Eri nettisivuilla on hyvinkin erilaiset väittämät asioista.
Pelkästään jo wikipediassa on erilaiset tekstit ja väittämät riippuen siitä lukeeko sitä Englanniksi, suomeksi, ruotsiksi tai saksaksi.
Kyse on vähän samasta kuin nykyisessä uutisoinnissa. Kun alkuperäisen lähteen sijasta käytetään toisen tekemää uutista ja muokataan sitä oman näköiseksi, niin lopulta päästään tilanteeseen, jossa tulkinnat on korvanneet faktan.
On hyvin yleistä sanoa asosiaalisen persoonallisuushäiriötä sairastavan ja psykopaatin tarkoittavan samaa asiaa. Tässä on paljon perää ja yhtymäkohtia on paljon, joten on ihan perusteltua käyttää tällaista yleistystä kun puhutaan asioista maalikoille.
On hyvin yleistä myös väittää psykopatian olevan narsismin vakavampi muoto. Tämä pitää paikkansa, jos ymmärtää mitä lause"narsismin vakavampi muoto" tarkoittaa. Se ei tarkoita sitä, että psykopaatti olisi paksunahkainen narsisti ja siihen jotain vielä lisää ...niin kuin maalikko he usein tulkitsee.
Kun taas otamme asosiaalista persoonallisuushäiriötä sairastavan ja narsistista persoonallisuushäiriötä sairastavan, niin kenellekään ei ole epäselvää, että puhumme kahdesta täysin eri tapauksesta. Asosiaalinen persoonallisuushäiriö ei tosiaankaan ole narsistisen persoonallisuushäiriön vakavampi muoto vaan jotain ihan muuta.
On tyhmää lähteä väittelemään asiasta, josta ei oikeasti tiedä.
Tasapainoinen ihminen ymmärtää, ettei nettiä selailemalla oikeasti opi tällaisia asioita, eikä se anna mitään pätevyyttä oikeasti ymmärtää näitä asioita.
Tasapainoinen ihminen ymmärtää myös sen, että "uhrina" oleminen ei myöskään tee aiheen asiantuntijaksi.
Pelkästään jo wikipediassa on erilaiset tekstit ja väittämät riippuen siitä lukeeko sitä Englanniksi, suomeksi, ruotsiksi tai saksaksi.
Kyse on vähän samasta kuin nykyisessä uutisoinnissa. Kun alkuperäisen lähteen sijasta käytetään toisen tekemää uutista ja muokataan sitä oman näköiseksi, niin lopulta päästään tilanteeseen, jossa tulkinnat on korvanneet faktan.
On hyvin yleistä sanoa asosiaalisen persoonallisuushäiriötä sairastavan ja psykopaatin tarkoittavan samaa asiaa. Tässä on paljon perää ja yhtymäkohtia on paljon, joten on ihan perusteltua käyttää tällaista yleistystä kun puhutaan asioista maalikoille.
On hyvin yleistä myös väittää psykopatian olevan narsismin vakavampi muoto. Tämä pitää paikkansa, jos ymmärtää mitä lause"narsismin vakavampi muoto" tarkoittaa. Se ei tarkoita sitä, että psykopaatti olisi paksunahkainen narsisti ja siihen jotain vielä lisää ...niin kuin maalikko he usein tulkitsee.
Kun taas otamme asosiaalista persoonallisuushäiriötä sairastavan ja narsistista persoonallisuushäiriötä sairastavan, niin kenellekään ei ole epäselvää, että puhumme kahdesta täysin eri tapauksesta. Asosiaalinen persoonallisuushäiriö ei tosiaankaan ole narsistisen persoonallisuushäiriön vakavampi muoto vaan jotain ihan muuta.
On tyhmää lähteä väittelemään asiasta, josta ei oikeasti tiedä.
Tasapainoinen ihminen ymmärtää, ettei nettiä selailemalla oikeasti opi tällaisia asioita, eikä se anna mitään pätevyyttä oikeasti ymmärtää näitä asioita.
