Heipähei.Loma lähestyy ja mieleen on hiipinyt otsakkeen mukainen purjehduslegi,vaihtoehtona perinteiselle ruotsin rannikkoa pitkin etelään ja siltä visbyyseen.Viime kädessä tietysti tuuliolosuhteet ratkaisee. Mutta itse kysymykseen:millä vehkeellä tuolla keskellä itämerta saa säätietoja ?Vhf löytyy mutta ei erikoisempia kännyköiden lisäksi.Gsm verkkohan ei tietysti kanna pitkällekään.
Utö-Gotlanti
Purseri124
181336
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Meillä on VHF:llä (toppiantenni) kuulunut Turku Radio ainakin Gotlannin pohjoiskärkeen saakka, samoin tuonne kuuluu Ruotsin ja Eestin vastaavat. Eiköhän myös useita ULA-radioasemia kuulu koko matkan sekä tietysti pitkiä ja keskipitkiä aaltoja. Mistään noista en ole kyllä säätä kuunnellut, vaan on menty ennen lähtöä netistä katsotulla sääennusteella. Utö-Gotlanti legia en ole purjehtinut. Porkkalasta on menty Visbyseen ja takaisin muutamaan kertaan ja Tallinnasta Fårösundiin. Porkkalasta on melkein 100 M pidempi matka kuin Utöstä ja pahimmillaan matkaa on tehty 49 tuntia. GSM ei kuulu yli vuorokauteen tuolla pätkällä. Tekstiviestin voi tuurilla saada läpi jossain vaiheessa Viron saarten kohdalla, mutta datasiirtoa en ole pystynyt käyttämään.
Navtex toimii tuolla välillä.
Olen kulkenut useamman kerran syksyisin ja keväisin Visbyy -- Maarianhamina ja Visbyy -- Hanko väliä ja kun katsoo säätiedot ennen lähtöään vaikka kolmelta eri ennustajalta ja niiden perusteella katsoo milloin on parisen vuorokautta sopivaa keliä niin silloin vaan matkaan, jos tulee välillä ongelmia niin eihän Ruotsiin ole kovin pitkä matka mainitsemaltasi reitiltä.
Muutaman päivän sääennusteen voit tallentaa tietokoneellesi (tai paperille kynällä).
Eikös VHF lähetä muutaman kerranpäivittän myös säätietoja, sehän kuuluu aika pitkälle tuolla matkallakin.
Tässä muutama linkki säätietoihin:
http://www.foreca.se/båtvädret/vind/sandhamn-landsort
http://www.passageweather.com/
http://www.weatheronline.co.uk/marine/weather?LEVEL=3&LANG=en&TIME=6&MN=gfs&CEL=C&SI=mph&MENU=0&MEER=osts&MODELLTYP=uv10
Turku Radio lähettää merisään 06:33 ja 18:33 UTC eli Suomen kesäaikaa 3 tuntia myöhemmin. Täältä löytyy myös kanavat: http://www.liikennevirasto.fi/ammattimerenkulku/meriliikenteen-ohjaus/turvallisuusradio#.V26_jaKt9kQ
Oisko Utön 24 paras?
Tuossa onkin oikeastaan koko Itämeren tiedot: http://www.stockholmradio.se/sites/www.stockholmradio.se/files/VHF-kartan Norden 2016.pdf
Eiköhän noista saa säätiedot muutaman tunnin välein.
Kiitos hyvistä vastauksista.Lähinnä mietiskelin vhf:n kantavuutta.Keskellä ko. Legiä näyttäis olevan min.60 mailia lähimpään rantaan,olen ymmärtänyt että vhf ei kanna lähellekään noin kauas?no jos koukkaa vähän lännen kautta niin voi päästä n.40nm etäisyyteen lähimpään radioasemaan.Itselläni on topissa n. 18m merenpinnasta antenni mutta silti. Tämä nyt melko teoreettista pohdintaa,kyllähän 1-2 vrk ennusteet varsin hyvin pitää kutinsa.
Hanki ilmapuntari
Eikös VHf:n kantama ole lähes kaksinkertainen mitä näköetäisyys? kun osa käyttäjistä kertoilee että esim. Pohjanlahdella VHF kuuluu lähes joka paikassa.
Toisaalta onko paljonkaan hyötyä "keskellä" Itämerta jos kuulee huonon sääennusteen? koska siitä reitiltäsi menee ehkä puolivuorokautta rantaan suojaan?
Katsot vaan sopivan sään 2..3 vrk. ajaksi ja toivottavasti veneesi ja varusteesi soveltuu vähintään 12....18 m/s tuulen olosuhteisiin, jos ennusteet menisi reilusti pieleen.
Veneessäni on antenni 16,5 m korkeudessa ja Turku Radio on kuulunut Gotlantiin saakka, siis ainakin 125 M lähimmältä asemalta. En tiedä mikä lähetin, koska kuuntelin kanavaa 16, josta kuuluu vain muistutus tulevasta tiedotteesta.
Tarvitseeko parin kolmen päivä legille säätietoja koko ajan? Lähtiessä tuuliennuste ja satelliittikuva pilvialueiden liikkeestä pitäisi riittää. Lisäksi veneen ja miehistön pitää olla avomerikelpoinen eli seilvitä kaikissa keliolosuhteissa.
