidon takia. Oikeustieteen tohtori Erkki Aurejärvi, asianajaja Ritita Leppiniemi ja Helsingin käräjäoikeuden laamanni Eero Takkunen pohtivat, mitä tehdä. Video: Yle
Joka kolmas lakimies on tyytymätön hallinto-oikeuden tuomioihin, Ylen kysely osoittaa. Hallinto-oikeudessa ratkaistaan esimerkiksi sosiaalitukiin, tonttikiistoihin ja veroihin liittyvät asioita.
Siviilioikeuden professori Erkki Aurejärvi on sitä mieltä, että tuomareiden ammattitaidossa on suuria aukkoja.
– Siellä on laaja osa juttuja, joista tuomarit eivät tiedä mitään. Ammattitaito on kelvoton, Erkki Aurejärvi sanoi Ylen aamu-tv:ssä.
Hän huomauttaa, että tuomarit joutuvat käsittelemään rikosoikeutta, liikejuridiikkaa, siviilioikeutta, sopimusoikeutta, vahingonkorvausoikeutta, yhtiöoikeutta.
– Siellä ei ole osaamista kuin muutamilla tuomareilla. Se on ihan nollan arvoista usein. Syynä on tietysti, että tuomarin virka on niin ylettömän vaikea, ja tämä yhteiskunta on kehittynyt niin monimutkaiseksi. Kukaan ei voi osata kaikkea, Aurejärvi arvioi.
Helsingin käräjäoikeuden laamanni Eero Takkunen piti puolestaan Ylen kyselyn tulosta yllättävänä. Hänen mukaansa Helsingin käräjäoikeuspiiri on tehnyt laatututkimuksen, jossa tuomareiden ammattitaito arvioitiin hyväksi. Takkusen mukaan asteikolla yhdestä viiteen, suuri osa tuomareista pääsi neljään.
– Toisaalta tulos on tällainen ja siihen pitää suhtautua vakavasti. Se on huolestuttavaa, Takkunen myönsi.
Laajat juttukokonaisuudet haastavia
Siviilioikeuden professorin Erkki Aurejärven ja asianajaja Riitta Leppiniemen mukaan tuomareiden ammattitaito on koetuksella etenkin siviilioikeudessa. Laajat juttukokonaisuudet ovat kuitenkin haastavia myös rikosoikeuden puolella.
– Siellä on kovin suurta vaihtelua. Meillä on kehitettävää on asenteissa, asiakkaan kohtaamisessa, mutta myös tieto-taidossa. Koulutusta pitää lisätä, Riitta Leppiniemi arvioi.
– Sitten on yksi tekijä, nimittäin tuomarin laiskuus. Se vaikuttaa. Ei viitsi tai ei ehdi perehtyä laajaan aineistoon riittävän hyvin, eikä viitsi ottaa oppikirjoja hyllystä ja katsoa, miten juridiikka menee, Aurejärvi väitti.
– En nyt ihan allekirjoita tätä. Täytyy tietenkin myöntää, että tuomitsemistoiminta on inhimillistä toimintaa. Siinä on vaihtelua, laamanni Eero Takkunen sanoi.
Takkunen huomautti, että osapuolet voivat olla tyytymättömiä, vaikka oikeuden antamat tuomiot olisivat oikeita. Vastaaja saatetaan todeta syylliseksi rikokseen, yrityksiä asetetaan konkurssiin, lastenhuoltoriidat ovat usein sotkuisia.
Oikeusasteista eri ratkaisut
Asianajaja Riitta Leppiniemi huomautti, että Suomessa on muutoksenhakuoikeus.
– Juridiikan vaikeutta kuvaa, että käräjäoikeus voi antaa vaikeassa asiassa yhden ratkaisun, hovioikeus toisen ja korkein oikeus olla jompaa kumpaa mieltä äänin 3–2 tai ehkä kolmatta mieltä.
– Juridiikka ei ole matematiikkaa, Takkunen myönsi.
Hänen mukaansa rikosasioissa muutosta haetaan kuitenkin vähän. Lähes 90 prosenttia ratkaisuista jää käräjäoikeuden varaan.
– Asianosaiselle on äärettömän tärkeää, että hän kokee, että oikeudenkäynti on oikeudenmukainen, että häntä kuunnellaan, että hänen asiastaan ollaan kiinnostuneita, Leppiniemi huomautti.
"Ei voi olla hyvä tuomio, jos valmistelu on huonoa"
Itselle epäedullinenkin ratkaisu voidaan hyväksyä, jos tuomio on hyvin perusteltu, asianajaja Riitta Leppiniemi uskoi. Hän peräänkuulutti tuomareiden erikoistumista ja erikoisosaamisen hankkimista.
– Tuomio on lopputuote. Ei voi olla hyvä tuomio, jos valmistelu ja istunto on huonoa. Valmistelussa pitää tiukalla prosessijohdolla selvittää, mistä on kysymys. Kaikkien pitää saliin mennessä tietää, mistä on kysymys, asianajaja Riitta Leppiniemi korosti.
Laamanni Eero Takkusen mukaan vastuutuomarijärjestelmää kehitetään. Käytännössä tietyt tuomarit erikoistuvat tietyille aloille ja levittävät niistä tietoa toisille tuomareille.
– Osaaminen on kaikkien yhteinen asia. Me teemme paljon yhteistyötä syyttäjien ja asianajajien kanssa. Se on ainoa keino, jolla päästään tässä eteenpäin, Takkunen sanoi.
Lue myös
Ylen kysely: Kolmannes lakimiehistä tyytymättömiä hallinto-oikeuden tuomioihin – "Kumileimasimia"
klo 6:09
http://yle.fi/uutiset/professori_tuomareiden_ammattitaito_on_kelvoton/7241986
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.