Tasapainoinen ihminen ymmärtää myös sen, että "uhrina" oleminen ei myöskään tee aiheen asiantuntijaksi.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Kieli ja sanat ovat vain symboleja joilla ilmaistaan totuutta. Mutta on naurettavaa erehtyä luulemaan sanoja totuudeksi. Jos selität sanoilla on aina erehdyksen mahdollisuus. Jos etsii valaistusta sanoista , joutuu sanojen pauloihin eikä näe totuutta. Mitä kaikkeen hölynpölyyn uskova voi toivoa oppivansa.
Eli siis mitä välii? Tajuta voi ymmärtämättä.
Siksipä kieli onkin sosiaalinen väline. Jotkut ihmiset ymmärtävät toisiaan paremmin kuin toiset, ja jotkut ihmisryhmät ymmärtävät toisiaan paremmin kuin muut. Jotkut ammattiryhmät ymmärtävät toisiaan paremmin.
Jos ei kuulu johonkin ammattiryhmään, jää ainakin heidän keskutelujensa ulkopuolelle (onneksi). Ainakin minulle riittää oma työni.
Kyllä on niinkin , että monenlaisilla ammattilaisilla on yhtälailla eri käsityksiä samoista asioista. Ja siis kuten tiedämme tieteellinenkin tieto kaiken aikaa muuttuu.
Itse asiassa psykologian peruskäsitteet ja pääpiirteet ovat pysyneet aika muuttumattomina yli sata vuotta.
Samoin käsityksemme psykopaateista on pysynyt suurin piirtein samana viimeiset 30-40 -vuotta.
Eli se perustavaa oleva tieto ei suinkaan muutu kaiken aikaa.
Tarkennukset teoriaan eivät tarkoita, että itse teoria muuttuisi!
Psykologin paperit eivät vaadi ihan hirveän paljoa ja ne on kohtuullisen helppo suorittaa vaikkapa teologian tai filosofian opintojen sivuaineiden yhteydessä.
Siitä syystä psykologeissa ja heidän ammattipätevyydessään on niin paljon "liikkumavaraa".
Psykiatria onkin sitten ihan eri asia ja ei psykiatrien välillä ole erimielisyyksiä perusasioissa (lukuun ottamatta joitain yksittäistapauksia).
Tässä hyvä artikkeli:
http://www.hs.fi/tiede/a1433476976617
Johtuisiko siitä, että ihmisjoukkojen persoonallisuuksia on vaikea saada koeputkiin?
Hyvä artikkeli. Luin sen joskus aikoinaan.
Jokaisen ihmisen aivot ovat toisistaan erilaiset ja aivoista tiedetään vasta varsin vähän, vaikka ikäänkuin aika paljon tiedetäänkin. Jo asiassa kyllä riittää mysteeriä.
Jos on olemassa pysyvää paikkansapitävää tietoa, silloin mielestäni on olemassa myös absoluuttinen totuus.
Siis kun niin moni psykologisesti ajatteleva henkilö on ilmaissut minulle, ettei usko absoluuttista totuutta olevan olemassa, niin kuinka silloin voisi olla olemassa paikkansapitävää pysyvää psykologista tietoa ?
Tosin varmasti on niitäkin psykologeja, jotka uskovat absoluuttisen totuuden olevan olemassa. Joten kysymys on monimutkaisempi.
Minä ainakin menisin mieluiten psykologille, joka on opistellut filosofian ja teologian opintonsa hyvin.
Tämä keskustelu käydään terveyspalstalla, mutta oikeastaan mielestäni lähinnä vain narsistinen persoonallisuushäiriö on ikäänkuin pelkästään lääketieteellinen kysymys, mutta narsismi on muutoin yhtälailla mielestäni filosofinen ja uskonnollistieteellinen kysymys siinä missä myös mytologinen, antropologinen ja taidehistoriallinenkin, sekä sosiologinen...
Siis kyse on mahdollisuudesta suorittaa sivuaineena psykologin pätevyys omien opintojensa ohessa.
Teologin pääaine on ollut teologia ja filosofin filosofia...
Omana lisänä on vielä sekin, että myös Yliopiston ulkopuolella on pystynyt opiskelemaan ja suorittamaan psykologin pätevyyden.
Summasummarum... Vain osa terapeuteista on Yliopistossa psykologiaa pääaineenaan opiskelleita ja sitten on paljon hyvin erilaisia variaatioita.
