Luin tämän palstan viimeaikaisia viestejä ja koska moni on sanonut, että perunkirjoitus kannattaa tehdä omin voimin tai mahdollisimman halvalla, niin ajattelin kertoa miten itse olen saanut karvaasti ja kantapään kautta oppia miten kalliiksi tulee lakimiespalveluissa säästäminen. Neuvoni on, että älkää todellakaan tehkö näitä asiakirjoja itse!
Meillä kuoli ensin äiti. Isäni ja veljeni olivat sitä mieltä, että perunkirjoitukset hoidetaan itse. Naapuri laittoi nimensä perunkirjaan. Talo arvostettiin niin alas kuin oli mahdollista. Perintövero oli kohtuullinen, mutta myöhemmin kuulin, että jos perunkirjaan olisi kirjattu että leski käyttää asuntoa kotinaan, olisi vero ollut monta tuhatta euroa pienempi (hallintaoikeusvähennys). Isä asuikin asunnossa muutaman vuoden, mutta halusi sitten muuttaa kerrostaloon ja omakotitalo myytiin. Tässä vaiheessa veljelle ja minulle tuli kummallekin noin 7.000 euron lasku myyntivoiton verosta. Talon myyntihinnalla isä osti sitten uuden asunnon ja se tuli hänen nimiinsä, koska muuten olisi kuulemma tarvittu yhtiökokouksissa valtakirjaa.
Sitten isäkin kuoli ja veli halusi taas tehdä paperit itse, koska pesässä olimme vain me kaksi ja isällä ei juuri muuta ollut kuin se asunto. Veljen mielestä niin yksinkertaisen omaisuuden perunkirjoituksesta ei lakimiehille makseta. Asunnon hinta laitettiin taas mahdollisimman alas. Asunto oli muutaman vuoden veljen lasten opiskeluasuntona ja myytiin nyt. Hinta oli noin 60.000 euroa suurempi kuin perunkirjassa. Laskin, että nyt meille tulee taas myyntivoiton veroa 9.000 euroa kummallekin!
Nyt kävin lakimiehen konsultaatiossa koska halusin selvittää, oliko isä ja veli toimineet oikein. Veli ei suostu keskustelemaan asioista. Lakimiehen mukaan meidän ei olisi pitänyt isän jälkeen maksaa veroa koko asunnosta vaan vain isän osuudesta ja että oli tehty paha virhe kun asunto ostettiin kokonaan isän nimiin. Ja nuo myyntivoiton verot olisi lakimiehen mukaan voitu välttää jos olisimme laittaneet perunkirjaan asunnon oikean arvon.
Nyt on kuulemma kulunut jo liian monta vuotta että näitä voisi enää oikaista. Olemme ilmeisesti kumpikin maksaneet ainakin 20.000 euroa eli yhteensä vähintään 40.000 euroa ihan turhia veroja, eli ne olisi voitu välttää hoitamalla asiat oikein. Olisimme siis reippaasti voiton puolella vaikka lakimiespalkkiot olisivat olleet kymppitonnin!!!
Meillä kuoli ensin äiti. Isäni ja veljeni olivat sitä mieltä, että perunkirjoitukset hoidetaan itse. Naapuri laittoi nimensä perunkirjaan. Talo arvostettiin niin alas kuin oli mahdollista. Perintövero oli kohtuullinen, mutta myöhemmin kuulin, että jos perunkirjaan olisi kirjattu että leski käyttää asuntoa kotinaan, olisi vero ollut monta tuhatta euroa pienempi (hallintaoikeusvähennys). Isä asuikin asunnossa muutaman vuoden, mutta halusi sitten muuttaa kerrostaloon ja omakotitalo myytiin. Tässä vaiheessa veljelle ja minulle tuli kummallekin noin 7.000 euron lasku myyntivoiton verosta. Talon myyntihinnalla isä osti sitten uuden asunnon ja se tuli hänen nimiinsä, koska muuten olisi kuulemma tarvittu yhtiökokouksissa valtakirjaa.
Sitten isäkin kuoli ja veli halusi taas tehdä paperit itse, koska pesässä olimme vain me kaksi ja isällä ei juuri muuta ollut kuin se asunto. Veljen mielestä niin yksinkertaisen omaisuuden perunkirjoituksesta ei lakimiehille makseta. Asunnon hinta laitettiin taas mahdollisimman alas. Asunto oli muutaman vuoden veljen lasten opiskeluasuntona ja myytiin nyt. Hinta oli noin 60.000 euroa suurempi kuin perunkirjassa. Laskin, että nyt meille tulee taas myyntivoiton veroa 9.000 euroa kummallekin!
Nyt kävin lakimiehen konsultaatiossa koska halusin selvittää, oliko isä ja veli toimineet oikein. Veli ei suostu keskustelemaan asioista. Lakimiehen mukaan meidän ei olisi pitänyt isän jälkeen maksaa veroa koko asunnosta vaan vain isän osuudesta ja että oli tehty paha virhe kun asunto ostettiin kokonaan isän nimiin. Ja nuo myyntivoiton verot olisi lakimiehen mukaan voitu välttää jos olisimme laittaneet perunkirjaan asunnon oikean arvon.
Nyt on kuulemma kulunut jo liian monta vuotta että näitä voisi enää oikaista. Olemme ilmeisesti kumpikin maksaneet ainakin 20.000 euroa eli yhteensä vähintään 40.000 euroa ihan turhia veroja, eli ne olisi voitu välttää hoitamalla asiat oikein. Olisimme siis reippaasti voiton puolella vaikka lakimiespalkkiot olisivat olleet kymppitonnin!!!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jutun tyhmyys ei ole siinä, että tehdään perunkirjoitus itse, vaan se, että väki ei ole ymmärtänyt, kuinka tyhmää on arvostaa perintöasunto Perukirjaan alakanttiin, jos siihen ei itse muuta asumaan.
Alakanttiin arvioidun asunnon perintövero sen myötä (korkean) luovutusvoiton vero kun on pykälää korkeampi kuin todelliseen (tai ehkä jopa hieman yläkanttiin) arvioidun asunnon perintövero (mahdollinen) luovutusvoiton vero.
Noinhan siinä on voinut käydä, mutta onko kovinkin vanhoja tilanteita kun perintökaarta on petrailtu leskenkin aseman osalta ainakin vuosina 1965 ja 1983.
En nyt päässyt kiinni milloin leskelle tuli perintöveroa alentava elinikäinen hallintaoikeus aviopuolisoiden yhteiseen kotiin ja koti-irtaimistoon, että olisiko isällä edes ollut tuo oikeus jo äidin jälkeen.
Asunnon osalta perukirjaan tehdyn laittoman aliarvostuksen seuraus myyntivoitosta määrättävänä luovutusvoittoverona on varmaankin ollut muodossa tai toisessa voimassa niin kauan, että jälkipuheet ovat paikallaan, ehkä peilinkin edessä.
Varsinainen töräys on ostaa perillisten rahoilla asunto yksin isän omistukseen, mutta onneksenne verottaja on nukahtanut, ellei isälle ole määrätty lahjaveroa.
Toivotan tsemppiä sisarusten puhevälien säilymiseksi!