Miten saisi laturista korkeampi jönnite

Joo, tiedetään, olen tehnyt näitä kytkentöjä myös. Silloin joutuu vetämään johtoja ja se vie aikaa ja vaivaa.Ajatus on että nyt saisi tämä systeemi toimimaan mahdollisimman vähäisellä vaivalla. On titenkin mastervoltin jako jossa ei ole C-mos tekniikan ansiosta jännitehäviöta mutta silloin täytyy maksaa koska veneessä on kaksi moottoria.

Kiitos erittäin tärkeösta vinkistä. Näköjään ei saada laturin antamaa jännitettä nousemaan ulkoisella diodilla D liittimeen vaan joudutaan kytkemään näin. No keskellä veneilykautta on hankalaa ruveta tähän, toisaalta jos hiililaitteen saa helposti irti niin kannattaa tehdä. Näköjään se on kiinni laturissa kahdella ruuvilla.
Kiitos vielä kerran!

Muistin linkin vuosien takaa ja se oli vielä hengissäkin.

Esittämäsi tapa: hupiakuston lataus suoraan ja starttiakku diodin takana, on erittäin varteenotettava. Mutta edellyttää sitä, että moottorille viedään erikseen startti ja latauskaapelit. Normaalisti (moottorien tehdaskaapelointi) ne on samassa linjassa ja melko harvassa veneessä niitä on eriytetty ja rakennettu uudestaan. "Yleensä" on tässä yhteydessä liioiteltu arvio.

spkoo kirjoitti:

Esittämäsi tapa: hupiakuston lataus suoraan ja starttiakku diodin takana, on erittäin varteenotettava. Mutta edellyttää sitä, että moottorille viedään erikseen startti ja latauskaapelit. Normaalisti (moottorien tehdaskaapelointi) ne on samassa linjassa ja melko harvassa veneessä niitä on eriytetty ja rakennettu uudestaan. "Yleensä" on tässä yhteydessä liioiteltu arvio.

Lue lisää

Niinhän se on tehdasasennuksissa yleensä.

Jos haluat erottaa starttiakun muusta piiristä on joka tapauksessa asennettava erilliset johdotukset käytettiinpä mitä tahansa tapaa starttiakun suojaamiseksi.
Diodilla erottaminen on sähkötöidenkin osalta helpoin tapa, vain laturilta tuleva johdin, joka on yleensä kytketty startti kaapeliin, vedetään hupiakuston plussaan ja diodin kautta starttikaapeliin.(luonnollisesti startti- ja hupiakkujen plussat on erillään)
Siinä halvin ja varmin starttiakun suojaus, jota ei huolimattomin tai osaamattominkaan käyttäjä voi vahingossa ohittaa, väärinkäyttää tai rikkoa.

Nämä kytkimien ja muiden ohjainten käyttö ja esittely ihmetyttää aina joskus, kytkimen käytön uskon juontavan ajalta jolloin halpoja diodeja ei ollut, eikä käytetty, mutta muuten koko hypetys vaikuttaa itseään tehostavalta toiminnalta tyyliin "rahat tyhmiltä pois"

Eikös tuossa potentiaalisena ongelmana ole starttivirran tuleminen osin hupiakulta, sillä yhdellä diodilla ei estetä virtaa hupiakulta stattiakulle? Sinänsä ei mikään ongelma, mutta diodi ja latauskaapelit eivät yleensä ole mitoitettu niin suurille virroille. Normaalitilanteissa suurin osa virrasta tulee varmaankin stattiakulta diodin ja latauskaaplin jännitehäviön takia, mutta starttiakun hyytyessä tms. voi tuonne tulla satojen A virtoja.

Joakim1 kirjoitti:

Eikös tuossa potentiaalisena ongelmana ole starttivirran tuleminen osin hupiakulta, sillä yhdellä diodilla ei estetä virtaa hupiakulta stattiakulle? Sinänsä ei mikään ongelma, mutta diodi ja latauskaapelit eivät yleensä ole mitoitettu niin suurille virroille. Normaalitilanteissa suurin osa virrasta tulee varmaankin stattiakulta diodin ja latauskaaplin jännitehäviön takia, mutta starttiakun hyytyessä tms. voi tuonne tulla satojen A virtoja.

Lue lisää

Virran vuoto hupiakulta starttiakulle on etu, yleensä ei ongelma ja starttiakun hajotessa niin että se purkaa ylisuuria virtoja, se on diodi kun ensin poksahtaa (resistanssi), joskin se taitaa olla siinä vaiheessa halvin uusittava komponentti.

On tuossa jonkinlainen tulipaloriski. Diodi tai kaapelointi voi kuumentua pahasti, kun sen suunnittelukuorma ylitetään reilusti. Sehän on mitoitettu latausvirralle, joka on laturista riippuen enintään 30-150 A. Starttivirta taas voi olla jopa muutama sata A. Starttiakku ei hajotessaan tuollaisia virtoja ota, varsinkaan diodin takaa.

Omassa veneessä tehdasasennuksena latauskaapelit taitavat olla 10 mm2 ja starttikaapelit todella paljon paksumpia (50 mm2?). 10 mm2 riittää hyvin 60 A laturille, varsinkin kun siinä on sense-piuha, joka mittaa latausjännitteen akulta. 60 A virralla jännitehäviö on 0,1 V/m ja kaapelia kuumentaa 6,3 W/m teho. 200 A virralla arvot ovat 0,35 V/m ja 70 W/m. Kaapelin kuumentuminen pahentaa tilannetta. Vaikkapa 100 C lämpötilassa arvot ovat 0,46 V/m ja 92 W/m ja 200 C 0,6 V/m 120 W/m. 300 A 200 C arvot ovat 0,9 V/m ja 270 W/m.

Starttimoottori ottaa nimellistehonsa alle jollain 7-8 V jännitteelläkin eli jännitehäviö ei pelasta suurilta virroilta ja tehoilta ellei latauskaapeli oli varsin pitkä.

Diodin toimimiseen sulakkeena ei kannata luottaa. Hajotessaa se voi myös mennä oikosulkuun eli ei ole enää diodi.

Jännitteen lisääminen kylläkin lisää latausvirtaa ja on varsin täkeä optimoitaessa akun latausta, tai paremminkin sen loppupuoliskoa. Itse juuri nostin tehdasasennuksen jäljiltä olleen 13,7-14,0 V 14,1-14,4 V:hen. Latausvirta kasvoi n. 50% akun varaustilan ollessa 70-80%

Näinkin voisi luulla. Kas kun akun napajännite kasvaa akun kapasiteetin (latauksen) täyttyessä. Tämän takia alhainen jännite ei oiken tahdo saada akkua täyteen, tai ainakin täyttyminen kestää tolkuttoman paljon aikaa. Moottori veneessä tuo ei ehkä ole ongelma, mutta purjeveneessä aika pahakin.

Tästä syystä markkinoilla on erilaisia lataussäätimiä, jolla akku saadaan tehottaasti täyteen ilman että se samalla kiehuu työjäksi lämmetessää. Näissä säätimissä, kuten esim. Sterling, on runsaasti enemmän "älyä" kuin noissa latureiden normaaleissa latausreleissä ja siksi ne toimivat tehokkaasti akkua suojaten.

potentiaaliero kirjoitti:

Näinkin voisi luulla. Kas kun akun napajännite kasvaa akun kapasiteetin (latauksen) täyttyessä. Tämän takia alhainen jännite ei oiken tahdo saada akkua täyteen, tai ainakin täyttyminen kestää tolkuttoman paljon aikaa. Moottori veneessä tuo ei ehkä ole ongelma, mutta purjeveneessä aika pahakin.

Tästä syystä markkinoilla on erilaisia lataussäätimiä, jolla akku saadaan tehottaasti täyteen ilman että se samalla kiehuu työjäksi lämmetessää. Näissä säätimissä, kuten esim. Sterling, on runsaasti enemmän "älyä" kuin noissa latureiden normaaleissa latausreleissä ja siksi ne toimivat tehokkaasti akkua suojaten.

Lue lisää

Eikös nämä "viisaat" laitteet toimi ulkopuolisella virralla (maasähkö).
Moottorin kupeessa olevan laturin jännitteen säätöön lienee ollut tarkoitus tässä yhteydessä puuttua.
Vain sellaisissa latureissa joissa jännitteen säätö kontrolloidaan ulkopuolisesti on mahdollista säätää jännitettä ja olen ymmärtänyt avaajan yrittäneen juuri tätä ja luullen virheellisesti että herätysvirran jännite vaikuttaisi ulostulojännitteeseen.

nyt-en-oikein- kirjoitti:

Eikös nämä "viisaat" laitteet toimi ulkopuolisella virralla (maasähkö).
Moottorin kupeessa olevan laturin jännitteen säätöön lienee ollut tarkoitus tässä yhteydessä puuttua.
Vain sellaisissa latureissa joissa jännitteen säätö kontrolloidaan ulkopuolisesti on mahdollista säätää jännitettä ja olen ymmärtänyt avaajan yrittäneen juuri tätä ja luullen virheellisesti että herätysvirran jännite vaikuttaisi ulostulojännitteeseen.

Lue lisää

Moottorissa olevan laturin lataussäätimen voi vaihtaa, sitä voi "virittää" tai siirtyä kokonaan ulkoiseen säätimeen, kuten Sterling. Itse laitoin diodin akulle menevään sense-piuhaan, mikä nosti latausjännitettä diodin kynnysjännitteen verran. Diodi piti laittaa niin, että se johtaa akulta laturille.

Ulkoiset lataussäätimet osaavat yleensä siirtyä ylläpitotilaan eli voivat käyttää normaalia korkeampia latausjännitteitä akkuja juurikaan keittämättä. Tästä voi olla merkittävää hyötyä, jos on tarpeen saada akut lyhyellä ajolla ladattua ja samalla voi ajaa pidempää akkuja keittämättä.

Tein saman diodilisäyksen sense-johtoon, mutta siten, että siinä on kaksi diodia sarjassa ja niiden yli kytkimet. Nyt voin säätää latausta tehokkaammaksi akkumittaria tarkkailemalla. Pääosin yksi diodi näyttäisi riittävän normaalikäytössä.

