Minä paransin sinut

toki tajuan ..
olen vaan niin hidas

Mistä paransit?

Maanpäällisen helvetin rakenne on edelleen sama et ole parantanut ketään. Esität vain laupiasta samarialaista. Olet kuin johtaja joka ottaa rahan, maineen ja bonukset muiden tekemästä työstä muiden ratkoessa ongelmat. Kysyt mitä pitäisi tehdä ja esität ratkaisun omana ideanasi. Paholaisen palveluksessa olet.

Kiitos.
Kaikesta. (Voi, kun saisin sanottua sen suoraan. ) Matka jatkuu ehjempänä.

Minullla on "hoidot" kesken

Tuskin kukaan tuollaiseen toimintaan ryhtyy, eikä noin esitetty asia voi edes ilmentyä, jos ihmissuhteesta kyse, periaatteessa voisi käydä näin, kuin eräässä kirjassa on esitetty;

"Ihmissuhteet henkisenä harjoituksena", " Jos koet suhteessa sekä "rakkautta" että sen vastakohdan- hyökkäyksiä tai emotionaalista väkivaltaa- erehdyt todennäköisesti luulemaan egon kiintymystä ja riippuvuudesta aiheutuvaa takertumista rakkaudeksi. Et voi yhtenä hetkenä rakastaa kumppaniasi ja seuraavana hyökätä hänen kimppuun.

Todellisella rakkaudella ei ole vastakohtaa.

Jos "rakkaudellasi" on vastakohta, se ei ole rakkautta vaan egon voimakasta täydellisemmän ja syvemmän minäntunnon tarvetta, jonka kumppani tyydyttää ajoittain.

Se on pelastuksen korvike, ja muutaman hetken ajan se tuntuukin melkein pelastukselta.

Mutta sitten tulee hetki, jolloin kumppani ei täytäkään sinun tai oikeammin egosi tarpeita. Pintaan nousevat "rakkaussuhteen " alleen peittämät, ego-tietoisuuteen väistämättä kuuluvat pelon, ahdistuksen ja puuttelisuuden tunnot.

Kuten on kaiken riippuvuuden suhteen, mielialasi on korkealla kun huumetta on saatavilla, mutta poikkeuksetta koettaa aika, jolloin huume ei enää vaikuta.

Ahdistavat tunteet palaavat entistäkin voimakkaampina. Ja mikä pahinta, koet sen olevan kumppanin syytä.Tämä merkitsee että siirrät tunteet kumppaniisi ja hyökkäät häntä vastaan ahdistuksen kirvoittamalla kiihkolla.

Hyökkäys saattaa herättää kumppanisi oman ahdistuksen. Ja hän saattaa näin käydä vastahyökkäykseen. Tässä vaiheessa ego toivoo yhä alitajuisesti, että sen hyökkäys olisi riittävä rangaistus, jotta kumppanisi muuttaisi käyttäytymistään ja egosi voisi jälleen piilottaa tuskansa "rakkaussuhteen" alle.

Kaikki riippuvuudet syntyvät siitä, että kieltäydyt alitajuisesti kohtaamasta ahdistustasi ja käymästä sitä läpi.

Siksi rakkaussuhteissa on niin paljon murhetta ja kärsimystä alkuvaiheen onnen huuman mentyä ohi. Suhde ei aiheuta kärsimystä ja murhetta. Se tuo esiin sen tuskan ja murheen, joka on jo sinussa.

Jokainen riippuvuus tekee niin. Jokainen riippuvuus saavuttaa pisteen, jossa se ei enää toimi.

Koet silloin tuskan voimakkaampana kuin koskaan ennen.

jatkuu...

...Tämän vuoksi useimmat ihmiset pyrkivät pakenemaan läsnä olevasta hetkestä, etsien jonkinlaista tulevaisuudessa odotettavaa pelastusta.
Ensimmäinen asia jonka he kohtaisivat, jos he kohdistaisivat huomionsa nykyhetkeen, olisi oma tuskansa, ja sitä he pelkäävät.

