Hei! Ajattelin kirjoittaa työstäni, koska niin paljon ihmisillä on ennakkoluuloja perhepäivähoitajan työstä.
Lapsiryhmääni kuuluu lain mukaan maksimi määrä lapsia eli 4ja1/2. Nuo neljä ovat kokopäiväisiä(eli joka päivä hoidossa) ja puolikas kymmenen päivää kuussa. Silloin tällöin lapsiryhmäni saattaa kasvaa esimerkiksi seitsemään lapseen, kun toinen hoitaja sairastuu tai on lomalla.Samoin muillakin työpaikoilla työt lisääntyvät poissaolijoiden vuoksi. Koska lapsia on usein jopa kaikki eri perheistä, eivät lomat voi mennä kaikkien kanssa yksiin. Myös siirrolla toiselle hoitajalle taataan lapselle hoito, koska kaikilla lapsilla ei ole esimerkiksi isovanhempia lähistöllä ottamaan yhtäkkiä sairastuneen hoitajan lasta vastaan.
Päivärytmini on seuraavanlainen:
7.30 aamupala,vessatus
8.30 ulkoilua sään mukaan tai kerran viikossa kerho kunnan antamassa tilassa
10.30 sisälle
11.00 lounas, vessatus
11.30 päiväunet
14.00 herätys, välipala, vessatus
14.30 ulkoilua sään mukaan
Päivärytmini olen ottanut päiväkodista olleessani siellä aiemmin töissä.
Olen saanut marraskuussa valmiiksi perhepäivähoitajan ammattitutkinnon, jonka suorittaminen vei aikaa työn ohessa kaksi ja puoli vuotta.
Koska olen luonteeltani haasteiden hakija, on hoidossani yhdeksän vuoden aikana ollut sairas lapsi, vammainen lapsi, maahanmuuttajia, huostaanoton alla olevia, vuorohoitolapsia (öitä ja viikonloppuja)... rankkaa on ollut, mutta kokemustakin olen runsaasti saanut.Lisäksi toiset lapset ovat oppineet suvaitsevaisuutta ja kohtaamaan erilaisuutta.
Ruoat teen kunnallisen ruokalistan mukaan, toki otan kaupan tarjoukset huomioon ja hyödynnän pakastinta.
Työkavereina on neljä muuta hoitajaa,joiden kanssa käymme joka keskiviikko kerhossa, jossa vuorotellen askarrellaan, leikitään ja lauletaan.kaksi kertaa vuodessa pidämme myyjäiset lasten hyväksi, jotta saamme mm. askartelumateriaaleihin rahaa, koska kaupunkimme on hyvin kitsas tässä asiassa. Lisäksi pidämme vanhemmille kevät- ja joulujuhlat, joissa esiinnymme kykyjemme mukaan.
Huono asia on, että asumme kaupunkimme reunamilla, koska kaikki liikuntahallit, kirjastot yms. ovat keskustassa ja meillä ei ole lupaa omalla autolla kuljettamiseen. Taksit ja bussit ovat poissuljettuja kalleuden takia.
Tällaista on työni lasten kanssa. kommentoikaa ja kyselkää, haluan kertoa omasta työstäni jotta turha pelko ei estäisi vanhempia tuomasta lapsia perhepäivähoitoon.
Ymmärrän kyllä, että tähänkin työhön mahtuu niitä, jotka huonolla käytöksellään pilaavat muiden maineen.Mutta eikö niitä ole joka ammattiryhmässä :)
Lapsiryhmääni kuuluu lain mukaan maksimi määrä lapsia eli 4ja1/2. Nuo neljä ovat kokopäiväisiä(eli joka päivä hoidossa) ja puolikas kymmenen päivää kuussa. Silloin tällöin lapsiryhmäni saattaa kasvaa esimerkiksi seitsemään lapseen, kun toinen hoitaja sairastuu tai on lomalla.Samoin muillakin työpaikoilla työt lisääntyvät poissaolijoiden vuoksi. Koska lapsia on usein jopa kaikki eri perheistä, eivät lomat voi mennä kaikkien kanssa yksiin. Myös siirrolla toiselle hoitajalle taataan lapselle hoito, koska kaikilla lapsilla ei ole esimerkiksi isovanhempia lähistöllä ottamaan yhtäkkiä sairastuneen hoitajan lasta vastaan.