Tästä lataustehosta ja sen tuunaamisesta on jatkuvasti eri tasoisia kirjoituksia ja ohjeita kuinka ne " viimeiset tipat ampeeritunneista" tai lataus ajan pituudesta saadaan viriteltyä äärimmilleen ja vastaavaa debattia, joka käytännön tasolla tuntuu pelkältä hifistelyltä.
Mikä etu saavutetaan viisailla ohjelmilla, muutaman minuutin säästö latausajassa, se on korvattavissa käyttämällä latausta muutama minuutti kauemmin, eli koko laaja puuhastelu on helposti korvattavissa kun antaa moottorin puksuttaa pari varttia kauemmin tai viipyy maasähkön piuhassa pikkuisen pidemmän ajan.

Tämä keskustelu esim aiheesta latausjännitteen nosto muuttamalla laturin alkuperäistä kytkentää tai käyttämällä kalliita maa-sähkölatausohjaimia muutaman minuutin, tunnin tai ampeeritunnin takia, on aivan täydellisesti normaaliveneilijän tavanomaisuuden ulkopuolella, eihän veneilyn tarkoitus missään tapauksessa ole pelkästään ajan käytön optimointi !

Entusiasteille ja asian harrastajille juttu voi olla ihan oma harrastuksensa, hyvä niin, mutta jättäkää meidät tavikset näiden hifistelyjen ulkopuolelle, meille riittää yksinkertainen ja huoleton järjestelmä, jota täydennetään tarvittaessa tai käytetään säästellen , muutamien milliampeerien rajatuotto kalliiseen hintaan ei kiinnosta vähääkään.

Siis mielellään yksinkertaisia neuvoja taviksille, näiden lukuisten valmistajien tuoteselosteiden ja tuotteidensa erinomaisuudesta kertovien linkkien sijaan.

ajatelmia-aiheesta kirjoitti:

Tästä lataustehosta ja sen tuunaamisesta on jatkuvasti eri tasoisia kirjoituksia ja ohjeita kuinka ne " viimeiset tipat ampeeritunneista" tai lataus ajan pituudesta saadaan viriteltyä äärimmilleen ja vastaavaa debattia, joka käytännön tasolla tuntuu pelkältä hifistelyltä.
Mikä etu saavutetaan viisailla ohjelmilla, muutaman minuutin säästö latausajassa, se on korvattavissa käyttämällä latausta muutama minuutti kauemmin, eli koko laaja puuhastelu on helposti korvattavissa kun antaa moottorin puksuttaa pari varttia kauemmin tai viipyy maasähkön piuhassa pikkuisen pidemmän ajan.

Tämä keskustelu esim aiheesta latausjännitteen nosto muuttamalla laturin alkuperäistä kytkentää tai käyttämällä kalliita maa-sähkölatausohjaimia muutaman minuutin, tunnin tai ampeeritunnin takia, on aivan täydellisesti normaaliveneilijän tavanomaisuuden ulkopuolella, eihän veneilyn tarkoitus missään tapauksessa ole pelkästään ajan käytön optimointi !

Entusiasteille ja asian harrastajille juttu voi olla ihan oma harrastuksensa, hyvä niin, mutta jättäkää meidät tavikset näiden hifistelyjen ulkopuolelle, meille riittää yksinkertainen ja huoleton järjestelmä, jota täydennetään tarvittaessa tai käytetään säästellen , muutamien milliampeerien rajatuotto kalliiseen hintaan ei kiinnosta vähääkään.

Siis mielellään yksinkertaisia neuvoja taviksille, näiden lukuisten valmistajien tuoteselosteiden ja tuotteidensa erinomaisuudesta kertovien linkkien sijaan.

Lue lisää

Akkujen kapasiteetti on niin onneton että sähkön puute on veneilijän suurin ja paheneva ongelma kaikenlaisten lisälaitteiden yleistyessä.
Markkinat ovat huomanneet tässä mainion rahastuspaikan, veneilijälle myydään mielikuvaa että hankkimalla hienolla nimellä koristellun lisävimpaimen johtosekamelskan jatkeeksi, ongelma on pyyhkäisty pois.
Todellisuudessa akkujen varauskyky ei näillä laitteilla kasva yhtään ja niiden viimeisten ampeerituntien saaminen mukaan ei käytössä näy mitenkään, kapasiteetti vaan ei akuilla riitä ja paneelit ja tuulimyllyt auttaa tuskin kännykän lataukseen tai TV-katseluun, joten moottorin tai generaattorin käyttöön on turvauduttava jos aikoo viettää vesillä vähänkään kauemmin.

Kummasti vaan kalliit 'peltilaatikot ' tekevät kauppansa , joka taas osoittaa todeksi sen väittämän että veneilijöille on kaikkein helpointa myydä pelkkiä mielikuvia ja ylisuuri hinta jopa vielä tehostaa kaupankäyntiä.

ajatelmia-aiheesta kirjoitti:

Tästä lataustehosta ja sen tuunaamisesta on jatkuvasti eri tasoisia kirjoituksia ja ohjeita kuinka ne " viimeiset tipat ampeeritunneista" tai lataus ajan pituudesta saadaan viriteltyä äärimmilleen ja vastaavaa debattia, joka käytännön tasolla tuntuu pelkältä hifistelyltä.
Mikä etu saavutetaan viisailla ohjelmilla, muutaman minuutin säästö latausajassa, se on korvattavissa käyttämällä latausta muutama minuutti kauemmin, eli koko laaja puuhastelu on helposti korvattavissa kun antaa moottorin puksuttaa pari varttia kauemmin tai viipyy maasähkön piuhassa pikkuisen pidemmän ajan.

Tämä keskustelu esim aiheesta latausjännitteen nosto muuttamalla laturin alkuperäistä kytkentää tai käyttämällä kalliita maa-sähkölatausohjaimia muutaman minuutin, tunnin tai ampeeritunnin takia, on aivan täydellisesti normaaliveneilijän tavanomaisuuden ulkopuolella, eihän veneilyn tarkoitus missään tapauksessa ole pelkästään ajan käytön optimointi !

Entusiasteille ja asian harrastajille juttu voi olla ihan oma harrastuksensa, hyvä niin, mutta jättäkää meidät tavikset näiden hifistelyjen ulkopuolelle, meille riittää yksinkertainen ja huoleton järjestelmä, jota täydennetään tarvittaessa tai käytetään säästellen , muutamien milliampeerien rajatuotto kalliiseen hintaan ei kiinnosta vähääkään.

Siis mielellään yksinkertaisia neuvoja taviksille, näiden lukuisten valmistajien tuoteselosteiden ja tuotteidensa erinomaisuudesta kertovien linkkien sijaan.

Lue lisää

Hyvä tavis, kuten itsekin totesit, tämä aihe ei ole tarkoitettu sinun kaltaisillesi vaan niille, joita aihe kiinnostaa. Sinun ei ole pakko tätä lukea eikä pakko osallistua.

Komppaan kirjoitti:

Akkujen kapasiteetti on niin onneton että sähkön puute on veneilijän suurin ja paheneva ongelma kaikenlaisten lisälaitteiden yleistyessä.
Markkinat ovat huomanneet tässä mainion rahastuspaikan, veneilijälle myydään mielikuvaa että hankkimalla hienolla nimellä koristellun lisävimpaimen johtosekamelskan jatkeeksi, ongelma on pyyhkäisty pois.
Todellisuudessa akkujen varauskyky ei näillä laitteilla kasva yhtään ja niiden viimeisten ampeerituntien saaminen mukaan ei käytössä näy mitenkään, kapasiteetti vaan ei akuilla riitä ja paneelit ja tuulimyllyt auttaa tuskin kännykän lataukseen tai TV-katseluun, joten moottorin tai generaattorin käyttöön on turvauduttava jos aikoo viettää vesillä vähänkään kauemmin.

Kummasti vaan kalliit 'peltilaatikot ' tekevät kauppansa , joka taas osoittaa todeksi sen väittämän että veneilijöille on kaikkein helpointa myydä pelkkiä mielikuvia ja ylisuuri hinta jopa vielä tehostaa kaupankäyntiä.

Lue lisää

On hienoa, että tavis tietää, mikä sopii muille :D

Se, mitä sinä kutsut johtosekamelskaksi, on minulle ihan selkeä kokonaisuus. Olen varsin tyytyväinen järjestelmään, johon kuuluu erilaisia komponentteja, joilla kaikilla on oma funktionsa.

Akut ovat kieltämättä heikoin lenkki, mutta asia ei parane sillä, etttei niitä lataa täyteen tai että ne pilaa tyhjentämällä niitä liikaa. Tietenkin, jos ei ole mitään tekemistä, niin akun latautuminen on ihan yhtä mielekästä katsottavaa kuin maalin kuivumisen seuraaminen.

Paljon on kaupan mielikuvia, sinäkin myyt mielikuvaa ettei järjestelmistä ole hyötyä. Ehkä ei ole sinulle, mutta ei kannata yleistää.

ÄläYleistä kirjoitti:

On hienoa, että tavis tietää, mikä sopii muille :D

Se, mitä sinä kutsut johtosekamelskaksi, on minulle ihan selkeä kokonaisuus. Olen varsin tyytyväinen järjestelmään, johon kuuluu erilaisia komponentteja, joilla kaikilla on oma funktionsa.

Akut ovat kieltämättä heikoin lenkki, mutta asia ei parane sillä, etttei niitä lataa täyteen tai että ne pilaa tyhjentämällä niitä liikaa. Tietenkin, jos ei ole mitään tekemistä, niin akun latautuminen on ihan yhtä mielekästä katsottavaa kuin maalin kuivumisen seuraaminen.

Paljon on kaupan mielikuvia, sinäkin myyt mielikuvaa ettei järjestelmistä ole hyötyä. Ehkä ei ole sinulle, mutta ei kannata yleistää.

Lue lisää

Taisipa tosiaan osua ja ilmeisesti itsetuntoon.

Vain pieni ajatusleikki pyyhkäisee nuo kauniit lukuisat peltilaatikoihin kätketyt ylihintaiset mielikuvakomponentit ja niiden edut.
210 Ah akku sisältää käyttökelpoista energiaa latausten välillä noin 1 kWh .n verran polttoaineena se vastaa 1dl ja akku painaa enemmän kuin hiljainen nykyaikainen generaattori jolla saa ladattua akkua ja muuhunkin toimintaan joihin pelkää akkua ei voi edes ajatella, riittää kapasiteettia.