Irtaudut kärsimyskehosta kohtaamalla ahdistuksen läsnäolon tilassa ja siten muuttamalla sen. Ajatteluun samastumisen voit katkaista tarkkailemalla hiljaisena sivustakatsojana ajatuksiasi ja käyttäytymistäsi. Erityistä huomiota on syytä kiinnittää mielesi toistamiin kuvioihin ja egon näyttelemiin rooleihin.

Jos lakkaat sijoittamasta "minuutta" mieleen, siitä häviää pakonomaisuus eli tuomitseminen ja arvostelemisen tarve, ja sen vastustaminen mikä on. Vastustus ja arvostelu luovat ristiriitaa, draamaa ja uutta kärsimystä.

Heti kun arvostelu loppuu ja hyväksyt sen mikä on, vapaudut mielestä.

Olet tehnyt tilaa rakkaudelle, ilolle ja rauhalle.

Lopeta ensin itsesi arvosteleminen ja lakkaa sitten arvostelemasta kumppaniasi. Suhteen muuttumista vauhdittaa eniten se, että hyväksyt kumppanisi juuri sellaisena kuin hän on.

Tämä vie sinut välittömästi egon tuolle puolen. Kaikki mielen leikit ja riippuvuuden aiheuttama takertuminen ovat ohi. Ei ole enää uhreja eikä syypäitä.

Tähän päättyy myös molemminpuolinen riippuvuussuhde. Et joudu enää mukaan toisen alitajuisiin kuvioihin ja niiden mahdollistamiseen.

Silloin joko eroatte rakastavassa hengessä- tai etenette yhdessä aina vain syvemmälle nykyhetkeen. Olemiseen. Voiko se olla noin yksinkertaista? kyllä, se on näin yksinkertaista.

Rakkaus on olemisen tila. Rakkautesi ei ole ulkopuolella, se on syvällä sisimmässäsi.

Koska Ihmiset ovat aina vain enemmän ja enemmän samaistuneet mieleen. Olennainen syvyys puuttuu useimmista suhteista, jotka ovat muuttuneet ahdistuksen ja kivun lähteiksi jatkuvinen ongelmineen ja ristiriitoineen.

Jos parisuhde voimistaa ja lissä mielen itsekeskeisyyttä ja ärsyttää kärsimyskehon toimimaan, niin kuin nykyisin tapahtuu, miksei sitten hyväksytä tätä tosiasiaa sen sijaan, että yritetään paeta sitä? Miksei toimita yhteistyössä sen kanssa sen sijaan, että kartetaan parisuhteita tai ajetaan jatkuvasti takaa houretta ihanteellisesta kumppanista, joka antaisi vastauksen ongelmiin tai tuottaisi täyttymyksen tunteen?

Kun tiedät ettei sisimmässäsi ole rauhaa, tämä tieto tuo tyyneyden joka ympäröi rauhattomuutesi rakastavan ja hellän syleilyn lailla ja muuttaa siten rauhattomuuden rauhaksi.

Sisäiseen muuttumisen hyväksi et voi tehdä mitään. Et voi muuttaa itseäsi etkä etenkään kumppaniasi sen enempää kuin ketään muutakaan.

Ainoa mitä voit tehdä on luoda tila, jossa muutos voi tapahtua ja armo ja rakkaus voivat astua sisään.

Aina kun parisuhteesi toimii huonosti, aina kun se kirvoittaa esiin "hulluutta" sinussa tai kumppanissasi ole iloinen, tiedostamattomana piillyt tulee nyt päivänvaloon. Se tarjoaa mahdollisuuden pelastua.

Säilytä tuo hetken tieto jatkuvasti, erityisesti tieto omasta sisäisestä tilastasi. Jos tunnet mustasukkaisuutta, halua puolustautua, välttelemisen pakkoa, tarvetta olla oikeassa, sisäinen lapsesi vaatii rakkautta ja huomioita tai koet emotionaalista tuskaa, olipa kyse mistä tahansa, tiedosta tuon hetken todellinen sisältö ja säilytä tuo tieto.