On varmaan sanomattakin selvää, että tästä syystä terapeuttien taso ja ammattitaito on niin laidasta laitaa.
Filosofia ja teologia oli minulla erikseen sanottuna vain sen takia, että näitä aineita opiskelevat saavat automaattisesti sivuaineoikeuden psykologiaan ja moni heistä myös tämän takia suorittaa sen. Muistakin tiedekunnista voi hakea psykologian sivuaineoikeutta, mutta se ei tule automaattisesti.
" niin kuinka silloin voisi olla olemassa paikkansapitävää pysyvää psykologista tietoa ?"
Jospa olet erehtynytkin juuri siinä, mistä on kysymys.
Samoin. Psykologiahan perustuu paljolti minään tai sitten minäharhaan, joka taas liittyy siihen,että absoluuttinen totuus on absoluuttinen suhteellisesta totuudesta, ne ovat toisistaan erottamattomat. Kaikki siis tapahtuu suhteellisesti, mutta absoluuttisesti mitään minää ei ole.
No en tiedä, mutta sen tiedän, että samanaikaisesti on absoluuttisia ja suhteellisia totuuksia, ja se ei ole totta, kun väitetään, että jompiakumpia ei ole.
Luin juuri eräästä kirjasta liittyen manipulointiin ajatuksen, että yhtä haitallista kuin voi olla mustavalkoinen ajattelu voi olla se, jos väitetään, ettei absoluuttisia totuuksia ole.
Olen samaa mieltä.
"Tasapainoinen ihminen ymmärtää, ettei nettiä selailemalla oikeasti opi tällaisia asioita, eikä se anna mitään pätevyyttä oikeasti ymmärtää näitä asioita.
Tasapainoinen ihminen ymmärtää myös sen, että "uhrina" oleminen ei myöskään tee aiheen asiantuntijaksi."
Vaikka en pidäkään siitä, että määrittelet itse nettikeskustelusivulla mikä on tasapainoinen ihminen ja mikä ainakaan sitä ei ole, niin olen pakosta samaa mieltä kanssasi jostain.
En pitä niistä itse kyhätyistä oirelistoista, joita ilmestyy silloin tällöin. Niissä on poikkeuksetta selviä virheitä ja määritelmiä on muokattu selvästi heikolla ymmärryksellä.
Minunkaan mielestäni kukaan tasapainoinen (ns. normaalijärkinen ihminen) ei kyhäile sellaisia listoja itsekseen...
En oikeastaan ymmärrä mitä sinä mahdat tarkoittaa arvioisessasi kirjoittajien mielenlujuutta (tereyttä?), enkä tiedä myöskään, kuinka tasapainoinen olet itse.
Minulle ei kuulu se kuinka tasapainoinen sinä olet ja sinulle ei kuulu se kuinka tasapainoinen minä olen.
Tätä kutsutaan omien rajojen tunnistamiseksi, jonka opit jossain vaiheessa kun pääset pidemmälle omalla taivalluksellasi.
Toivon sinulle kaikkea hyvää omalla taipaleellasi :)
"Tasapainoinen ihminen ymmärtää, ettei nettiä selailemalla oikeasti opi tällaisia asioita, eikä se anna mitään pätevyyttä oikeasti ymmärtää näitä asioita.
Tasapainoinen ihminen ymmärtää myös sen, että "uhrina" oleminen ei myöskään tee aiheen asiantuntijaksi."
Tarkemmin ajatellen, vaikka nettiä selailemalla ei oppisikaan narsismista kovin paljoa, niin enemmän kuin sellainen joka ei tee sitäkään...
Kuvittelisin, että "uhrina" käväiseminen jossain elämän vaiheessa voi hyvinkin antaa sysäyksen jopa ammatinvalintaan...
Miksi sinulle ei kuulu kuinka tasapainoinen minä olen? Selailen nettiä ja olen ainakin ollut narsistin uhri...
---En ymmärrä, mitä tarkoitat "pätevyydellä" tässä. Mutta uhrina oleminen antaa mielestäni kiistatta näkökulmaa, jota on muuten to-o-o-o-della vaikea saada, jollein peräti mahdoton..
