Kovien paukahdusten pelko

Olen etsinyt informaatiota asiasta enkä ole löytänyt. Vihaan Uutta Vuotta ja paukkuja, vihasin koulussa jo kun pojat räjäyttelivät ilma-palloja, vihasin Abien juhlaa torvineen...

Ääniherkkyys on normaalia neuroottisille ihmisille.

En tiedä onko yhtään samaa mutta itselle aiheuttaa halua paeta paikalta jos esim. jossain teollisuuslaitoksessa joku kovaääninen kone, pumppu, ilmankäsittelykone tms. käynnistyy yllättäen ajastettuna tms. omia aikojaan. Tai joku sähkökaappi ääntää, surisee tai releet tms. paukkuvat kuuluvasti.
Esim. tavallinen kodin pöytätuuletin ei tee mitään mutta esim. joidenkin putiikkien tuulikaapin katossa olevat lämmityslaitteet riipii, tappavan näköiset tuulettimen siivet, säleikkö jonka lamellit näyttävät veitsenteräviltä johon voisi silpoa itsensä ja säleikön takana lämmönvaihtimen kenno josta voi vuotaa tulikuumaa nestettä niskaan... menen aina mahdollisimman nopeasti niiden ali pois enkä halua vilkaistakaan niitä.
Ylipäätään on jotenkin ollut aina jonkinlainen pelko suurikokoisia ja kovaäänisiä tietynlaisia koneita kohtaan. En kuitenkaan pelkää esim. kaivinkoneita tms. mutta rakennusten uumeniin piilotettu talotekniikka, teollisuuslaitosten suuret ja meluisat koneet, jotkin automaattisesti toimivat, yllättäen käynnistyvät tai liikkuvat koneet tms. kyllä riipii selkäpiitä.
Esim. en usko että pystyisin menemään hissien konehuoneisiin, mitä olen youtuben videoilta nähnyt niin ne ovat kammottavia, rumia, hämäriä, ahtaita ja vaarallisia paikkoja. Varsinkin vanhojen laitteistojen kipinöivät releet, avonaiset sähkökaapit varsinkin, varmaan pyörtyisin ja kaatuisin sellaista avonaisen relekaapin sisään ja releet alkaisivat paukkua ja salamoida mielettömästi ja henki pois O_O

En kirjoittanut tätä pilailumielessä, tämä kaikille tiedoksi. Vaan tämä on todella inhottavaa ja jopa rajoittaa elämääni. Normaali ihminen säikähtäisi luonnollisesti kuvaamiani ääniä ensi kertaa mutta minulle ne tuottaa suurta ahdistuneisuutta, odottelen milloin paukahtaa seuraavan kerran tmv. Ukkonen on myös täyttä he**iä, olen levoton ja painun peiton alle miltein tulpat korvissa. Onneksi mies ymmärtää, tosin vähän naurahtaen. Mutta tämä ei tosiaankaan ole kivaa!!

Ja niinkuin mainitsin, jatkuva pamahtelu tmv., no problem, mutta se yht'äkkinen paukahdus/räjähdys kun ei tiedä milloin tulee seuraava, se on se mitä säikähtää jo ennakkoon ja haluaa paeta paikalta.

Lks…en pystynyt katsomaan You Tube klippiäsi, odotin vain alusta saakka milloin pamahtaa….vihaan tätä paukku arkuuttani yli kaiken.

En siis PELKÄÄ laitteita vaan niiden tuomaa yllättävää ääntä. Olen jo yli 40 v. ja tuskin ikinä pääsen tästä yli-säikkymisestä eroon.

Täällä toinen kovien äänien säikkyjä:)viimeviikolla koirani haukahti yllättäen kovaäänisesti,voi luoja meinas järki lähtee ja sydäri tulla samoin jos hävittäjä menee yli tuntuu tosi epämukavalle ym.onhan näitä ja nyt kun on festareita niin en voi kuvitellakaan lavan eteen menoa,korvat huutais hoosiannaa monta päivää.

Ihmien voi totutella erilaisiin ääniin ja saada edes heiman toleranssia kasvamaan ns siedätyshoidolla. Mutta ääniherkät ihmiset käyttävät korvatulppia tai joillkin on myö lääkitystä.

Olin tänään alueella jossa oli räjäytystyömaa. Teki mieli paeta. Vaikka se hälytysääni soi odotin vain milloin pamahtaa ja kovaa. Istuin autossa paniikissa sormet korvissa, onneksi kukaan ei nähnyt...

-Ja pamahtihan se.

Tämä on varmaa nolointa mitä voi olla :-(

Itellä on ylilentävien lentokoneiden pelko. Saa mut automaattisesti hälytystiöaan ja melkein kyyristymään ja hakee suajaa. Lapsena menin pöydän alle. Johtuu siitä että ukki oli sodassa ja pelko siirtyi geeneissä isäni kautta minuun. Se on lajien säilymisen kannalta tärkeää että opitut pelot periytyy lapsille.

On pelottavaa, jos ilmapallo paukahtaa!

Et ole toisin minulla on se että jatkuva pamahtelu alkaa pelottamaan

Minua ne eivät pelota, mutta hätkähdän kyllä kun kuulen kovia ääniä. Muihin ihmisiin niillä ei näytä olevan samaa vaikutusta.
Kerrankin kirjastossa joku lainasi lainausautomaatilla paljon kirjoja ja joka kerta kuului pamaus kun kirja putosi muiden kirjojen päälle. Hätkähdin joka kerta äänen kuullessani, siitä huolimatta että tiesin odottaa sitä.

Karihan sanoi monta kertaa ei kauppaopiston puistossa.