1. Asetetaan itsensä erityiseen asemaan muita kohtaan olemalla ainoa oikea usko ja kaikki muut joutuvat helvettiin. Jopa siitä syystä että heillä on korvakorut.
2. Lapselle annetaan vain yksi tapa ja vaihtoehto kasvaa ja kaikki muut suljetaan pois koska ne nähdään pahana ja vie pois uskosta
3. Tunteita ja ajatuksia ei saa avoimesti ilmaista sillä se nähdään kriittisyytenä uskoa kohtaan eikä saa epäillä puhujia seuroissa. Eikä osata ilmaista koska ne tukahdutetaan pienestä pitäen.
4. Vanhemmat asettavat itsensä etusijalle perheessä sillä "syntiä" ei saa tehdä. Toki on selvää että lapsille asetetaan rajat mutta se että ei saa kuunnella rytmillistä musiikkia, käy koulun diskossa tai tanssii ei kuulu normaalien rajojen asettamiseen vaan sairaaseen lapsen kontrolloimiseen.
5. Rakkaus ei ole tärkeintä vaan uskominen ja omaan yhteisöön kuuluminen
6. Toisten ihmisten tarkkailu ja arvosteleminen "onko uskomassa vai kieltänyt, onko korvakorut"
7. Kyky asettaa itsensä ainoiksi oikeiksi jumalan lapsiksi vaatii ylimielisyyttä ja röyhkeyttä.
8. Seksuaalisuus on vaarallista ja ihmisen synnynnäisiä ja luontaisia ominaisuuksia ei saa avoimesti oppia (lähinnä sitä kuinka kaikki seksiin liittyvää on tabua)
9. Väite: olemme ainoa oikea usko eikä raamatussa mikä on heidän pyhä kirjansa ole tästä mitään mainintaa missään muodossa.
10. Maailman ainoan oikean uskon pitäisi tietää kaikki uskomisesta ja raamatusta.
11. Uhriutuminen=olemme heikkoja ihmisiä pahan maailman pilkkaajien keskellä.
Lestadiolaiset vanhempani ovat sanoneet minulle että älä ajattele eikä ihmisen sitä tarvitse tehdä. Kerroin sen olevan luontainen ominaisuus minulle enkä voi enkä halua luopua siitä ja tähän hieman jopa suututtiin että ei tarvi olla. Normaalisti lasta tuetaan ja kannustetaan siinä mistä hän tykkää ja varsinkin kehittämään itseään kaikin tavoin. Tämä taas johti ajattelemaan kuinka koko uskonto opettaa tähän. Viimeiset ajatukset olivat miksi edes keskustelisin vanhempieni kanssa mitään kun ajattelu on kiellettyä. Tämähän on narsismia kun vain omat "ajatukset" hyväksytään ainoiksi oikeiksi ja tuomitaan toinen jopa oma lapsensa kuvannoillisesti lyömällä nyrkillä päin naamaa "ole hiljaa noin ei tarvi tehdä".
Ajattelu on vaarallista koska sillä voi oppia kyseenalaistamaan vallankäytön itseään kohtaan ihmisiltä joita ei edes tunne. Vaarallista on muodostaa oma maailmankatsomus sillä se ei välttämättä ole sama kuin 100v sitten eläneillä ihmisillä on ollut. Sukulaiset ja perhe (sekä 100v sitten eläneet ihmiset) voivat pahastua ja surra kun haluat elää omaa elämää etkä heidän.
Ajattelu myös vapauttaa itsensä kahleista ja antaa mahdollisuuden omaan elämänkatsomukseen sekä kokea elämä omalla tavalla.
2. Lapselle annetaan vain yksi tapa ja vaihtoehto kasvaa ja kaikki muut suljetaan pois koska ne nähdään pahana ja vie pois uskosta
3. Tunteita ja ajatuksia ei saa avoimesti ilmaista sillä se nähdään kriittisyytenä uskoa kohtaan eikä saa epäillä puhujia seuroissa. Eikä osata ilmaista koska ne tukahdutetaan pienestä pitäen.
4. Vanhemmat asettavat itsensä etusijalle perheessä sillä "syntiä" ei saa tehdä. Toki on selvää että lapsille asetetaan rajat mutta se että ei saa kuunnella rytmillistä musiikkia, käy koulun diskossa tai tanssii ei kuulu normaalien rajojen asettamiseen vaan sairaaseen lapsen kontrolloimiseen.
5. Rakkaus ei ole tärkeintä vaan uskominen ja omaan yhteisöön kuuluminen
6. Toisten ihmisten tarkkailu ja arvosteleminen "onko uskomassa vai kieltänyt, onko korvakorut"
7. Kyky asettaa itsensä ainoiksi oikeiksi jumalan lapsiksi vaatii ylimielisyyttä ja röyhkeyttä.
8. Seksuaalisuus on vaarallista ja ihmisen synnynnäisiä ja luontaisia ominaisuuksia ei saa avoimesti oppia (lähinnä sitä kuinka kaikki seksiin liittyvää on tabua)
9. Väite: olemme ainoa oikea usko eikä raamatussa mikä on heidän pyhä kirjansa ole tästä mitään mainintaa missään muodossa.
10. Maailman ainoan oikean uskon pitäisi tietää kaikki uskomisesta ja raamatusta.
11. Uhriutuminen=olemme heikkoja ihmisiä pahan maailman pilkkaajien keskellä.
Lestadiolaiset vanhempani ovat sanoneet minulle että älä ajattele eikä ihmisen sitä tarvitse tehdä. Kerroin sen olevan luontainen ominaisuus minulle enkä voi enkä halua luopua siitä ja tähän hieman jopa suututtiin että ei tarvi olla. Normaalisti lasta tuetaan ja kannustetaan siinä mistä hän tykkää ja varsinkin kehittämään itseään kaikin tavoin. Tämä taas johti ajattelemaan kuinka koko uskonto opettaa tähän. Viimeiset ajatukset olivat miksi edes keskustelisin vanhempieni kanssa mitään kun ajattelu on kiellettyä. Tämähän on narsismia kun vain omat "ajatukset" hyväksytään ainoiksi oikeiksi ja tuomitaan toinen jopa oma lapsensa kuvannoillisesti lyömällä nyrkillä päin naamaa "ole hiljaa noin ei tarvi tehdä".
Ajattelu on vaarallista koska sillä voi oppia kyseenalaistamaan vallankäytön itseään kohtaan ihmisiltä joita ei edes tunne. Vaarallista on muodostaa oma maailmankatsomus sillä se ei välttämättä ole sama kuin 100v sitten eläneillä ihmisillä on ollut. Sukulaiset ja perhe (sekä 100v sitten eläneet ihmiset) voivat pahastua ja surra kun haluat elää omaa elämää etkä heidän.
Ajattelu myös vapauttaa itsensä kahleista ja antaa mahdollisuuden omaan elämänkatsomukseen sekä kokea elämä omalla tavalla.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.