Uskon miltei kaikissa asioissa ensisijaisesti asian itse kokeneiden "asiantuntijuuteen" ja vasta sen jälkeen kirjanoppineisuuteen, josta myös pidän ja arvostan. (Pidän kovasti tietokirjoista itsekin.)
Mutta jos jonkun asian todella haluaa tuntea, se mielestäni pitää itse kokea tai kokeilla käytännössä, niin että voi oikeasti itse tuntea nahoissaan kuinka asia on.
Ja mitä silloin kun käytäntö osoittaa jotain muuta kuin kirjanoppineen selostus, mitä silloin pitää uskoa ?
Itse kokenut tietää vain sen, minkä on itse kokenut, ei yhtään sen enempää.
Itse asiassa ei sitäkään, sillä niin kuin jokainen (kunnon) terapiassa ollut tietää, ihminen on todella sokea omille teoilleen ja asioiden oikeiden suhteiden haku aina edellyttää ulkopuolista ammattilaista.
Jos ihminen on ollut narsistin puolisona, niin hänellä saattaa olla jonkinlainen käsitys siitä, miten narsistien puolisot saattavat toimia, kokea ja ajatella, mutta ei hänellä ole mitään käsitystä siitä, mitä narsistin päässä on tapahtunut. Jos hän luulee ymmärtävänsä narsistia omien kokemustensa pohjalta, niin sitten ollaan mielikuvituksen puolella.
Ainoastaan narsisti itse voi edes teoriassa kokea sen, miltä tuntuu olla narsisti, ei muut. Oikeasti tämäkään ei toimi, sillä suojamekanismit, estää narsistia itseään käsittelemään näitä asioita. On joitain yksittäistapauksia, jotka on tähän kyenneet, mutta se on hyvin harvinaista.
Narsistien "uhrit" mielellään kirjoittaa aiheesta (tämä ei ole vain Suomalainen ilmiö), mutta heidän näkemyksensä on värittynyttä.
Uhri termikin on hyvin monitahoinen, sillä on olemassa korrelaatio oman narsistisen käytöksen kanssa ja toisten leimaamisen kanssa. Esimerkiksi työpaikalla kaikista narsistisimmin käyttäytyvä kaikista todennäköisimmin leimaa jonkun toisen narsistiksi.
Kirjoituksessasi runsaasti värittynyttä mielipidettä johon voisi sanoa höpöhöpö.
Sen verran voisin joustaa omasta näkökannastani, että mitä kirjoitat uhrien omiin näkemyksiin rajoittumisesta, saattaa pitää paikkansa niin pitkään kuin se oma tapaus vaivaa mieltä. Tapahtuma aiheuttaa vähintään jonkinlaisen shokin, eikä silloin kykene pitkäänkäänkään aikaan laajentamaan näkemyksiään... Eikä minusta ole edes tarpeen. Aluksi on tärkeää selviytyä itse omasta tapauksestaan. Sitten vuosien mittaan, jos aihe edelleen kiinnostaa, laajenee näkökulmakin, mikäli kerää aktiivisesti tietoa, kuuntelee muita uhreja jne..
Lisäksi, kaikki eivät suinkaan tarvitse järeää "kunnon terapiaa"... Riippuu uhrin omista voimavaroista, mitä hän tarvitsee..
Sitten, mitä tulee väheksymiseesi uhrien kokemaan... ihmettelen vain, että mitä väheksymistä on uhrin kokemuksessa, kun sanot "vain"? Usein kokemus on uhrille massiivinen isku, että epäilen sinun olevan kokematon... Mikä on keskustelussa iso puute ja näkyy siinä, että keskustelija keskittyy torumaan uhreja...
Uhri sanana viittaa mihin viittaa, mutta on hyvin käytännöllinen ilmaus silloin, kun haetaan sitä yhdistävää tekijää--- narsisti tehnyt attentaatin jonkun elämään, ison tai pienen, erilaisen tai samanlaisen, ihan miten vain.
-kiitos ja kuulemiin-
Joskus kannattaa miettiä, miksi totuus satuttaa ja tuntuu ikävältä.
Kenelle kommenttisi osoitat? Itsellesi?? Vai?