Mutta jokainen tyylillään, jos harrastuksena on kallis ja turha sähkötekniikalla kikkailu niin siitä vaan, kaikki harrastukset maksavat, joistakin voi olla joskus jotain hyötyäkin mutta näiden peltilaatikoiden ripustelusta sitä on vaikea huomata.

Kas-Kas- kirjoitti:

Taisipa tosiaan osua ja ilmeisesti itsetuntoon.

Vain pieni ajatusleikki pyyhkäisee nuo kauniit lukuisat peltilaatikoihin kätketyt ylihintaiset mielikuvakomponentit ja niiden edut.
210 Ah akku sisältää käyttökelpoista energiaa latausten välillä noin 1 kWh .n verran polttoaineena se vastaa 1dl ja akku painaa enemmän kuin hiljainen nykyaikainen generaattori jolla saa ladattua akkua ja muuhunkin toimintaan joihin pelkää akkua ei voi edes ajatella, riittää kapasiteettia.

Mutta jokainen tyylillään, jos harrastuksena on kallis ja turha sähkötekniikalla kikkailu niin siitä vaan, kaikki harrastukset maksavat, joistakin voi olla joskus jotain hyötyäkin mutta näiden peltilaatikoiden ripustelusta sitä on vaikea huomata.

Lue lisää

Edelleen: se, mikä sinulle on turhaa, ei sitä ole muille. Voisi olla hyväksi katsella maailmaa hieman avarammin eikä pelkästään rahan kiilto silmissä.

Generaattori on hyvä, mutta äänekäs. Itse käytän sitä mahdollisimman vähän. Hiljaisuus ja helppous ovat minulle tärkeitä ja sähköä voi tuottaa muillakin tavoilla kuin ottomoottorilla.

Minusta on mukava puhastella myös sähköasioiden kanssa, itsetuntoa sellaisen asian kertominen ei kolauta lainkaan ja hyväksyn myös se, ettei sitä halua tai osaa tehdä. Taisi tuo kalikka osua sinnepäin, olihan se tähdätty suvaitsemattomuutta ja ymmärtämättömyyttä vastaan :D

Saattaa olla hifistelyä hakea akusta viimeistä mAh:aa, mutta minusta on keskeisintä ymmärtää, mitä on tekemässä ja miksi. Eri veneissä on eri mahdollisuuksia ja mahdottomuuksia. Omalla kohdalla lähinnä akkutilan fyysinen koko rajoittaa.

Akkujen latauksesta on tullut luettua muutamia artikkeleja. Niiden perusteella olen havainnut, että mitä enemmän tietoa saa, sitä vähemmän huomaa aiheesta tietävänsä. Latausprosessi on melkoinen kompromissien verkosto, kuten moni muukin asia ilman varsinaista yhtä totuutta.

Kaikki hyvin, kun virtaa riittää ja akutkin kestävät muutaman veneilykauden.

Niinhän se on, hyvällä järjestelmällä samasta akusta saa kaksinkertaisen määrän energia ulos ilman, että latausaika merkittävästi muuttuu tai akku kärsii. Yritäpä samaa hyötysuhteen nostoa generaattorilla tai aurinkopaneelilla

Juuri noin se on, lyijyakku kelpaa vain starttiakuksi.
Muutenkin esimerkki oli valaiseva 100 Ah akku ei todellakaan anna muuta kuin jääkaapin kulutus yhdeksi päiväksi, siinä on sitten miettimistä mitä hyötyä on varustaa kalliilla lisälaitteilla joiden ainoa hyöty on että kaappia voi avata pari kertaa useammin ?
Akku tai akut on niin onnettomia energiavarastoja että vähäinenkin navigointielektroniikka ja muu tarve edellyttää tiheää latausmahdollisuutta tai muuta lähdettä jos mieli varusteita käyttää, jolloin keskittyminen varauksen pieneen lisäykseen keston kustannuksella on ongelman ratkaisun kannalta kuin kusisi pöksyihinsä. :D

Hyvä-esimerkki kirjoitti:

Juuri noin se on, lyijyakku kelpaa vain starttiakuksi.
Muutenkin esimerkki oli valaiseva 100 Ah akku ei todellakaan anna muuta kuin jääkaapin kulutus yhdeksi päiväksi, siinä on sitten miettimistä mitä hyötyä on varustaa kalliilla lisälaitteilla joiden ainoa hyöty on että kaappia voi avata pari kertaa useammin ?
Akku tai akut on niin onnettomia energiavarastoja että vähäinenkin navigointielektroniikka ja muu tarve edellyttää tiheää latausmahdollisuutta tai muuta lähdettä jos mieli varusteita käyttää, jolloin keskittyminen varauksen pieneen lisäykseen keston kustannuksella on ongelman ratkaisun kannalta kuin kusisi pöksyihinsä. :D

Lue lisää

Noh, jos varauksen saa kaksinkertaistettua, niin ainakin se on prosenteissa paljon. Jos ylipäänsä saa jääkaapin veneeseen vaikka akun kanssa, niin se on parempi kuin ilman - siis meille, jotka ymmärrämme sähköstä ja ruoan säilyvyydestä.

Heti, kun joku keksi akkua paremman tavan varastoida sähköä, niin olen valmis sitä harkitsemaan. Ei taida olla kenelläkään mitän ehdotuksia? Niin epäilinkin.

Generaattori on ihan hyvä, mutta jos jääkaappi käynnistyy vaikka kerran tunnissa, niin aika ikävä sitä generaattoria on niin usein käynnistää ainakin öisin. Sama pätee myös lämppäriin tai vaikka hytin valoon. Akku on käytännössä pakollinen vaikkei niistä pitäisikään.

EiVaihtoehtoja kirjoitti:

Noh, jos varauksen saa kaksinkertaistettua, niin ainakin se on prosenteissa paljon. Jos ylipäänsä saa jääkaapin veneeseen vaikka akun kanssa, niin se on parempi kuin ilman - siis meille, jotka ymmärrämme sähköstä ja ruoan säilyvyydestä.

Heti, kun joku keksi akkua paremman tavan varastoida sähköä, niin olen valmis sitä harkitsemaan. Ei taida olla kenelläkään mitän ehdotuksia? Niin epäilinkin.

Generaattori on ihan hyvä, mutta jos jääkaappi käynnistyy vaikka kerran tunnissa, niin aika ikävä sitä generaattoria on niin usein käynnistää ainakin öisin. Sama pätee myös lämppäriin tai vaikka hytin valoon. Akku on käytännössä pakollinen vaikkei niistä pitäisikään.

Lue lisää

Ei ne hienot lisälaitteet lisää yhtään akun kapasiteettia, mainostettu/oletettu marginaalihyöty on vain latausajassa.

Olet väärässä, taas kerran :D
"Älykäs" laturi lataa akun sekä nopeammin että suurempaan varaukseen kuin yhdellä jännitteellä toimiva laturi. Se myös lisää akun kestoa.
Sinä olet varmaankin se, jonka mielestä peräsimellä varistettu vene kallistuu ulospäin käännöksessä. Ainakin jutut on yhtä kaukana reaalimaailmasta.

ÄläJärtäFoliohattuasi kirjoitti:

Olet väärässä, taas kerran :D
"Älykäs" laturi lataa akun sekä nopeammin että suurempaan varaukseen kuin yhdellä jännitteellä toimiva laturi. Se myös lisää akun kestoa.
Sinä olet varmaankin se, jonka mielestä peräsimellä varistettu vene kallistuu ulospäin käännöksessä. Ainakin jutut on yhtä kaukana reaalimaailmasta.

Lue lisää

Tätä latausketjua on ollut mukava lukea (en ole osallistunut) ja se on ollut melko harmooninen, mutta sitten sinä laitat sinne tälläisen kaneetin.
"Sinä olet varmaankin se, jonka mielestä peräsimellä varistettu vene kallistuu ulospäin käännöksessä. Ainakin jutut on yhtä kaukana reaalimaailmasta"
Olist voinut jättää oman asiallisen postauksesi ilman tätä loppuhuipentumaa - aivan turhaa hiekkaa hampaisiin.

Hyvät Herrat
Ei ole hyvä eikä viisasta loukata toista ihmistä. Siitä tulee vain huonolle tuulelle. Tarkk on ihan oikeassa. Mielestäni meidän pitäisi yhdessä pohtia meidän yhteisiä huolia ja pyrkiä YHDESSÄ ratkaisemaan ne ja ilman loukkauksia. Minä ainakin olen saanut teiltä ihan hyviä neuvoja, kiitos niistä. Tätä Minor700 aloittamaa keskustelua on ollut mukava seurata.

olet-väärässä- kirjoitti:

Ei ne hienot lisälaitteet lisää yhtään akun kapasiteettia, mainostettu/oletettu marginaalihyöty on vain latausajassa.

Kapasiteetti ei tietysti kasva, mutta akun käyttöikä ja käyttöön saatava kapasiteetti voivat kasvaa merkittävästi. Yleensä moottoria ei käytetä kuin liikkumiseen, joka useilla veneillä on vain 0,5-2 tuntia päivässä (liukuvat moottoriveneet ja purjeveneet) tyypillisessä käytössä. Tuossa ajassa pitäisi saada akut mahdollisimman täyteen, jotta ne kestäisivät pitkään ja jotta saataisiin mahdollisimman paljon virtaa ulos päästämättä akkuja liian tyhjiksi.

Generaattori tai moottorin käyttö tyhjäkäynnillä on varsin huono ratkaisu. Itse en ainakaan kaipaa noiden melua ja hajua paikoissa, joissa niitä tarvittaisiin eli luonnonsatamissa ja palveluttomissa satamissa.

Maasähkölatureissa on kaikissa nykyään riittävästi älyä.