Radiohommissa kannattaa muista se, että mato saatetaan menettää eli hätäantenni pitää olla valmiina.
Muutaman kerran ollaan menty uto-gotlanti väli, joista viimeinen 2015. Ennen matkaa kannattaa seurata mitä säätä on ollut ja mitä tulossa. Sen jälkeen kun ennusteet ovat miehistölle ja veneelle sopivat, niin matkaan kohti gotlantia. Käytännössä ainoat välipysähdykset ovat fårö tai gotska sandö. Tosin tuo viimeinen on hyvin hankala paikka yöpyä aallokon ja laivojen maininkien takia.
Käytännössä matkaan menee 20-30 tuntia kelistä ja veneestä riippuen. Vhf ei toki matkalta toimi joka paikkaan, mutta sen avulla saa hätätilanteessa yhteyden lähellä oleviin laivoihin. Niitä laivoja tuolla sitten riittääkin eli vastaanottava ais on mielenrauhan kannalta hyvä lisävaruste.
Onkohan yksinpurjehtijain mentävä tuo etappi nukkumatta?
30 tuntia alkaa olemaan yläkanttiin nukkumatta. Jos tilanne sen vaatii,, se ja paljon pidempikin aika kyllä menee nukkumatta. Ihmisen psyyke on sellainen että hermostuttavassa tilanteessa tai kelissä uni ei tule edes mieleen. Itse menen ne tilanteet läpi kahvilla, kessulla ja suklaalla. Kovan ja pitkäkestoisen tsemppaamisen loputtua pitkä ja syvä uni tulee nopeasti ja väkisin. Se on syytä huomioida kurssissa, ettei kolauta Gotska Sandöhön vaikka.
Taannoin juttelin karpaasin kanssa joka oli Atlantilta tullessaan joutunut keliin. Se oli klaarattu nukkumatta yli 60 tuntia. Kelin loputtua järjenvalon rippeillä kurssi oli asetettu Lissabonin lahteen ja siellä sitten herätty laatikon turkilta köli hiekka- /mutasärkässä. Kone käyntiin, pakkia ja irti. Hiukankin ylemmäs ajettuna olisi päädytty Cascaisin kallioihin.
Munakellosysteemi käyttöön mieluummin kuin nukkumatta. Jos ei nuku niin lopulta nukkuu pommiin. Munakellossa tilanteen vaatima 5-20 minuuttia ja aina pärinan alkaessa pystyyn tähystämään. Uusi aika viritetään kelloon ja salamana nukahdus. Aina kello viritettynä. Vuorokauden unimäärä on suurempi kuin kotona mutta unen laatu huonompi. Pystyy purjehtimaan pysähtymättä helposti viikon putkeen. Kaikki tosin eivät pysty nukahtamaan 5-10 minuutin virkistäviä unia.
Neukkulan aikana yritin olla hereillä Helsingistä Göta kanavan suulle. Tuulen suunta kääntyi ja pommiin nukkumisen jälkeen heräsin Ristnan majakan läheltä ennen rantaa. Aamuyöllä vartijatkin nukkuivat kun pystyin hiipimään rannikolta pois ilman seuraamuksia.
Seppomartti, menit siis Hiidenmaan kautta vaik et rannassa lepäämässä käynytkään, se olisi yksi yksinpurjehtijain vaihtoehtoinen reitti Gotlantiin.
Aika olematon on ero matkassa Ristnasta kuin Utöstä Gotlantiin, kannattaisi mennä ehkä Ruotsin kautta ennemminkin jos ei suoraan uskalla?
Lepovuoro siihen aikaa olisi ollut minimissään 2 viikkoa Leningradin vankilassa. Vahinko tuli tuuliperäsimellä tuulen kääntyessä. Tahallisia SSSR-aluevesien loukkauksia oli lisäksi 2 ja niistäkin selvisin. Itäblokin Puolassa jouduin oikeuteen aluevesiloukkauksesta Hel- niemessä ja sain sakot. Ruotsissakin 1978 poliisiauto tuli Sliten satamaan vastaan, koska olin ajanut Gotlannin ja Fårön välisestä salmesta. Siihen aikaan Ruotsillakin oli armeija, rannikkortykistö ja kiellettyjä suoja-alueita. Poliisi luopui rankaisuasenteestaan kun väitin, että laivaväylällä liikkuminen on aina sallittua.
Jos menet yksinpurjehduksena suoraan Utöstä Visbyhyn, niin kannattaisiko pakolliset unet ottaa päivällä jolloin olet paremmin muiden alusten havaittavissa, tietääkseni monet ovat yksinpurjehtineet paljon pidemmällekin?
Tuskin pääset noin lyhyellä legillä alkumatkalla eroon omasta biorytmisä. Yöllä nukuttaa ja päivällä ei. 2-3 vrk:n kuluttua vrk-aika on yhdentekevä. Yöllä laivat näkyvät paremmin eli tähystäminen on helpompaa. Kannattaa nukkua kun nukuttaa. Yksin purjehtiessa en ole koskaan pitänyt mitään vahtisysteemiä enkä eroa yö/päivä nukkuessa