En nyt tiedä mitä totuutta tarkoitat, toivottavasti et ainakaan mitään sellaista, että narsistien rikollisuutta hipovat/rikolliset petokset ja muut toimet edustaisivat minkäänlaista "totuutta"... , kun kirjoitin että uhrit tulevat väistämättä jotenkin jollakin tasolla satutetuiksi... eiväthän he muuten olisi uhreja, vaan ainoastaan potentiaalisia sellaisia.
Onko nykyään Terapia joku Jumala ?
Siellä istuu jotain ylijumalia pitämässä terapeutin vastaanottoa, joiden avulla asiat nähdään oikein ? Ei millään muulla tavoin kukaan pysty näkemään asioita oikein, mutta terapeutin avulla pystyy ja saa hienon salatun lahjan nähdä asiat oikein?
Ja sellainen näkökyky avustaa muita näkemään syntyy vain ja ainoastaan opiskelelemalla yliopistossa psykologiaa ? Ja nimenomaan psykologiaa ja nimenomaan yliopiston penkillä konkreettsesti ?
Jos terapiassa alkaa uskomaan noin kuten edellä kuvasin, ajattelisin siellä tapahtuneen aivopesua.
On itsestäänselvää, että kukaan muu ei voi tietää mitä jonkun toisen päässä tapahtuu kuin henkilö itse enemmän tai vähemmän ja mikäli uskomme Jumalaan, niin Jumala sitten vielä paremmin.
Ei tietenkään kukaan narsistin uhri eikä kukaan muukaan voi tietää mitä narsistin päässä tapahtuu, ellei nyt vähän jotain jollain aivokuvannuksella. Mutta ei kukaan sitäkään voi tietää mitä narsistin uhrin päässä tapahtuu.
Kaikilla on erilaiset aivot, eikä kukaan muu voi kokea niin kuin joku muu kokee, ei parhaimmallakaan empatialla tarkalleen, puhumattakaan sitten ilman empatiakykyä.
Mutta uhri voi tuntea sen nahoissaan miten narsisti häneen vaikuttaa.
Tässä on nyt kolme tekijää.
1. Narsistisesti käyttäytyvät ihmiset, jotka tiedostaa oman käyttäytymisensä ja haluisivat keskustella keskenään aiheesta ja kokemuksistaan.
2. Ihmiset, joita aihe kiinnostaa, jotka ovat perehtyneet siihen ja haluisivat keskustella siitä asiallisesti ja yleisellä tasolla.
3. Ihmiset, jotka ovat ottaneet uhrin aseman ja käyttävät näitä keskusteluja todistaakseen itselleen sen, että ovat uhreja (yleensä täysin viattomia sellaisia)
Tämä kolmas ryhmä on ominut koko palstan itselleen ja suoraan sanoen terrorisoi kaikkia muita ryhmiä.
Mielestäni ykkösille on levitetty punainen matto ja heidät on otettu vastaan suosionosoituksin...
Kakkosia ei juuri ole näkynyt. Käsittääkseni palstatila ei ole mitenkään rajoitettu. Ehkä kannattaisi kirjoittaa samalla nimimerkillä joka mahdollistaa järjellisen keskustelun jonkun toisen nimimerkin kanssa (ystävällinen neuvo).
Vai onko niin, että tahdot vain haukkua uhreja... ---miten hämmästyttävän erikoista...
Psykiatrinen roska biologisine hengen sairauksineen estää psykologisten ilmiöiden ymmärtämisen.
Jos psyyken asioihin haluttaisiin jotain ymmärrystä pitäisi puhua asioista asioina ilman mitään "pohjasairautta".
En ole tutustunut asiaan sen enempää, edelläolevan johdosta, kuitenkin narsismi sanana - kuten sen pitäisi silloin myös käsitteenä - tarkoittaa itseihailua.
Keskusteluissa itseihailusta sivutaan usein sanoja psykopatia ja egoismi. Psykopatia sanana tarkoittaa kärsivää sielua ja käsitteenä se tarkoittaa empatian puutetta. Egoismi on sanana itsekkyyttä ja sitä samaa myös käsitteenä, egoismi on yleensä kansaomaisesti käsitetty myös omahyväisyydeksi, ****päisyydeksi ja oman edun tavoitteluksi.
Asioiden ymmärtäminen vaatisi psykologisten asioiden, kuten tunteet, empatia, persoona ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ymmärtämistä.
