Onko hyvä että vahvat juomat vapautuvat?

On se hyvä asia. Kaikissa muissa pohjoismaissa ja suuressa osassa EU-aluetta laadukkaampia juomia on voinut ostaa päivittäiskaupoista.Marketeilla ei silti ole mahdollisuuksia laittaa hyllyihin laadukkaita ulkolaisia olutlaatuja.

Hyvä juttu se on. Eihän sinun ole pakko ostaa niitä mistään, samalla tavalla ne sinuun vaikutta ostit ne mistä hyvänsä.
Muuallakin EU:ssa nuo juomat ja väkevätkin ruokakaupoissa, Suomi ihan kehitysmaa näissäkin asioissa.

Hyvin huono asia. Loppasuut voi hakea Alkosta kaljat.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho on kuvaillut tilannetta varsin osuvasti. Hän on todennut, kuinka hän manner-Euroopassa on voinut tehdä prosenttipitoisten juomien ostoksensa vapaasti tavallisissa kaupoissa. Suomessa hän joutuu juomien hankinnassa semmoisen kontrollin alaiseksi, että siinä ihmiseen suhtaudutaan kuin potentiaalisesti holhouksen alaiseen henkilöön.

Terhon luonnehtima tilanne on vuosisataisen "kehityksen" seurausta. Olihan meillä kieltolakikin. Sen aikaansai raittiusliike, jossa vaikuttivat keskeisinä voimina työväenliikkeen raittiusväki ja kirkko sekä niin sanotun paremman väen edustajat, jotka arvioivat tarpeelliseksi holhota tavallista ymmärtämätöntä rahvasta. Kieltolaki nähtiin "hyväksi asiaksi", mutta pieleen se meni. Hyveelliset ihmiset eivät osanneet suhtautua elävään elämään niin kuin olisi pitänyt suhtautua.

Kieltolain taustalla vaikutti ilmeisesti myös erheellinen ihmiskäsitys. Ja se seikka lienee vahvasti edelleen nykyäänkin vaikuttamassa siihen, että raittiusliikkeen taholla katsottaneen varsin yleisesti nimen omaan meidän suomalaisten tavitsevan tiukempaa ja ankarampaa alkoholipoliittista holhousta kuin esim. keskieurooppalaisten.

Ratkaisun eli järkevän alkoholipolitiikan pitää perustua nykyisen tietämyksemme varaan rakentuvaan ihmiskäsitykseen. Jos joku yhä kuvittelee ja uskoo meidän suomalaisten olevan "luonnostaan" eli geneettiseltä olemukseltamme muuta euroopalaista väkeä kehnompaa ihmisainesta, niin se usko täytyy ihan virallisesti todeta vääräksi eikä semmoiseen rasistiseen ennakkoluuloisuuteen voi nojautua mikään tervejärkinen lainsäädäntö. Käsitys suomalaisten huonosta viinapäästä on humpuukia.

Ihmiskäsitys kuuluu olennaisesti kulttuuriin, sen kokonaisuuteen. Totta kai meidän suomalaisten sopii noudattaa sivistyneisyyden mukaisia tapoja ravitsemuksen kohdalla ja siihen liittyen myös juomien suhteen. Siinä meidän on aiheellista itse kunkin harrastaa opiskelua ja itsekasvatusta. Perheillä ja kodeilla on merkittävä osuus sillä saralla. Voinemme luonnehtia tätä kokonaisuutta valveutuvaiseksi elämäntavaksi. Ravitsemuksen kokonaisuus vaikuttaa myös juomakulttuuriin. Kun ihmisen ravitsemus on terveellisellä kannalla, niin silloin eivät alkoholituotteetkaan pääse hallitsemaan ihmisen elämää. Sivistyneisyys on elämäntapa. Valtiovallan taholle täytyy antaa opastus yrittää huolehtia kansakunnan asioista niin hyvin, että meillä suoamalaisilla olisi mahdollisimman vähän aihetta ottaa ryyppyä murheeseen.

"Käsitys suomalaisten huonosta viinapäästä on humpuukia." valitettavasti Suomalainen ei osaa käyttää alkoholia samalla tavalla kuin esim Italialainen tai Ranskalainen - meillä juodaan edelleen aivan liian usein humalahakuisesti halusit tai et. Toki nykynuoret osaavat ja ymmärtävät käyttää alkoholi eri tavalla kuin heidän vanhempansa, mutta paljon on vielä opittavaa.

Kun viimeksi alkoveroa alenettiin.. Jengi alkoi tappas itseään leijonaviinalla.. Kuoli, kuin torakoita!

On se hyvä, mutta samalla pitäisi palauttaa käyttöön ns. viinakortti.

En osaa vastata aloittajan kysymykseen - onko hyvä vai paha - mutta sen olen huomannut, että suomalainen juomakulttuuri eroaa huomattavasti monien muiden maiden juomatavoista.