Joakim1 kirjoitti:

Kapasiteetti ei tietysti kasva, mutta akun käyttöikä ja käyttöön saatava kapasiteetti voivat kasvaa merkittävästi. Yleensä moottoria ei käytetä kuin liikkumiseen, joka useilla veneillä on vain 0,5-2 tuntia päivässä (liukuvat moottoriveneet ja purjeveneet) tyypillisessä käytössä. Tuossa ajassa pitäisi saada akut mahdollisimman täyteen, jotta ne kestäisivät pitkään ja jotta saataisiin mahdollisimman paljon virtaa ulos päästämättä akkuja liian tyhjiksi.

Generaattori tai moottorin käyttö tyhjäkäynnillä on varsin huono ratkaisu. Itse en ainakaan kaipaa noiden melua ja hajua paikoissa, joissa niitä tarvittaisiin eli luonnonsatamissa ja palveluttomissa satamissa.

Maasähkölatureissa on kaikissa nykyään riittävästi älyä.

Lue lisää

Se on selvää että pelkästään akkujen lataaminen päämoottorilla tai generaattorilla on turhauttavaa touhua, joskin useissa tapauksissa muita vaihtoehtoja ei käytettävissä ole.
Näitä älykkäitä latureita on tässä yhteydessä ylistetty melko lailla, puheet älyvarauksen jopa 25 %-yksikön eduista vaikuttavat mahdottomilta eli mainospuheilta.

Asiantilan selvittämiseksi olisi suotavaa jos joku laittaisi edes jonkinlaista testitulosta näkyville, ja nimen omaan puolueetonta, ei näitä "ehkä-, jopa-, mahdollisesti-" tyylisiä esitteiden lupauksia.

Yhdyn mielipiteeseesi siitä että maasähkölatureissa on riittävästi älyä ja keskustelu kai käydään kuinka paljon etua älylatureista on verrattuna pelkkään perus altikkaan ?

ÄläJärtäFoliohattuasi kirjoitti:

Olet väärässä, taas kerran :D
"Älykäs" laturi lataa akun sekä nopeammin että suurempaan varaukseen kuin yhdellä jännitteellä toimiva laturi. Se myös lisää akun kestoa.
Sinä olet varmaankin se, jonka mielestä peräsimellä varistettu vene kallistuu ulospäin käännöksessä. Ainakin jutut on yhtä kaukana reaalimaailmasta.

Lue lisää

Täytyy oikein tarttua tuohon asiattomaan huomautukseen, joka lähinnä kuvasi esittäjän tiedon tasoa.

"Sinä olet varmaankin se, jonka mielestä peräsimellä varistettu vene kallistuu ulospäin käännöksessä. Ainakin jutut on yhtä kaukana reaalimaailmasta. "

Kyllä ja lisäksi millä tahansa varustetut veneet yleensä kääntyvät kaarteessa ulospäin, tämä on fysiikan lakien mukainen fakta, kiihtyvyys kohdistuu kaartokeskiöstä ulos päin ja veden vastus painopisteen alapuolelle.
Poikkeuksen tästä muodostavat veneet, joiden pohjamuoto on sellainen että kiihtyvyys aiheuttaa luistoa sivusuunnassa, joissain vielä vetolaitteen suunnan muutos tehostaa luistoa ja sisään päin kallistuma on yleensä voimakkaampaa jyrkemmällä v-pohjalla.
Jos ei koskaan ole liikkunut muun laisilla kuin liukuvilla veneillä, saattaa hyvinkin olla siinä luulossa että kaikki vesikulkuneuvot kallistuvat kaarteessa sisään päin, mutta nämä luulot ovat juuri niitä mainittuja reaalimaailmasta kaukana olevia.

No-miten-on kirjoitti:

Se on selvää että pelkästään akkujen lataaminen päämoottorilla tai generaattorilla on turhauttavaa touhua, joskin useissa tapauksissa muita vaihtoehtoja ei käytettävissä ole.
Näitä älykkäitä latureita on tässä yhteydessä ylistetty melko lailla, puheet älyvarauksen jopa 25 %-yksikön eduista vaikuttavat mahdottomilta eli mainospuheilta.

Asiantilan selvittämiseksi olisi suotavaa jos joku laittaisi edes jonkinlaista testitulosta näkyville, ja nimen omaan puolueetonta, ei näitä "ehkä-, jopa-, mahdollisesti-" tyylisiä esitteiden lupauksia.

Yhdyn mielipiteeseesi siitä että maasähkölatureissa on riittävästi älyä ja keskustelu kai käydään kuinka paljon etua älylatureista on verrattuna pelkkään perus altikkaan ?

Lue lisää

Akut eivät ole mystisiä vehkeitä eikä akun lataus ole rakettitiedettä.
Perinteisten vakiojännitteellä toimivien latureiden ongelmat ovat hyvin tiedossa. Jos virta on liian suuri, akku lämpenee ja menee pilalle. Latausvastus kasvaa akun tullessa täyteen kuplienmuodostuksen takia.

Älykkäät laturit seraavan akun lämpötilaa ja lataavat akkua suurimmalla mahdollisella virralla ilman, että se menee pilalle. Ne myöskin lataavat pulsseilla, jolloin kuplia tulee vähemmän eikä latausvastus kasva samalla tavalla akun täyttyessä. Tämä siis vahvasti yksinkertaistettuna.

Älykkäissä latureissa on lisäksi usein ylläpitotila, joka pitää akun varauksen korkealla rikkomatta akkua. Tavallista laturia ei tietenkään voi pitää kiinni loputtomiin koska se keittää akun hajalle.

No-miten-on kirjoitti:

Se on selvää että pelkästään akkujen lataaminen päämoottorilla tai generaattorilla on turhauttavaa touhua, joskin useissa tapauksissa muita vaihtoehtoja ei käytettävissä ole.
Näitä älykkäitä latureita on tässä yhteydessä ylistetty melko lailla, puheet älyvarauksen jopa 25 %-yksikön eduista vaikuttavat mahdottomilta eli mainospuheilta.

Asiantilan selvittämiseksi olisi suotavaa jos joku laittaisi edes jonkinlaista testitulosta näkyville, ja nimen omaan puolueetonta, ei näitä "ehkä-, jopa-, mahdollisesti-" tyylisiä esitteiden lupauksia.

Yhdyn mielipiteeseesi siitä että maasähkölatureissa on riittävästi älyä ja keskustelu kai käydään kuinka paljon etua älylatureista on verrattuna pelkkään perus altikkaan ?

Lue lisää

Kyllä se on ihan tunnettu fakta, että suuremmalla jännitteellä akku latautuu nopeammin. Sen löytää helposti vaikkapa akunvalmistajien latauskäyristä. Jos koneella ei koskaan ajeta muutamaa tuntia kauempaa, ei tarvita mitään älyä, vaan latausjännitteen voi vain nostaa korkeammaksi. Äly tuossa vain tarkoittaa sitä, että latauspiiri osaa laskea jännitteen jollain perusteella (latausaika, -jännite tai -virta) ylläpitotasolle.

Se miten paljon hyötyä (ja haittaa) korkeammasta latausjännitteestä on, riippuu akuista sekä niiden moottorin ja käytöstä. Ei siihen todellakaan ole mitään vakiovastausta prosenteina sen enempää käytössä olevalla kapasiteetille kuin akkujen käyttöiälle.

Akkumonitorilla saa hyvän kuvan siitä mitä tapahtuu omassa veneessä tyypillisellä käytöllä. Kuinka paljon akut purkautuvat, millä virralla latautuvat ja mihin lataustilaan päästään moottoria normaalisti käytettäessä. Latausvirta riippuu hyvin paljon akun varaustilasta ja latausjännitteestä. Tyhjään akkuun saa alhaisellakin jännitteellä suuren latausvirran, mutta latauksen loppuvaiheessa virta laskee nopeasti. Juuri tässä loppuvaiheessa jännitteen nosto nopeuttaa latausta huomattavasti. Jännitteen säädöllä tietysti on merkitystä vain silloin kun laturissa riittää puhtia nostaa jännite säätöarvoon. Se taas riippuu kierrosluvusta ja laturin tehosta. Tyypillisesti ollaan kuintekin vakiojännitealueella tyhjäkäyntiä lukuunottamatta eli latausjänniteen säädöllä on suuri merkitys.

EiOleVaikeaa kirjoitti:

Akut eivät ole mystisiä vehkeitä eikä akun lataus ole rakettitiedettä.
Perinteisten vakiojännitteellä toimivien latureiden ongelmat ovat hyvin tiedossa. Jos virta on liian suuri, akku lämpenee ja menee pilalle. Latausvastus kasvaa akun tullessa täyteen kuplienmuodostuksen takia.

Älykkäät laturit seraavan akun lämpötilaa ja lataavat akkua suurimmalla mahdollisella virralla ilman, että se menee pilalle. Ne myöskin lataavat pulsseilla, jolloin kuplia tulee vähemmän eikä latausvastus kasva samalla tavalla akun täyttyessä. Tämä siis vahvasti yksinkertaistettuna.

Älykkäissä latureissa on lisäksi usein ylläpitotila, joka pitää akun varauksen korkealla rikkomatta akkua. Tavallista laturia ei tietenkään voi pitää kiinni loputtomiin koska se keittää akun hajalle.

Lue lisää

Tuo liturgia on luettavissa lähes kaikkien "älylaturien" myyntiesitteistä, mutta se nyt vaan ei vastaa kysymykseen kuinka paljon enemmän tai nopeammin tai mitenkään sen käyttö parantaa tilannetta.

Faktaa odotellen, korulauseet jo tunnen.

No-miten-on kirjoitti:

Tuo liturgia on luettavissa lähes kaikkien "älylaturien" myyntiesitteistä, mutta se nyt vaan ei vastaa kysymykseen kuinka paljon enemmän tai nopeammin tai mitenkään sen käyttö parantaa tilannetta.

Faktaa odotellen, korulauseet jo tunnen.

