Tämä on pitkän harkinnan tulos ja siihen päädyin että pe 24.6 alkaen, tein itselleni päätöksen että tätä kesää en aio olla enää yksin enkä loppuvuottakaan. Miksi roikkua turhaan ihmisessä kiinni jos se ei ole tippaakaan kiinnostunut,oman elämänihän vain pilaan sillä ja jää kaikenlaiset "normaalit" elämän haaveet toteutumatta,mummona saattaa aika pahasti kaduttaa elämätön elämä. En enää kestä olla yksin vailla rakkautta ja kaikkea siihen liittyvää.
Ei kukaan halua yksin olla
koko_elämäänsä
4233
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mullakin ois niin paljon rakkautta vielä antaa ihmiselle joka sitä oikesti haluaa ja hänellä ois yhtä paljon antaa sitä takas. Mutta ei, mun tyhmäpää sitä tajua. Se ikävöi vaan jotain jöröjukkaa joka katosi joskus syys-sateiden mukana.
vähän sama juttu minulla.kannattaa puhua kasvotusten asiasta ehkä hän rakastaa sinua,ehkä hän on huono näyttään tunteita.itse olen sitä mieltä ettei kannata erota puhumatta kunnolla jos et oikeesti edes tiedä mitä toinen tuntee.ehkä erokin voi olla ratkaisu mutta kannattaa miettiä aina että jääkö kaipamaan toista jos tulee ero. kokemuksesta tiedän että jälkikäteen kun mietin että erosin yhdestä on minulle tullut jälkikäteen tunne että olisimme voineet voittaa ongelmat ja rakastin häntä niin paljon
En rupea kenenkään kanssa väkisin puhumaan. . Hänen kanssa ei ole ollut ikinä mitään.
Jos sulla se haaveilu on tällä palstalla vain eikä mitään konkreettista suhdetta ollut, niin anna jo olla ja eikun menoks, koska kulutat tällä palstalla aikaasi aivan turhaan. Se on eri asia niillä, joilla suhde on vaikka solmussa, jotenkin katkolla tai päättymässä. Itse en voi ajatellakaan tässä tilanteessa ketään muuta kuin häntä ja ikävä kasvaa päivä päivältä, mitä kauemmin on näkemisestä. Voihan sitä juhannuksenakin yrittää ottaa etäisyyttä ja yrittää pitää muuten hauskaa, mutta tiedän kuitenkin, että päällimmäisenä mielessä on edelleen hän ja kylven taas kyynelmeressä.