Suomessa humalaisen törmäilyjä pidetään usein humoristisina, mutta vieraalle on paras kertoa missä kohtaa on naurettava.
Ryyppyreissuista, viinanostoista, kotikeittämisestä ja tarjoamisista suomalaiset kertovat innokkaasti, mutta sekin saattaa muukalaista kummastuttaa, eikä hän näe niitä mainitsemisen arvoisina.

Ymmärtämättömyys saattaa vallita kuten suomalaisen uusi peruna/silliaterian jälkeen, kun suomipoika pyyhkii suolaista voita suupielistään ja röyhtäilee kylläisenä, niin vierasmaalainen miettii milloin pääruoka tarjotaan.

Rakkaalla lapsella sanotaan olevan monta nimeä ja viinalla, juopolla ja aiheeseen liityvillä niitä löytyy monia, hyvinkin hauskoja oivalluksia.
Suomalaista kulttuuria sekin.

Viina on viisasten juoma.

Voin kertoa oman kokemukseni perusteella, että suhtautumiseni prosenttipitoisiin juomiin on muuttunut oman ravitsemukseni entraamisen myötä. Suunnilleen 15 vuotta sitten ryhdyin selvittelemään ravintoseikkoja. Aloin lueskella aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja seurailla ravintokeskusteuja. Tutuksi ovat tulleet nimet Montignac, Heikkilä, Atkins, Pakeman. Sears (Zone-dieetti), ym. monet muut alan osallistujat kuten Puska ja Kiminkinen. Tuommoinen henkilögalleria tarkoittaa tietenkin sitä, että joitain vaikutteita on tullut yhtäältä, toisia toisaalta ja muuta asiallista muilta tahoilta. Joka tapauksessa kolesterolit ovat kurissa kuten myös verenpaine. Olennaista on ollut ruokailurytmityksestä huolehtiminen ja ravitsemuksen riittävä monipuolisuus.

Tähän alkoholikeskusteluun ravintokuvio liittyy aivan olennaisella tavalla. En tiedä, miten lienee toisten lähimmäisten kohdalla, mutta itselläni ja vaimollani alkoholin käyttö on vähentynyt varsin vähiin ruokasortteerauksen seurauksena. Ruokien aromit ovat alkaneet kutkutella makuhermoja aikaisempaa paremmin. Siihen muutokseen ovat vaikuttaneet olennaisella tavalla myös sokerin ja suolan käytön vähentäminen. Aikaisemmin sokeri ja suola peittivät liikaa muitten makujen maistamista. Alkoholi liittyy ymmärtääkseni olennaisesti nimen omaan sokerin liialliseen käyttöön. Kun elimistö polttaa alkoholia, niin siihen tarvitaan sokeria. Tässä yhteydessä on paikallaan todeta, että en ole ollut raittiusseuralainen enkä ole sellaiseksi nykyäänkään ryhtymässä.

Yleisemmin tarkasteltuna alkoholipolitiikan vapauttamisen ansiosta näkisin olevan tarjolla melkoisia taloudellisia mahdollisuuksia. Ajatellaanpa vaikka pontikkaperinnettämme. Pieniin pullohin pakattuna pontikka voisi olla merkittävä turistien matkamuistotuote. Sahti kelpaisi erinomaisesti kertomaan suomalaisesta juhlajuomien perinteestä. Onhan sahti ihan globaalistikin tarkasteltuna suoranainen harvinaisuus omalla alallaan. Edellytyksenä ona oman ajattelumme avartuminen.

On!

Mut aloittaako alko myyntipisteidensä vähentämisen ja henkilökunnan supistamisen. Siellä on jo pääjohtaja vaihdettu

Vahvat juomat eivät ole tulossa kauppoihin.

Nyt ollaan vain sallimassa kaupoissa myytäväksi juomat, joissa saa olla 0,8-tilavuusprosenttia enemmän alkoholia kuin tällä hetkellä, (siis 8 vain tuhannesosaa enemmän, kuin nykyisin)...

Kyseessä on hyvin pieni muutos, mutta sitähän ei Suomen kansa kestä... Romahtaa.

Kyllä näillä monopoleilla vaan puolustellaan omia rahojaan ja korkea verotus tietysti sopii niille jotka eivät itse juo. Mistään haitoista ei ole oikeasti niin olla huloissa vaan rahasta.

Kumma kun tuolla euroopassa reissaa missä vaan maassa niin ei siellä ole mitään paikkallista alkoa vaan jopa 80% vodkaa myyydään ruokakaupoissa. Saksassa oli muistaakseni pirtukin 96% sallittua. Lisäksi suomen olut vero on kummaliisen korkea. Muissa maissa saa olutta huomattavasti halvemmalla kuten espanja saksa ja virokin. Ihan 0,20€ 0,33l tölkki espanjassa,