Mitä siis ovat tunteet, emparia, persoona ja sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitys.
tämä sivuaa aihetta: http://keskustelu.suomi24.fi/t/14343949/sadistit-pilaavat-rehellisten-hullujen-maineen
Hyvä crazy-world, tulemme varmaan lukemaan nimimerkkiäsi tällä paltalla.
Mietin kulmat kurtussa 0Vo myös "pientä" ristiriitaa...
"Psykiatrinen roska biologisine hengen sairauksineen estää psykologisten ilmiöiden ymmärtämisen."
Ilmeisesti olet linkittämäsi ketjun isä, korjaus-liike. korjaus-liike kirjoittelee suvereenisti kusipäistä, joilla siis on ureaa aivoissaan, vai miten? Eikö urean esiintyminen ole oikea malliesimerkki "biologisesta hengen sairaudesta"?
Psykopatia tarkoittaa kärsivää sielua ?
Oioioioi minkä mielettömän voimakkaan empatiantunteen sain äitiäni kohtaan,
mutta minun on pakko kysyä päätöksessäni, että en puhu hänelle enää koskaan, koska kun vain muistankin, koen kauhua.
Hurjaa tuo miten psykopatia tarkoittaa kärsivää sielua, koska sanasta kärsivä sielu tulee minulle heti äärimmäisen voimakkaat rakkauden tunteet.
Mutta noita rakkauden tunteita ei varmaan kannata seurata, koska muuten varmaan ympäröisin itseni psykopaateilla...hmm...
Ei kannata todellakaan antaa sanaston pyörittää itseään.
Kiitos hyvästä neuvosta. Minulla kun on taipumusta olla hetkessä sanaston pauloissa ja se on minun haasteeni.
Sama juttu aina kun minulle sanotaan, että joku on ilkeä koska hän on kyvytön, alan tuntea mieletöntä myötätuntoa. Sillä psykopaattini pystyikin kauan hyvin pelaamaan kun annoin koko hovin ilkeydet aina anteeksi kun psykopaatti kertoi, että kaikki johtuu heidän kyvyttömyydestä, että miksi minä siitä piittaan.
Mutta kun minä tunnen myötätuntoa kyvyttömyyttä kohtaan, mutta psykopaattini ei.
Jotenkin aiheesta tulee mieleen että ydinkysymys aiheessa on empatia ja pidemminkin sen puute.
Neurologisesti on havaittu empatialla olevan myös biologista perustaa: https://en.wikipedia.org/wiki/Empathy#Neurological_basis https://fi.wikipedia.org/wiki/Peilisolu
Voisi kuitenkin ajatella että loppujen lopuksi aivot ovat vain sielun sympatiaa maallisen ilmentymänsä kera. Joten empatia ja sen aivolliset ilmentymät seuraavat ihmisen sosiaalista vuorovaikutusta ja sen kehitystä. Mistä voisi ajatella että erilaisilla empatia-kyvyillä ja -kyvyttömyyksillä on perustaa aiemmassa elämässä.
Empatian voisi ajatella yleensäkin olevan peruskysymys oikean ja väärän suhteen, kun oikeaa ja väärää ei pohjimmiltaan voi löytää mistään kirjoista. Eli empatia on perusta koko ihmisen(kin?) olemassa ololle.
Olen ajatellut elämän olevan dualistinen paradoksi. Eikö toisen oikein aina ole jollekin toiselle väärin ja yleensäkin toimintaa ohjaa enemmän normit ja opitut säännöt, kuin se mikä itsestä tuntuisi oikealta. Narsistista tuli juuri minulle sama paradoksi mieleen . Eihän hän itselleen mikään ongelma ole, vaan minulle( tehty?) Ja ehkä myös muulle ympäristölleen.
Nuonhan tuo menee.
Ajatellaan nyt vaikka, jos nyt vaikka oikeasti narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivällä olisi uhri, joka edustaisi poliittisesti vastapuolta niille, joiden tilannetta pitäisi arvioida, mutta narsisti edustaisi heidän omaa kantaansa jossakin muussa asiassa, niin kenenköhän puolelle he asettuisivat ?
Mikä on sielu? (Ei teologista selitystä)
Uskon kyllä Jumalaan mutta täällä en puhu siitä.