Päivärytmini on seuraavanlainen:
7.30 aamupala,vessatus
8.30 ulkoilua sään mukaan tai kerran viikossa kerho kunnan antamassa tilassa
10.30 sisälle
11.00 lounas, vessatus
11.30 päiväunet
14.00 herätys, välipala, vessatus
14.30 ulkoilua sään mukaan
Päivärytmini olen ottanut päiväkodista olleessani siellä aiemmin töissä.
Olen saanut marraskuussa valmiiksi perhepäivähoitajan ammattitutkinnon, jonka suorittaminen vei aikaa työn ohessa kaksi ja puoli vuotta.
Koska olen luonteeltani haasteiden hakija, on hoidossani yhdeksän vuoden aikana ollut sairas lapsi, vammainen lapsi, maahanmuuttajia, huostaanoton alla olevia, vuorohoitolapsia (öitä ja viikonloppuja)... rankkaa on ollut, mutta kokemustakin olen runsaasti saanut.Lisäksi toiset lapset ovat oppineet suvaitsevaisuutta ja kohtaamaan erilaisuutta.
Ruoat teen kunnallisen ruokalistan mukaan, toki otan kaupan tarjoukset huomioon ja hyödynnän pakastinta.
Työkavereina on neljä muuta hoitajaa,joiden kanssa käymme joka keskiviikko kerhossa, jossa vuorotellen askarrellaan, leikitään ja lauletaan.kaksi kertaa vuodessa pidämme myyjäiset lasten hyväksi, jotta saamme mm. askartelumateriaaleihin rahaa, koska kaupunkimme on hyvin kitsas tässä asiassa. Lisäksi pidämme vanhemmille kevät- ja joulujuhlat, joissa esiinnymme kykyjemme mukaan.
Huono asia on, että asumme kaupunkimme reunamilla, koska kaikki liikuntahallit, kirjastot yms. ovat keskustassa ja meillä ei ole lupaa omalla autolla kuljettamiseen. Taksit ja bussit ovat poissuljettuja kalleuden takia.
Tällaista on työni lasten kanssa. kommentoikaa ja kyselkää, haluan kertoa omasta työstäni jotta turha pelko ei estäisi vanhempia tuomasta lapsia perhepäivähoitoon.
Ymmärrän kyllä, että tähänkin työhön mahtuu niitä, jotka huonolla käytöksellään pilaavat muiden maineen.Mutta eikö niitä ole joka ammattiryhmässä :)
Vastaukset 9
Vanhimmat
Onneksi on vielä ihmisiä, jotka haluavat tehdä noin loistavaa ja raskasta työtä nälkäpalkalla!!!!
Minulla on tuoretta kokemusta perhepäivähoidosta, ja kaikki on sujunut aivan loistavasti.
Lapseni oli 9kk, kun hoito alkoi.
Viihtyy mainiosti, ei kertaakaan ole jäänyt itkemään, vaikka sehän olisi ihan "normaali" reaktio. Tosin totuttelimme hoitoon muutaman kerran yhdessä vauvan kanssa, ennen kuin arki alkoi. Vauva syö, nukkuu ja leikkii pirteästi ja eroa ennen/jälkeen hoitoon menemisessä ei ainakaan vielä ole huomannut.
Aamullakaan ei meinaa ehtiä ottaa haalareita pois, kun jo konttaa muiden lasten perään.
Lapselle on myös tehty hoitosuunnitelma, ja hoitajalla on päivittäin aikaa jutella päivän kulusta.
Oikein ihanaa kun kaikki on sujunut näin hienosti, kun mediassa "syyllistetään" meitä "uraäitejä! HEH!HEH!", koska VIEMME lapsemme heti päiväkotiin.
Totuushan on, että sillä kodinhoidontuella ei elellä, ellei mies oli Kroisos.
Ruusuja kaikille pienten lasten kanssa työtä tekeville.
...liksat kasvatusalalla tosin ovat syvältä.
Tässä taas tämä alan arvostus ;(.
