Viro kiva, ihmiset...

Aikoinaan virolainen kaupan myyjä oli puolijumala. Mitään et saanut ostaa ilman hänen armollista hyväksyntäänsä. Roteva ja lihava kommunisti istui kansalaisen hyödykkeiden päällä ja myi vain niille joista koki saavansa hyötyä.

Olen jo tottunut Tallinnan kauppojen kassojen, ja vaikka ulkona kojussaan tavaraa myyvien käyttäytymistyyliin. Kyllä se poikkeaa oleellisesti suomalaisista vastaavista. Se on vähän sellainen tyly, ja ei voi aina välttyä huomioimasta, että kyllä tuon katseen takana täytyy olla jotain vihaa juuri minua asiakkaana kohtaan. Joskus harvoin on myös selvästi överiksi menevää imelää imartelua esim. baareissa , mikä sekään ei ole minusta sen mielyttävämpää.
Itse pidän perinteisestä suomalaisten kauppojen myyjien ja kassojen käytöksestä ja kohteliaisuudesta, se ei ole ylimaireaa ja siinä on sellaista aitoa kohteliaisuutta. Toki se on kun nähtävästi nuoria asiakaspalvelussa olevia naisia on alkaneet miehet ahdistella heidän työssään, niin ehkä siksi sitten nämä näyttävät mahdollisimman tylyä naamaa kaikille jonkinlaisena ennakkotorjuntatoimenpiteenä. Onhan tätä tällaista meilläkin, ja se on tietty ikävä muutos meidänkin kulttuurissamme aiempiin aikoihin verraten. Mutta myös siis ihan tavallisen näköiset keski-ikäiset myyntityössä olevat ämmät näyttävät todella tylyä ja selvästi vihaisen näköistä naamaa. Ja ei voi olla kyse siitä että olisin joku hankala asiakas ja turhia nirsoileva, ostan mitä pyydän ja en riesana jaarittele, ja englantia aina olen valmis käyttämään jos puhua pitää eikä suomenkieli käy.

Joskus 5 vuotta sitten olin virukeskuksen Elisan pisteen asiakkaana. En ollut saanut ostamaani mobiilitikkua koneellani toimimaan, ja koneeni kanssa sinne asikkaaksi menin. En silloin vielä tiennyt miten nää nettijutut Tallinnassa hoituu. Vuoronumeron mukaan jonotettuani asiakaspalvelijaksi tuli siihen nuori nainen. Kysyin käykö englanniksi, jos ei suomeksi. No englanniksi siitä sitten. Nostin läppärini tiskille, ja pakkohan sitä oli tälle asiakaspalvelijalle päin kääntää kun samalla selittämään siinä pyrin mistä kyse oli. Siinä sitten selittäessäni vääntäydyin sen tiskin avonaiselle päätypuolelle. Ja siihen sitten tuli ihan yllättäen kiukkuinen tiuskaus, että ei saa tulla siihen päätyyn asiakas, kun se on jo heidän reviiriään siinä. En siis mennyt heidän puolelleen vaan tiskin päätyyn vähän, jotta saisin näytettyä siitä kääntämästäni koneesta mistä kyse oli. Oli se kyllä hämmentävän tyly asikaskokemus, ja sen varmasti ikäni muistan. En voi kuvitella että missään voisi asiallisesti käyttäytyvä asiakas sellaista kohtelua saada. No muutaman kerran myöhemminkin asioin samassa paikassa ja oli siellä ihan o.k. palveluakin.
Olen saanut kyllä ihan mukavaakin kohtelua myös eräässä autokorjaamossa missä suomenkieltäkin osataan. Ihan sellaista luontevan mukavaa kohtelua. Hultomiehen kanssa on siinä puhuttu, ja vähän siinä apumiehenäkin hänelle olen ollut. Eli itse asiassa parempaa kohtelua olen saanut kuin mitä suomessa vastaavassa tilanteessa saisi, ja hommat hoituivat selvästi pienemmällä laskulla . Tärkeilyä ja asiakas/huoltomies-reviirijuttuja meillä näissä autokorjaamoasioissa on paljon.

Kai sait järkytyksen alenemaan kunnon lääkityksellä.

Sama sekopää jauhaa roskaa päivät toiseen. Hanki elämä.