Ensin laulamme virren 438:
1.
Oi armahda, Kristus, niin kaita on tie,
vaan kiusatun kulkijan kotiin se vie.
Kun tuntoa polttivat tuomiot lain,
niin armosta tiellesi astua sain.
2.
Vaan vielä on tahtoni talttumaton,
se helpoille teillensä lähdössä on.
Pois karkota uhma ja huolettomuus,
suo palvelumieli ja uskollisuus.
3.
Suo voimaa jo luopua synneistäni
ja armolla hallitse elämäni.
Tee rakkaaksi sinulta saamani työ
ja itsekäs tahtoni ristille lyö.
4.
Kun uskoni suitseva kynttilä on
ja rakkaus penseä, toimimaton,
mun uhrisi lämmöstä syttyä suo
ja viedä sun tultasi toistenkin luo.
5.
Niin seurata tahdon nyt sinua vain,
kun armosta syntini anteeksi sain.
En velttona tietäsi kulkea saa,
kun vastaani hohtaa jo rauhasi maa.
---
Tämän virren jälkeen meitä Helsingissä palvelee veljemme Matti Friman:
http://www.helsinginrauhanyhdistys.fi/static/public/nettiradio.html
1.
Oi armahda, Kristus, niin kaita on tie,
vaan kiusatun kulkijan kotiin se vie.
Kun tuntoa polttivat tuomiot lain,
niin armosta tiellesi astua sain.
2.
Vaan vielä on tahtoni talttumaton,
se helpoille teillensä lähdössä on.
Pois karkota uhma ja huolettomuus,
suo palvelumieli ja uskollisuus.
3.
Suo voimaa jo luopua synneistäni
ja armolla hallitse elämäni.
Tee rakkaaksi sinulta saamani työ
ja itsekäs tahtoni ristille lyö.
4.
Kun uskoni suitseva kynttilä on
ja rakkaus penseä, toimimaton,
mun uhrisi lämmöstä syttyä suo
ja viedä sun tultasi toistenkin luo.
5.
Niin seurata tahdon nyt sinua vain,
kun armosta syntini anteeksi sain.
En velttona tietäsi kulkea saa,
kun vastaani hohtaa jo rauhasi maa.
---
Tämän virren jälkeen meitä Helsingissä palvelee veljemme Matti Friman:
http://www.helsinginrauhanyhdistys.fi/static/public/nettiradio.html
Vastaukset 4
Vanhimmat
Room. 8:
16 Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia.
on Roomalaiskirjeen 14. luvusta:
7 Sillä ei kukaan meistä elä itsellensä, eikä kukaan kuole itsellensä.
8 Jos me elämme, niin elämme Herralle, ja jos kuolemme, niin kuolemme Herralle. Sentähden, elimmepä tai kuolimme, niin me olemme Herran omat.
9 Sillä sitä varten Kristus kuoli ja heräsi eloon, että hän olisi sekä kuolleitten että elävien Herra.
10 Mutta sinä, minkätähden sinä tuomitset veljeäsi? Taikka sinä toinen, minkätähden sinä halveksit veljeäsi? Sillä kaikki meidät asetetaan Jumalan tuomioistuimen eteen.
11 Sillä kirjoitettu on: "Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, minun edessäni pitää jokaisen polven notkistuman ja jokaisen kielen ylistämän Jumalaa".
12 Niin on siis meidän jokaisen tehtävä Jumalalle tili itsestämme.
laulamme virren 298:
1.
Vapahtajani Jeesus on
iloni aina verraton,
kun kuljen täällä outona,
vieraana, muukalaisena.
2.
Jos ahdas onkin taivaan tie,
se vaivain maasta kotiin vie.
Ja Jeesus kun on kanssani,
hän huojentaa mun matkani.
3.
Olethan tieni, tähteni,
mä horjahdan niin helposti.
Varjele, etten eksyisi
vaan vaeltaisin tielläsi.
4.
Siis auta, Jeesus, matkalla,
kun uuvun, nosta, vahvista.
Suo voimaa sinuun tyytyä
myös koetusten helteessä.
5.
Ristisi olkoon voimani,
se olkoon matkasauvani,
veresi sielun puhdistus
ja heikon uskon uudistus.
6.
Näin kätke, Jeesus, minutkin
turviisi pyhiin haavoihin,
kuin kätkee lintu poikansa
ja niitä suojaa vaaroissa.
7.
Suo, että viimein käydä saan
armosi turvin kuolemaan.
Myös silloin köyhä sieluni
on huomassasi, Herrani.
8.
Näin saakoon ruumis rauhassa
levätä maassa aikansa.
Käyn kiitostasi laulamaan,
kun uuteen aamuun nousta saan.