Lue lisää

Jos toivot jotain yleispätevää vastausta ilman, että tarvitsee ymmärtää mitään akuista tai latauksesta, niin sellaista ei ole.
Latauksen alkuvaiheessa vanha ja uusi tekniikka lataavat samalla tavalla eli täysillä. Ero tulee esille, kun akku on 80% täynnä. Silloin älykäs laturi alkaa syöttämään pulsseja vastuksen pienentämiseksi. Jos et ymmärrä mitä se tarkoittaa ja mitä hyötyä siitä on, niin voi voi :D
Floating-vaiheessa, kun akkuun on mennyt niin paljon virtaa kuin mahtuu. älykäs laturi siirtyy pitämään latausta yllä sinä missä perinteinen laturi jatkaa lataamista ja keittää akun.
Molemmat laturit saavat akun täyteen. Jos molemmilla latureilla on sama maksimiteho, niin ero on latausajassa pieni. Toisaalta jos laturi valitaan oikein eli sellaiseksi, joka ei riko akkua, älykkään laturin maksimiteho voi olla moninkertainen perinteiseen verrattuna. Silloin ero alkuvaiheessa, jolloin akkua ladataan täydellä teholla on merkittävä. Mutta kuten totesin, jos ei ymmärrä latauksesta ja akusita, niin tämä on hepreaa.

Tavallisen moottorilaturin jatkokso voi laittaa Alpha Pro MB:n, jolloin moottorin laturi muuttuu älykkääksi. Se ei ole kuitenkaan älykkäämpi kuin käytäjänsä koska siihenkin laitetaan parametreja. Jos ne on pielessä, ei laitteesta ole apua.

EiOleYhtäVastausta kirjoitti:

Jos toivot jotain yleispätevää vastausta ilman, että tarvitsee ymmärtää mitään akuista tai latauksesta, niin sellaista ei ole.
Latauksen alkuvaiheessa vanha ja uusi tekniikka lataavat samalla tavalla eli täysillä. Ero tulee esille, kun akku on 80% täynnä. Silloin älykäs laturi alkaa syöttämään pulsseja vastuksen pienentämiseksi. Jos et ymmärrä mitä se tarkoittaa ja mitä hyötyä siitä on, niin voi voi :D
Floating-vaiheessa, kun akkuun on mennyt niin paljon virtaa kuin mahtuu. älykäs laturi siirtyy pitämään latausta yllä sinä missä perinteinen laturi jatkaa lataamista ja keittää akun.
Molemmat laturit saavat akun täyteen. Jos molemmilla latureilla on sama maksimiteho, niin ero on latausajassa pieni. Toisaalta jos laturi valitaan oikein eli sellaiseksi, joka ei riko akkua, älykkään laturin maksimiteho voi olla moninkertainen perinteiseen verrattuna. Silloin ero alkuvaiheessa, jolloin akkua ladataan täydellä teholla on merkittävä. Mutta kuten totesin, jos ei ymmärrä latauksesta ja akusita, niin tämä on hepreaa.

Tavallisen moottorilaturin jatkokso voi laittaa Alpha Pro MB:n, jolloin moottorin laturi muuttuu älykkääksi. Se ei ole kuitenkaan älykkäämpi kuin käytäjänsä koska siihenkin laitetaan parametreja. Jos ne on pielessä, ei laitteesta ole apua.

Lue lisää

" Jos toivot jotain yleispätevää vastausta ilman, että tarvitsee ymmärtää mitään akuista tai latauksesta, niin sellaista ei ole."

E i nyt sentään, ymmärrän kyllä että mitään kaiken kattavaa tietoa ei ole mahdollista esittää, toiveena olisi edes joku, jollain parametreilla tehty mittaus, josta voisi edes arvioida suuntaa ja suuruusluokkaa.
Tämä nykyinen tilanne näyttää etenevän kuin tunnepohjalla, kun esitellään täysin mahdottomia väitteitä ikään kuin tietona.

Jos-edes-jotain kirjoitti:

" Jos toivot jotain yleispätevää vastausta ilman, että tarvitsee ymmärtää mitään akuista tai latauksesta, niin sellaista ei ole."

E i nyt sentään, ymmärrän kyllä että mitään kaiken kattavaa tietoa ei ole mahdollista esittää, toiveena olisi edes joku, jollain parametreilla tehty mittaus, josta voisi edes arvioida suuntaa ja suuruusluokkaa.
Tämä nykyinen tilanne näyttää etenevän kuin tunnepohjalla, kun esitellään täysin mahdottomia väitteitä ikään kuin tietona.

Lue lisää

Luulenpa, ettei ole mitään mieltä tehdä tutkimusta siitä, toimiiko akkulaturi niin, kun siinä lukee. Tarkoitan siitä, että vakiojännitelaturin kanssa tutkii sitä antaako sen vakiojännitteen tai älylaturista sitä muuttaako se toimintaansa jännitteen, akun lämpötilan ja ajan funktiona. Tällainen tutkimus voidaan erinomaisesti tehdä yleismittarilla, mutta mikä sen järki olisi?

Jos se tehtäisiin käytänön oloissa, niin on vaikea kuvitella, että laite, joka on tehty lataamaan täydellä virralla 12v jännitteellä ei sitä jonkun akun kohdalla tekisi. Ei ole myöskään luultavaa, että jonkun akun kemia poikkeaisi lyijyakun kemiasta ja jos se poikkeaisi, niin mitä tietoa se antaisi itse latureista? Akut tietenkin latautusivat eri tavalla, mutta laturit toimisivat aina siten, kun ne on ohjelmoitu.

Jos taas haluat haastaa akun lataamisen sähkökemian, niin et tarvitse siihen latureita. Riittää, että tiedät miten ne toimivat ja voit matemaattisesti osoitaa virheen laskelmissa. Se on paljon helmpompaa ja tarkempaa kuin kokeiden tekeminen samasta asiasta. Akun lataaminen on nimittäin yksi maailman helpoimmista asioista mallintaa. Kätevän simulaattorin voi tehdä vaikka excelillä. Kun parametrit on tiedossa, ohjelmointiin menee vajaa tunti, jos on tehnyt sitä aikaisemmin.

Mielstäni yrität mystifioida hyvin selkeitä kemiallisia reaktioita.

SähkökemiaOnLaskemista kirjoitti:

Luulenpa, ettei ole mitään mieltä tehdä tutkimusta siitä, toimiiko akkulaturi niin, kun siinä lukee. Tarkoitan siitä, että vakiojännitelaturin kanssa tutkii sitä antaako sen vakiojännitteen tai älylaturista sitä muuttaako se toimintaansa jännitteen, akun lämpötilan ja ajan funktiona. Tällainen tutkimus voidaan erinomaisesti tehdä yleismittarilla, mutta mikä sen järki olisi?

Jos se tehtäisiin käytänön oloissa, niin on vaikea kuvitella, että laite, joka on tehty lataamaan täydellä virralla 12v jännitteellä ei sitä jonkun akun kohdalla tekisi. Ei ole myöskään luultavaa, että jonkun akun kemia poikkeaisi lyijyakun kemiasta ja jos se poikkeaisi, niin mitä tietoa se antaisi itse latureista? Akut tietenkin latautusivat eri tavalla, mutta laturit toimisivat aina siten, kun ne on ohjelmoitu.

Jos taas haluat haastaa akun lataamisen sähkökemian, niin et tarvitse siihen latureita. Riittää, että tiedät miten ne toimivat ja voit matemaattisesti osoitaa virheen laskelmissa. Se on paljon helmpompaa ja tarkempaa kuin kokeiden tekeminen samasta asiasta. Akun lataaminen on nimittäin yksi maailman helpoimmista asioista mallintaa. Kätevän simulaattorin voi tehdä vaikka excelillä. Kun parametrit on tiedossa, ohjelmointiin menee vajaa tunti, jos on tehnyt sitä aikaisemmin.

Mielstäni yrität mystifioida hyvin selkeitä kemiallisia reaktioita.

Lue lisää

Keskustelun varrella on kyseenalaistettu näiden älylatureiden hyöty tai edes toimiminen käytännön olosuhteissa.
Joakim tuolla edellä ansiokkaasti kertoi yleensä normaalikäytännön mm. purjeveneissä (ilmeisesti omaa kokemusta), eli kun akun varaus laskee tiettyyn tasoon kone tai genu käynnistetään, kone tyhjäkäynnille tai ajetaan apuna.
Latausta jatketaan tietty aika tai tiettyyn varaustasoon entisen kokemuksen mukaan jotta virtaa riittää taas sopivan ajan käyttöön.
Aivan täyteen akkuja ei näillä menetelmillä kannata edes yrittää ladata, se olisi järjetöntä ajan ja polttoaineen tuhlausta, olipa lisänä mitä tahansa ihmelaatikoita.
Joakim myös mainitsi että tällaisissa tapauksissa älylatureista ei ole mitään hyötyä, joka vaikuttaa aika perustellulta johtopäätökseltä.

Tiedän toki että korkeampi latausjännite lisää latausvirtaa, tunnen auttavasti myös kemiallisen tapahtuman ja lämmön vaikutuksen, mutta vähäisintäkään viitettä siitä paljonko älylaturista on todellista hyötyä, ei ole selvinnyt, teorialuentojen toistoista huolimatta.

Lopputulemana näyttää edelleen olevan jo esitetty väite että näiden älylaitteiden ostopäätös perustuu lopulta vain hyvin luodun mielikuvan varaan.

Oma kokemus on kylläkin päinvastainen. Tyypillinen tapaus on se, että satamassaolon tai pidemmän purjehduspätkän jälkeen akkujen lataus on ehkä 50%. Sitten koneella ajetaan vaikkapa tunti, jonka aikana latausvirta tippuu nopeasti alle 20 A tasolle. Latausjännitettä nostamalla saadaan latausvirtaa kasvatettua. Tuolla aiemmin kerroin, että 65% varaustilassa latausvirta kasvoi minulla n. 50% muutaman voltin kymmenyksen nostolla. Tuolloin muutos oli ~15 A -> ~22 A. Akku on 180 Ah.