Parisuhteesta tulee sinulle sadhana, henkinen harjoitus. Jos huomaat kumppanissasi tiedostomatonta käyttäytymistä, sulje se tiedostamisen rakastavaan syleilyyn, jotta vältyt reagoimasta.

Tiedostamattomuus ja tiedostaminen eivät voi pitkään elää rinnan, ei silloinkaan kun vain toinen on saavuttanut tiedostamisen tason, ja toinen taas toimiin tiedostamattomuudesta.

Vihamielisyytenä ja hyökkäilynä esiin pyrkivälle energialle rakkauden läsnäolo on täysin sietämätöntä. Jos reagoit kumppanisi tiedostamattomuuteen, myös sinä taannut tuohon tilaan. Mutta jos sitten muistat tiedostaa reaktiosi, mitään ei ole menetetty.

Jos hyväksyn sen että suhteen on tarkoitus herättää sinut tietoisuuteen sen sijaan että se tekisi sinut onnelliseksi, se tarjoaa sinulle pelastuksen ja sinä asetut korkeamman tietoisuuden puolelle sen tahtoessa päästä syntymään tähän maailmaan.

Vanhoihin kuvioihin takertuvat joutuvat kohtaamaan yhä enenevässä määrin tuskaa, väkivaltaa, hämmennystä ja mielipuolisuutta.

Montako ihmistä tarvitaan tekemään elämästäsi henkinen harjoitus? älä välitä jos kumppanisi ei suostu yhteistyöhön, Henkinen terveys, tietoisuus voi tulla tähän maailmaan vain sinun kauttasi. Sinun ei tarvitse odottaa että maailman tervehtyisi tai että joku toinen tulisi tietoiseksi, ennen kuin sinä voisit valaistua.

Saattaisit joutua odottamaan ikuisesti.

Älkää syyttäkö toisianne tiedostamattomuudestanne. Joskus saattaa olla aiheellista huomauttaa kumppaniasia jostakin tietystä piirteestä käyttäytymisessä. Jos olet hyvin valpas, voimakkaasti läsnä, voit tehdä sen niin, ettei ego pääse mukaan, moittimatta, syyttämättä, väittämättä hänen olevan väärässä.

Tiedostaminen luo selkeän ja rakastavan ilmapiirin, joka sallii jokaisen olla

Kaikkea muuta. Onneksi ohi.

Ai jaa, miksi sitten joudun syömään antibiootteja?

---

Ahaa, itse en ole vielä siitä tietoinen. Taitaa olla uskon asia. Minä uskon, minä uskon..kiitos paljon.

Et sinä ole mikään parantaja. Tilanteiden pahentaja olisi parempi ilmaisu jota olet
saanut aikaan.

et parantanut ketään, kaikki muut ovat terveitä, olet sairas itse. Ahhahahahahaaa :)

ok , no kiitos kuitenkin :)

Minä halusin parantua. Sinä autoit. Et varmasti sitä osannut edes ymmärtää. Olen pahoillani etten osannut auttaa sinua. Kukaan ei ole täysin terve varmaan mutta itse haluan oppia rakastamaan ja kasvaa hyväksi ihmiseksi. Tehdä oikein.

Paransin itse itseni, eikä kiinnosta yhtään;) en ole tehnyt mitään.

Haloo Helsinki. En tiedä yhtään mistä puhut!!!

Tietysti voi ajatella, että suhteessa toinen ihminen auttaa toista parantumaan, mutta tuleeko suhteesta silloin tasapainoista, kun toisenkin täytyy saada suhteessa olla oma itsensä ja voida hyvin. Silloin varsinkin jos toisella on erityisen haastavaa käyttäytmistä, mihin voi liittyä aggressiivisuutta. Elämään voi silloin liittyä liikaa tasapainoilua.