Moikka. Olen toiminut vuoden verran pph:na ja meillä ei kunta anna mitään varusteita. Kaikki on ostettava kulukorvauksesta, joka on sidonnainen ruokailujen määrään. Työ on ihanaa ja meillä ainakin täällä on pulaa perhepäivähoitajista, koska vanhemmat tahtoisivat mielummin pph:on kuin pk:in.
Teetkö kuukausisuunnitelmaa? Mitä suunnitelmasi sisältää? Entä kasvun kansiot? Kertyykö sisältöä?
on se ihmeraha joka kattaa kaiken. Huomaathan, että siitä on osa ruokailuun, ja se toinen osa on se joka kattaa askartelutarvikkeet, pesuaineet, puhelimen, liinavaatteet, lelut, matot, tapetit ym. ym. Tarkkana pitää olla, askartele kierrätysmateriaaleista, luonnon materiaaleista, käy kirjastossa, ja ennen kaikkea hyödynnä kirpputoreja!! Niistä löydät leluja, vuodevaatteita, astioita ym.
Omani ja meidän päiväkodin rytmi on kyllä vähän erilainen kuin Claran. Esim. näin pimeällä talvella emme lähde ulos aikaisin, klo 9 jälkeen pikkuhiljaa, päiväkoti vasta 9.30. Ajan käytämme toimintatuokioon, askartelu, leikki, laulu, palapelit, keskustelut ym. Aamupala on klo 8, lapset tulevat hoitoon pääsääntöisesti klo 7.30-8.
Ulkoilemme aamulla pitkään, koska iltapäivällä emme ehdi ulos, lapset haetaan aikaisin. Lounas meillä on 11.30, päikkäreille hiljennytään noin klo 12, heräillään 13-13.30, välipala 14, sen jälkeen on taas toimintaa, pelejä, lukemista, leikkiä, ja lapset lähtevät kotiin noin klo 15.
Ruokalista helpottaa omaa työtä, muttei sitäkän kannata orjallisesti noudattaa, ellei ole pakko. Kuukausi/viikkosuunnitelma helpottaa samoin työtä, ja kun sekin on kirjallisena, on helppo etukäteen valmistella päivää, huomaa myös tehdä toiminnasta monipuolista ja vaihtelevaa, pitää myös muistaa kysyä lapsilta...
Itse en tämän ryhmäni kanssa ole tehnyt kasvun kansioita, toisaalta reissari ja valokuvat kertovat aika paljon, ja minä kirjoittelen paljon kuulumisia reissariin.
Antoisaa, vaikka välillä rankkaa työtä tämä on, nyt minulla on lyhyet työpäivät, mutta joukkoon mahtuu myös 12 tunninkin päiviä.
Jaksamista kaikille perhepäivähoitajille!!!
Kirjoitin kulukorvauksesta vahingossa samalla nimimerkillä kuin edellinen kirjoittaja, anteeksi!
varsinaisesti kasvunkansiota. Valokuvia otan retkiltä, sisäleikeistä, syntymäpäivien juhlinnasta, ulkoleikeistä jne jne ja nnan niita vanhemmille, jotta näkevät meidän touhuja. olen kyllä ajatellut miten hienoa olisi kerätä kuvia lapsen tulosta hoitoon siihen asti kun jää pois omaan kansioon jokaiselle.
Kunnalta olen saanut matkasängyn vauvalle, syöttötuolin sekä kaksostenrattaat. Sadesuojan ja verkkokassin niihin ostin itse, samoin ompelin toppakankaasta suojan, ettei rattaat likaannu ja joka on helppo pestä. Kerran sain kaupungilta puuvärit 12 kpl, joista kaikista oli valmiiksi terät poikki koko matkalta.Vaikka miten teroitin, uusi terä oli valmiiksi poikki. Siispä nekin menivät roskiin.
Askartelumateriaaleja olemme toki itsekin keränneet, mm. pilttipurkkeja, munakennoja, maitopurkkeja, jugurtti- ja viilipurkkeja ja olemme saaneet muutaman lapsen vanhemmilta mm. kaupan somisteita jotka olivat menossa roskiin. Samoin saimme kirjapainovanhemmilta papereita, kangaskauppaäidiltä vahakankaan sekä muita kankaantilkkuja yms yms, mutta esimerkiksi kimalteet,höyhenet,kartongit, napit, liimat, sakset jne jne olemme ostaneet itse lukittavaan kaappiin kerhoomme.