Minulla ei ole moottorissa "älylaturia" enkä koe sitä omassa käytössä tarpeelliseksi, koska koneella tulee harvoin ajettua tuntikausia, jolloin olisi tarvetta siirtyä ylläpitolataukselle. Sen sijaan koen tarpeelliseksi pitää latausjännitteen korkeana, jotta akku latautuu mahdollisimman nopeasti lyhyissä koneajoissa.

että_mitäh kirjoitti:

Keskustelun varrella on kyseenalaistettu näiden älylatureiden hyöty tai edes toimiminen käytännön olosuhteissa.
Joakim tuolla edellä ansiokkaasti kertoi yleensä normaalikäytännön mm. purjeveneissä (ilmeisesti omaa kokemusta), eli kun akun varaus laskee tiettyyn tasoon kone tai genu käynnistetään, kone tyhjäkäynnille tai ajetaan apuna.
Latausta jatketaan tietty aika tai tiettyyn varaustasoon entisen kokemuksen mukaan jotta virtaa riittää taas sopivan ajan käyttöön.
Aivan täyteen akkuja ei näillä menetelmillä kannata edes yrittää ladata, se olisi järjetöntä ajan ja polttoaineen tuhlausta, olipa lisänä mitä tahansa ihmelaatikoita.
Joakim myös mainitsi että tällaisissa tapauksissa älylatureista ei ole mitään hyötyä, joka vaikuttaa aika perustellulta johtopäätökseltä.

Tiedän toki että korkeampi latausjännite lisää latausvirtaa, tunnen auttavasti myös kemiallisen tapahtuman ja lämmön vaikutuksen, mutta vähäisintäkään viitettä siitä paljonko älylaturista on todellista hyötyä, ei ole selvinnyt, teorialuentojen toistoista huolimatta.

Lopputulemana näyttää edelleen olevan jo esitetty väite että näiden älylaitteiden ostopäätös perustuu lopulta vain hyvin luodun mielikuvan varaan.

Lue lisää

Johtopäätös ei ole yleispätevä.
Ostopäätös perustuu joko asian ymmärtämiseen tai mielikuvaan päätöksentekijästä riippuen.

Joakim on oikeassa siinä, että akkua ei kannata moottorilaturilla ladata täyteen koska moottorilaturi on "tyhmä" laturi. Lopulta akku saadaan silläkin täyteen, mutta siinä menee aikaa paljon eikä konetta kannata käyttää loputtomiin viimeisen ampeeritunnin takia.

Nyt oli kuitenkin kyse älylaturista, joka voi olla myös moottorilaturissa, mutta harvalla on. Veneessä älylaturit ovat käytännössä joko maasähkön/generaattorin tai sitten aurinkopaneelin/tuuligeneraattorin/polttokennon yhteydessä. Vertailu tyhmään laturiin on kuitenkin turhaa koska tyhmiä latureita on vaikea löytää. Tyhmimmätkin osaavat jo lopettaa latauksen ennen akun hajoamista.

Alkuperäinen kirjoittaja puolestaan haluaa nostaa jännitteen sille tasolle, missä sen pitää ollakin. Nyt diodi laskee jännitettä niin paljon, ettei akku lataudu nopeasti eikä tarpeeksi. En usko, että Joakimkaan olisi tyytyväinen, jos nykyistä jännitettä lasketaan 0,6V ja moottoria joutuu käyttämään sen takia tunnin vartin sijaan. Tarvetta ei ole siis tehdä mitään virityksiä vaan poistua alijännitetilasta. Ei se ole hyvksi akullekaan.

Olen itse polttokennon kannalla. Se antaa aina lähes saman tehon tuulesta ja paisteesta riippumatta. Lisäetuna tulee hukkalämpö, joka riittää kosteuden poistamiseen sisätiloista.
Ainoa vika on hinta.

Polttis kirjoitti:

Olen itse polttokennon kannalla. Se antaa aina lähes saman tehon tuulesta ja paisteesta riippumatta. Lisäetuna tulee hukkalämpö, joka riittää kosteuden poistamiseen sisätiloista.
Ainoa vika on hinta.

Lue lisää

Mitä semmoinen polttokenno mahtaa maksaa, suuruusluokka riittää? Millä ne toimii ?

lihamylly1 kirjoitti:

Mitä semmoinen polttokenno mahtaa maksaa, suuruusluokka riittää? Millä ne toimii ?

Pikagooglaus sanoi, että kolmesta tuhannesta lähdetään... Enkä osaa sanoa, millaista polttoainetta ne mallit käyttävät. Polttokennoja sinänsä on monentyyppisiä vetyä käyttävistä lähtien.

10-14 kirjoitti:

Pikagooglaus sanoi, että kolmesta tuhannesta lähdetään... Enkä osaa sanoa, millaista polttoainetta ne mallit käyttävät. Polttokennoja sinänsä on monentyyppisiä vetyä käyttävistä lähtien.

Lue lisää

Kiitos, tähän voi vain lisätä että voidaan unohtaa, ainakin veneilijän kannalta. Odotin kuka ottaa ekana esille aurinkopaneelit, ja sinä teit sen. Minun mielestä ne on paras Ah lisääjä koska generaattoria ei kehtaa käyttää.

lihamylly1 kirjoitti:

Kiitos, tähän voi vain lisätä että voidaan unohtaa, ainakin veneilijän kannalta. Odotin kuka ottaa ekana esille aurinkopaneelit, ja sinä teit sen. Minun mielestä ne on paras Ah lisääjä koska generaattoria ei kehtaa käyttää.

Lue lisää

Meinasin kysyä, miksi ei kehtaa, mutta tajusin sitten, että viittasit varmaankin diesel- tai bensagenuun, kun minä ajattelin tuuligeneraattoria.

Yep, juuri näin. Jatketaan ...

Lue nimim.
nyt-en-oikein-

Saat laturin antamaan korkeampaa jännitettä, jos siinä on erillinen jännitteen haistelujohto. Kun kytket sen akkuun, laturi antaa korkeampaa jännitettä. Tuossa on kuva, joka voi valottaa asiaa.

http://www.yachtboatparts.com/ekmps/shops/boatspares/images/volvo-penta-50-55-60-amp-alternator-genuine-or-non-genuine-volvo-genuine-[2]-3521-p.jpg

Kaikissa latureissa ei ole haistelujohtoa. Isoissa voi olla vain ja - ilman herätevirtaakaan koska niiden itseinduktio riittää herätejännitteen synnyttämiseen. Esimerkkinä vaikka Delco Remy 33SI.

Jos laturissa on sisäinen jännitteensäädin, joka niissä yleensä on eikä siinä ole erillistä jännitten haistelujohtoa, voit kytkeä Alpha Pro MB:n huijaamaan laturia.

Johto B tarkoitus on ilmeisesti antaa vaihtovirtalaturille sen vaatima alkujännite jotta laturi alkaa toimimaan. Sillä ei ole välttämättä mitään tekemistä laturin antaman jännitteen kanssa.

Et saa noin laturin jännitettä nostettua. Lataussäädin mittaa ulostulojännitettä maan ja joko sensen tai virtaulostulon (B , BAT tms.) kautta. Esimerkiksi tässä kytkennässä mittaus tapahtuu 51 ja B- välillä. http://matjarv.mbnet.fi/elektron/wlaturi/kytkent1.htm Tuota lataussäädintä voisi huijata laittamalla diodin joko säätimen ja maan välille tai 51 ja säätimen välille.

Tämän sivun alalaidan kytkentä on kuitenkin tavallisempi eli siinä edellisen kytkennän 51 ja B /Bat on laturin sisällä yhdessä. Tällöin ei ole mitään ulkoista johtoa johon saisi diodin laitettua. Tällöin vaihtoehdot ovat säätimen vaihtaminen tai sinulle jo aiemmin linkitetty diodimuunnos: http://www.hax.se/alternator/

D on vain latauksen merkkivaloa varten. Samalla sen kautta otetaan magnetointivirta sen ajan, kun laturi ei sitä itse kykene tuottamaan eli silloin kun latausvalo palaa.

Minun Paris Rhone laturissa on ohut keltainen johto, jolla laturi saadaan antamaan korkeampaa jännitettä kytkemällä se suoraan kulutusakun napaan diodin kautta.

Joakim1 kirjoitti:

Et saa noin laturin jännitettä nostettua. Lataussäädin mittaa ulostulojännitettä maan ja joko sensen tai virtaulostulon (B , BAT tms.) kautta. Esimerkiksi tässä kytkennässä mittaus tapahtuu 51 ja B- välillä. http://matjarv.mbnet.fi/elektron/wlaturi/kytkent1.htm Tuota lataussäädintä voisi huijata laittamalla diodin joko säätimen ja maan välille tai 51 ja säätimen välille.

Tämän sivun alalaidan kytkentä on kuitenkin tavallisempi eli siinä edellisen kytkennän 51 ja B /Bat on laturin sisällä yhdessä. Tällöin ei ole mitään ulkoista johtoa johon saisi diodin laitettua. Tällöin vaihtoehdot ovat säätimen vaihtaminen tai sinulle jo aiemmin linkitetty diodimuunnos: http://www.hax.se/alternator/

D on vain latauksen merkkivaloa varten. Samalla sen kautta otetaan magnetointivirta sen ajan, kun laturi ei sitä itse kykene tuottamaan eli silloin kun latausvalo palaa.

Lue lisää

D on ennenkaikkea herätevirtaa varten ja toiseksi lampulle. Lamppu vain sattuu olemaan sopiva vastus. Usein lampun rinnalla tai sen tilalla on vastus jotta laturi lähtisi toimimaan lampun palettuakin.

Laturin vaihtaminen on tässä tilanteessa myös vaihtoehto. Tosin alkuperäisen huonon virityksen purkaminen on helpompää kuin sen puutteiden paikkaaminen uusilla virityksillä.

akkuankka kirjoitti:

Saat laturin antamaan korkeampaa jännitettä, jos siinä on erillinen jännitteen haistelujohto. Kun kytket sen akkuun, laturi antaa korkeampaa jännitettä. Tuossa on kuva, joka voi valottaa asiaa.

http://www.yachtboatparts.com/ekmps/shops/boatspares/images/volvo-penta-50-55-60-amp-alternator-genuine-or-non-genuine-volvo-genuine-[2]-3521-p.jpg

Kaikissa latureissa ei ole haistelujohtoa. Isoissa voi olla vain ja - ilman herätevirtaakaan koska niiden itseinduktio riittää herätejännitteen synnyttämiseen. Esimerkkinä vaikka Delco Remy 33SI.

Jos laturissa on sisäinen jännitteensäädin, joka niissä yleensä on eikä siinä ole erillistä jännitten haistelujohtoa, voit kytkeä Alpha Pro MB:n huijaamaan laturia.

Johto B tarkoitus on ilmeisesti antaa vaihtovirtalaturille sen vaatima alkujännite jotta laturi alkaa toimimaan. Sillä ei ole välttämättä mitään tekemistä laturin antaman jännitteen kanssa.

