On tuo ulkonäön arvostelu. Ei ulkonäkö ratkaise, vaan luonne. On tietenkin hyvä olla siisti ja huolehtia ulkonäöstään, mutta synnynnäisien ominaisuuksien arvosteleminen on jo todella pinnallista. Tässäkin yksi esimerkki, että ei ulkonäön perusteella halua tutustua johonkin ihmiseen. On ulkonäköpaineita ja jopa ihmisiä kohdellaan eri tavalla vain ulkonäön perusteella. Pelätään ajatusta, mitähän joku ajattelee jos olen jonkun ihmisen kanssa joka näyttää tuollaiselta eikä mielestäni näytä niin hyvältä. Tavallaan ei haluta menettää omaa "statusta". Mitä todellisuudessa pelätään? Onko oikeasti tässä maailmassa juuri se tärkein asia olla muiden mielestä ja omasta mielestä hyvännäköinen ja sen vuoksi voi sanoa muita ei niin hyvännäköiseksi? Tavallaan voi nousta kusi päähän jos näyttää omasta mielestään paremmalle kuin muut? Kuka sen edes arvioi kuka on niin hyvännäköinen ja kuka ei vai onko se vain omassa päässä oleva ajatus? Tässä taas tullaan kysymykseen: mitkä ovat tarvittavat kriteerit, että joku ihminen on hyvännäköinen. Jokaisella on oma käsitys ulkonäön kriteereistä, jokainen pitää omanlaisesta tyylistä. Mutta mielestäni ulkonäkö on vain pintaa. Yleensä juuri ne omasta mielestään itseään hyvännäköiset ja muita arvostelevat ulkonäön perusteella ovat juuri sitä pinnallista osaa. Tuskin kukaan oikeasti haluaa kusipäistä ja muiden ulkonäköä arvostelevaa, pinnallista, mutta niin sanotusti omasta ja muidenkin mielestä hyvännäköistä ihmistä vierelleen.
Kovin kovin ikävää
kiitosjaheihei
089
2Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.