Rahaa olemme saaneet myymällä keksejä, ilmapalloja ja karkkia sekä niillä myyjäisillä. Rahoilla olemme tehneet myös joka kevät matkan jonnekin kauemmas, esimerkiksi Puuhamaahan, Korkeasaaree, Särkänniemeen, Loimaan Biisonitilalle, Liedon Zoolandiaan... Rahasta maksamme bussivuokran loppuosan, jota kaupunki ei maksa (kaupunki antaa kerran vuodessa noin 150e bussin, koko päivän hinta noin 400e), ruuat koko porukalle sekä sisäänpääsyn. vanhemmilta ei tarvita kuin karkki tai jätskiraha.
Reissusta sen verran, että kaupungin vaihtoehto retkelle olisi grillaamaan Turkuun Seikkailupuistoon,mutta me näemme mielekkäämmäksi nähdä hieman vaivaa ja saada rahat kunnon retkelle. Vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä siihen, ettei aina kerjätä rahaa,kuten kuulemma paikallinen päiväkoti tekee saadakseen lapset jonnekin. Joka viikko saa kuulemma antaa 5e tai 10e jos jonnekin rahastoon. Meillä vanhemmat osallistuvat myyjäisiin joko tekemällä jotain sinne tai tulemalla itse ostoksille. Usein mukana on tuotu mummit, kummit, naapurit yms.
Lisäksi jaamme mainoksia kerrostaloihin, omakotitaloihin, neuvolaa, kauppaan yms yms. Tällä tavalla toimien yhdessä hoitajat ja vanhemmat saavat paljon aikaan!
jotka pääsevät vessaan vain klo 7.30 ja klo 11.00 sekä viimeisen kerran klo 14.00. Muuten päivä-ohjelma ihan OK. mutta vessa jutut ihmetyttää, mielestäni päivä-ohjelman laatimiseen ei kuulu vessassa käynnit. Mitäs jos lapsi on RIPULILLA pääseekö hän vessaan ?????
Ihan fiksu ajatus vessattaa lapset, aattels nyt, saat just pakattua koko porukalle vaatteet päälle ja ootte jo toinen jalka ulkona, kun : mulla on pissahätä, niin mullakin, purat ne paketit (2v ja 3v) saat pakattua uudelleen taas joku ilmoittaa: mullakin on pissat housussa. Ulosmenosta ei tule yhtään mitään ja siinä vaiheessa käpy on jo kireällä. Paljon vaivattomampaa pissattaa koko porukka säännöllisesti ja valvottuna kuin vaihtaa housuja ja vaatteita koko ajan. Elämä olisi yhtä vessassa oloa. Näin kun toimii pääsee uloskin.
Nimim. kokemusta on
olla provo tuon ex-pph:n kirjoitus. ei ole järjenkäyttö kiellettyä, mutta väännänpä sen rautalangasta, jottahänkin sen tajuaa. Tottakai muunakin aikana vessassa käydään, jos on hätä,ja vaipat vaihdetaan tarvittaessa. Se, miksi käytän lapset säännöllisesti wc:ssä, on se, ettei esimerkiksi juuri pois vaipoista päässyt välttämättä "muista" kesken leikin lähteä ajoissa vessaan ja silloin on pissat housuissa.
Lisäksi aamupalan jälkeen on usein hätä, jolloin potattamalla pienet pääsen itse helpommalla antamalla heidän tehdä tarpeensa pottaan tai pyttyyn ja samalla he oppivat minne pitää mennä hädän tullen.
Tosiaan se on aina niin, että jos toppapuvut ja kuravaatteet saat vihdoinkin kaikille päälle, niin jollain on hätä. Senkin takia yhteinen vessatus on tärkeää. Ei puistossa ole aina vessaa lähettyvillä, minne äkkiä pääsisi ja kovan hädän kanssa pienikin kävelymatka ja riisuminen voi olla myöhäistä.
Pidä sinä säälisi ex-pph (tuskin edes olet sellainen). Oppini olen saanut päiväkodin työsuhteissa, joten Suomen lapset ovat hakoteillä mielestäsi!