Lue lisää

Vanhassa Yanmarissa (Hitachi laturi?) oli laturin sisällä 5cm jännitteen haistelujohto kytketty ulostulonapaan. Tuossa onnistui laturin avaamalla jatkamaan haistelujohto diodin ja akun väliin.

Akkuankka kirjoitti:

D on ennenkaikkea herätevirtaa varten ja toiseksi lampulle. Lamppu vain sattuu olemaan sopiva vastus. Usein lampun rinnalla tai sen tilalla on vastus jotta laturi lähtisi toimimaan lampun palettuakin.

Laturin vaihtaminen on tässä tilanteessa myös vaihtoehto. Tosin alkuperäisen huonon virityksen purkaminen on helpompää kuin sen puutteiden paikkaaminen uusilla virityksillä.

Lue lisää

Siitä voi toki kiistellä kumpaa varten se on ennen kaikkea. Herätevirran voisi ottaa, ainakin autoissa, joissa ei ole diodisiltoja, suoraan B :sta laturin sisäisesti ja kaikki laturit eivät edes tarvitse herätevirtaa käynnistyäkseen. Tietysi herätevirta ei voi olla päällä silloin, kun mooottoria ei käytetä, mutta tuo olisi helppo hoitaa elektronisestikin laturin pyörimistä mittaamalla. Hälytystieto laturin toimimattomuudesta on varsin oleellinen, varsinkin bensakoneissa, jotka sammuvat akun hyydyttyä ja kuluttuvat nykyään helposti 10-20 A käydessään. Kai myös elektronisesti ohjatut dieselit kärsivät samasta ongelmasta.

MitaanTietamaton kirjoitti:

Vanhassa Yanmarissa (Hitachi laturi?) oli laturin sisällä 5cm jännitteen haistelujohto kytketty ulostulonapaan. Tuossa onnistui laturin avaamalla jatkamaan haistelujohto diodin ja akun väliin.

Lue lisää

Saman tien kannattaaa jatkaa se johto hupiakulle saakka, jotta kompensoituu latausjohdon jännitehäviö. Miinuskaapeli on yleensä selvästi paksumpi, joten sen jännitehäviö on melko olematon, mutta latausjohdossa voi olla muutama kymmenys ta pidemmässä volttikin suuremmilla virroilla.

Ainakin VP:n purjevenemoottoreissa tuo sense-johto on keltainen ja on kytketty tehtaalla laturin ulkopuolella laturin ulostuloon. Koneen asentaja (veistämö tms) on sitten saattanut vetää sen hupiakulle, kuten minun veneessä.

Totta, jotta hupiakun napa on paras paikka haistelujohdolle.

Itse on vain niin rajoittunut omaan kiuluunsa, jossa paksut kaapelit tulevat hupiakuilta pääkatkaisijalle. Kun diodit olivat pääkatkaisijan vieressä, niin se oli käytännössä oiva paikka kytkennöille.

Silloin meillä oli veneessä kaksi samanlaista akkua, jotka olivat vuoropäivinä startti- ja hupiakkuna. Eli parittomina päivinä oli 1-akku ja parillisina 2-akku kytkettynä. Haistelujohto oli kytketty katkaisijan com-napaan. Tuossa oletuksena oli, jotta päivän aikana molemmat akut saivat latauksensa.

Nykyisin on 2xhupi ja startti erikseen releellä erotettuna. Paksuja kaapeleita on kaikilta akuilta siten, että ne saadaan tarvittaessa katkaisijasta yhteen starttia varten.

Monia mahdollisuuksia on. Pitää valita omaan käyttöön sopivin.

MitaanTietamaton kirjoitti:

Totta, jotta hupiakun napa on paras paikka haistelujohdolle.

Itse on vain niin rajoittunut omaan kiuluunsa, jossa paksut kaapelit tulevat hupiakuilta pääkatkaisijalle. Kun diodit olivat pääkatkaisijan vieressä, niin se oli käytännössä oiva paikka kytkennöille.

Silloin meillä oli veneessä kaksi samanlaista akkua, jotka olivat vuoropäivinä startti- ja hupiakkuna. Eli parittomina päivinä oli 1-akku ja parillisina 2-akku kytkettynä. Haistelujohto oli kytketty katkaisijan com-napaan. Tuossa oletuksena oli, jotta päivän aikana molemmat akut saivat latauksensa.

Nykyisin on 2xhupi ja startti erikseen releellä erotettuna. Paksuja kaapeleita on kaikilta akuilta siten, että ne saadaan tarvittaessa katkaisijasta yhteen starttia varten.

Monia mahdollisuuksia on. Pitää valita omaan käyttöön sopivin.

Lue lisää

Kytkennöille voi tietenkin laskea jännitehäviön. Todennäköisesti 1m hasitelujohto kytkettynä 50mm akkukaapeliin laskee jännitettä vähemmän kuin 3m haistelujohto suoraan navalle. Toisaalta 6mm haistelujohto saa olla 50m pitkä enen kuin sillä alkaa olla mitään merkitystä.
Käytän itse samaa järjestelyä ja tuon paksut kaapelit, jotka eivät laske jännitettä merkittävästi lähelle kytkentöjä. Niiden jännite on käytännössä sama kuin akun napojen.
Kyse on vain matematiikasta.

TaaplaanTyylilläni kirjoitti:

Kytkennöille voi tietenkin laskea jännitehäviön. Todennäköisesti 1m hasitelujohto kytkettynä 50mm akkukaapeliin laskee jännitettä vähemmän kuin 3m haistelujohto suoraan navalle. Toisaalta 6mm haistelujohto saa olla 50m pitkä enen kuin sillä alkaa olla mitään merkitystä.
Käytän itse samaa järjestelyä ja tuon paksut kaapelit, jotka eivät laske jännitettä merkittävästi lähelle kytkentöjä. Niiden jännite on käytännössä sama kuin akun napojen.
Kyse on vain matematiikasta.

Lue lisää

En ihan ymmärrä kirjoitustasi. Haistelujohdossa ei kulje virtaa (<1 mA), joten siinä ei tapahdu jännitehäviötä, vaikka se olisi kuinka ohut ja pitkä. Latausjohdossa kulkee latausvirta. 50 A aiheuttaa 4 m 50 mm2 kaapelissa 0,07 V jännitehäviön ja liitoksista tulee helposti 0,1 V lisää. Latausjohdoksi riittää mainiosti 10 mm2 kaapeli 60 A laturille. Siinä tulee 4 m matkalla ja 50 A virralla 0,35 V jännitehäviö, jolla ei ole mitään merkitystä, jos haistelujohto on akulla. Varsinkaan käytettäessä jakodiodia, josta tulee helposti 1 V jännitehäviö tuolla virralla.

Jännitehäviöistä seuraa kaksi asiaa: Jännite laturilla nousee (nostaa hiukan polttoaineenkulutusta) ja starttiakun latausjännite nousee (pienempi virta sinne, paljon pienemmät jännitehäviöt sekä diodilla että kaapeleissa).

Miksi ? ?

Jos johto esimerkiksi hinkkautuu niin, että kuori hajoaa ja se ottaa kiinni runkoon tai ruuvi löystyy ja pää irtoaa. Sulake on helpompi vaihtaa kuin palanut johto.

Tuo nimimerkki huumoriako kiteyttää kuitenkin asian aika hyvin. Osoittaisi ehkä humorintajua olla laittamatta akun navalta lähtevään johtoon sulaketta.

VitsiVitsi kirjoitti:

Jos johto esimerkiksi hinkkautuu niin, että kuori hajoaa ja se ottaa kiinni runkoon tai ruuvi löystyy ja pää irtoaa. Sulake on helpompi vaihtaa kuin palanut johto.

Tuo nimimerkki huumoriako kiteyttää kuitenkin asian aika hyvin. Osoittaisi ehkä humorintajua olla laittamatta akun navalta lähtevään johtoon sulaketta.

Lue lisää

Jutussasi tarkoitat varmaankin varoketta !

Tämä kyseinen "haistelu" johdin ei ole yhteydessä suoraan maahan, sen kautta kulkee vain pieni virta säätimelle ja vain silloin kun laturi kehittää jännitettä.
Jos piuha vioittuu laturin toimiessa, diodivika on seurauksena, jos se vioittuu kun laturi ei toimi, ei tapahdu mitään.

Niin nuo vauriot koskevat laturille aiheutuvia.
Itse johtimen vauriot oikosulussa ovat samat kuin missä tahansa muussakin johtimessa, mutta et kai vakavissasi ole esittämässä että jokaiseen virtapiirin johtimeen olisi sen alkupäähän laitettava "sulake" mahdollisen oikosulun suojaksi, se vaikuttaa jo selvästi kevyeltä pilalta.

Jos ko. johto hankautuu moottoria, laturia tai jotain muuta maassa olevaa vasten, se aiheuttaa akkuun oikosulun ja hyvin suuren virran, joka sulattaa tuon ohuen johdon eristeen ja kuumentaa johdon niin, että tulipaloriski on todellinen. Periaatteessa myös lataussäätimen vioittuminen voi aiheuttaa ko. oikosulun. Hyvällä tuurilla johto vain palaa poikki, huonolla palaa koko vene.

Ko. johdon katkeaminen ei aiheuta mitään dramaattista. Omassa veneessä johdon irrottaminen lopettaa latauksen kokonaan eli latauspiirissä on jonkinlainen mekanismi, joka vaatii jännitteen ko. johtoon. Varmasti missään laturissa haistelujohdon katkeaminen ei johda ylijännitteeseen ja siten mahdollisiin vaurioihin.

Kaikki akulta lähtevät johdot pitää suojata sulakkeilla, jotka mitoitetaan johdon paksuuden mukaan siten, että sulake palaa ennen kuin johto sulaa. Starttikaapelit ja keulapotkurin kaapelit ovat niin paksuja, että niiden varustaminen sulakkeilla alkaa olla ongelmallista. Ne myös kestävät niin suuria virtoja, että akku ei kauaa pysty niihin ylivirtaa syöttämään. Siksi niissä ei yleensä ole sulakkeita.

lisäys kirjoitti:

Niin nuo vauriot koskevat laturille aiheutuvia.
Itse johtimen vauriot oikosulussa ovat samat kuin missä tahansa muussakin johtimessa, mutta et kai vakavissasi ole esittämässä että jokaiseen virtapiirin johtimeen olisi sen alkupäähän laitettava "sulake" mahdollisen oikosulun suojaksi, se vaikuttaa jo selvästi kevyeltä pilalta.

Lue lisää

Eihän akulta (no siis plus-navasta) montaa kaapelia lähde ohi päävirtakytkimen ja siten ohi kytkinpaneelin, jossa on toivottavasti sulakkeet kaikille käyttölaitteille. Usein on myös pääsulake pääkytkimelle menevässä kaapelissa tai heti pääkytkimen jälkeen. Suoraan akulta lähtee pääkytkimellä menevän kaapelin lisäksi latauskaapeli moottorille, latauskaapeli maasähköön, latauskaapeli mahdollisella aurinkopaneelille, tuuligenulle jne., lämppärille ja ehkä vielä pilssipumpulle ja akkumonitorille. Miksei noissa olisi sulakkeita akun lähellä? Ainakin kaikissa, jotka eivät ole paksuja (>10 mm2).

Joakim1 kirjoitti:

Eihän akulta (no siis plus-navasta) montaa kaapelia lähde ohi päävirtakytkimen ja siten ohi kytkinpaneelin, jossa on toivottavasti sulakkeet kaikille käyttölaitteille. Usein on myös pääsulake pääkytkimelle menevässä kaapelissa tai heti pääkytkimen jälkeen. Suoraan akulta lähtee pääkytkimellä menevän kaapelin lisäksi latauskaapeli moottorille, latauskaapeli maasähköön, latauskaapeli mahdollisella aurinkopaneelille, tuuligenulle jne., lämppärille ja ehkä vielä pilssipumpulle ja akkumonitorille. Miksei noissa olisi sulakkeita akun lähellä? Ainakin kaikissa, jotka eivät ole paksuja (>10 mm2).

Lue lisää

" . Miksei noissa olisi sulakkeita akun lähellä "

Onneksi nämä teoriaveikot kytkee vain täällä keskustelupalstalla !
Että joka piuhan alkuun siihen sopiva sulake ! ! , no silleen.
Paras jättää koko akku pois ettei vaan tulipalo uhkaa.

vitsit_paranee kirjoitti:

" . Miksei noissa olisi sulakkeita akun lähellä "

Onneksi nämä teoriaveikot kytkee vain täällä keskustelupalstalla !
Että joka piuhan alkuun siihen sopiva sulake ! ! , no silleen.
Paras jättää koko akku pois ettei vaan tulipalo uhkaa.

Lue lisää

Toivottavasti et ole tehnyt veneisiin asennuksia, jos olet sitä mieltä, että sulakkeita ei tarvita. Kyllä se nyt on ihan perusjuttuja, että kaapelit suojataan sulakkeilla laite- ja kaapelivaurioiden varalta.

95% laitteista kytketään kytkinpaneelin kautta ja kytkinpaneeleissa on sulakkeet, nykyään aina automaattiset. Sulakkeiden lisäys siis koskeen niitä muutamaa piuhaa, jotka tulevat kytkinpanelin ohi suoraan akulle. Lämppäri on yleisin tällainen, sillä monet lämppärit eivät siedä virran katkaisua, vaan vaativat jäähdytys- ja puhdistusjakson. Lämppäreissä on yleensä kaksi virtapiuhaa, joista toinen menee suoraan akulle ja toinen kytkinpaneeliin.

Jos ja kun et minua kuitenkaan usko, näytä yksikin lämmittimen, maasähkölaturin tai akkumonitorin asennusohje, jossa ei käsketä laittamaan sulaketta suoraan akun plus-navasta lähtevään johtoon.

Joakim1 kirjoitti:

Jos ja kun et minua kuitenkaan usko, näytä yksikin lämmittimen, maasähkölaturin tai akkumonitorin asennusohje, jossa ei käsketä laittamaan sulaketta suoraan akun plus-navasta lähtevään johtoon.

Lue lisää

Antaisit jo olla tuon tyhjänpäiväisen touhoamisen.

Tiedän kyllä varokkeiden tarkoituksen ja tarpeellisuuden mutta kun ruvetaan puhumaan että tähän jännitteen "haistelu" piuhaankin se tarvitaan niin huumoriahan sen jo olla pitää.
Se onneton piuha saa runkokosketuksessa aikaan vain säätäjän diodien mahdollisen rikkoutumisen ja kärähtää itse hetkessä.

Ja jos osoittelemaan ryhdyt niin kerro ensin kuinka monessa ensiasennuksessa olet nähnyt tässä tai muissakaan laturin piuhoissa sulakkeita, ja sitten kelaat mielessäs miksi niitä ei ole ? :D:D

Kerro vielä miten ihmeessä akusta ei tule suurta virtaa runkoon ja miksi säätäjän diodi tuosta menisi rikki? Kyllä se säätäjä kestää sense-piuhassa 0-15 V jännitteen. Yleensä autospeksein tehty elektroniikka kestää paljon enemmänkin

Sulakkeita ei ole piuhoissa, joita pidetään riittävän hyvin suojattuna muuten. Jos sulaketta ei laita, on syytä huolehtia, että johto on erinomaisesti suojattu ja hankautuminen runkoon tai miinusjohtoihin ei ole mahdollista.

Joakim1 kirjoitti:

Eihän akulta (no siis plus-navasta) montaa kaapelia lähde ohi päävirtakytkimen ja siten ohi kytkinpaneelin, jossa on toivottavasti sulakkeet kaikille käyttölaitteille. Usein on myös pääsulake pääkytkimelle menevässä kaapelissa tai heti pääkytkimen jälkeen. Suoraan akulta lähtee pääkytkimellä menevän kaapelin lisäksi latauskaapeli moottorille, latauskaapeli maasähköön, latauskaapeli mahdollisella aurinkopaneelille, tuuligenulle jne., lämppärille ja ehkä vielä pilssipumpulle ja akkumonitorille. Miksei noissa olisi sulakkeita akun lähellä? Ainakin kaikissa, jotka eivät ole paksuja (>10 mm2).

Lue lisää

Jos kytkentä ei ole tolkuttoman vanha tai jos se on itse tehty, niin kaikissa järjestelmissä on sulake, jota myös varokkeeksi saa kutsua tai tosinpäin. Jos joku on vannoutunut keskustelmaan sanoita, niin fenderi on riittävän hedelmällinen aihe pilkunnssijoille :D

Maasähkölaturissa on itsessään järjestelmä, joka laukeaa oikosulkuun tai laite hajoaa ennen tulipaloa, kokeile vaikka.

Kaikissa sähkölaitteissa, mitä kytketään, on ohjeissa mainittu sulake ja sen koko. Katso vaikka ohjeista. Myös laturin haistelujohto tarvitsee sulakkeen. Asia on ilmeisesti niin itsestäänselvä, ettei kukaan tule ajetlleeksi ettei sulaketta laiteta ellei sitä kädestä pitäen auteta laittamaan.

Kannattaisi kokeilla, mitä tapahtuu käytännössä latausjännitteelle, kun haistelujohto irotetaan eikä vain päätellä, mitä voisi tapahtua ja sitten uskota omaan päättelytaitoon kuin jumalan sanaan. Tai siis pitää omaa päättelyä suurempana kuin jumala koska harva oikeasti uskoo veden päällä kävelyyn tai luomiskertomukseen. Kokeile, yllätyt. 30V paukkuu nopeasti ainakin sillä laturilla, millä minä kokeilin :D

Mitä sitten tulee paksuihin johtoihin ja sulakkeisiin, niin keulapotkurille menee aika tymäkkä johto. Minkä takia siinä on sulake?

ÄlkääKillitPuhukoHölmöjä kirjoitti:

Jos kytkentä ei ole tolkuttoman vanha tai jos se on itse tehty, niin kaikissa järjestelmissä on sulake, jota myös varokkeeksi saa kutsua tai tosinpäin. Jos joku on vannoutunut keskustelmaan sanoita, niin fenderi on riittävän hedelmällinen aihe pilkunnssijoille :D

Maasähkölaturissa on itsessään järjestelmä, joka laukeaa oikosulkuun tai laite hajoaa ennen tulipaloa, kokeile vaikka.

Kaikissa sähkölaitteissa, mitä kytketään, on ohjeissa mainittu sulake ja sen koko. Katso vaikka ohjeista. Myös laturin haistelujohto tarvitsee sulakkeen. Asia on ilmeisesti niin itsestäänselvä, ettei kukaan tule ajetlleeksi ettei sulaketta laiteta ellei sitä kädestä pitäen auteta laittamaan.

Kannattaisi kokeilla, mitä tapahtuu käytännössä latausjännitteelle, kun haistelujohto irotetaan eikä vain päätellä, mitä voisi tapahtua ja sitten uskota omaan päättelytaitoon kuin jumalan sanaan. Tai siis pitää omaa päättelyä suurempana kuin jumala koska harva oikeasti uskoo veden päällä kävelyyn tai luomiskertomukseen. Kokeile, yllätyt. 30V paukkuu nopeasti ainakin sillä laturilla, millä minä kokeilin :D

Mitä sitten tulee paksuihin johtoihin ja sulakkeisiin, niin keulapotkurille menee aika tymäkkä johto. Minkä takia siinä on sulake?

Lue lisää

Nyt kun sattui asiantuntija paikalle niin kerro ensin missä on sulakkeet perus starttiakku/vaihtovirtalaturi yhdistelmässä kun haistelujohto jos sitä on, on kytketty B napaan ja B startin kaapeliin.
Sitten tietysti kiinnostaa mitä tapahtuu kuvitellussa oikosulussa ?

Muuten omakohtaista kokemusta on haistelujohdon irtoamisesta käynnissä, lataus loppui, korjautui säätimen uusinnalla.

Mainiota_ kirjoitti:

Nyt kun sattui asiantuntija paikalle niin kerro ensin missä on sulakkeet perus starttiakku/vaihtovirtalaturi yhdistelmässä kun haistelujohto jos sitä on, on kytketty B napaan ja B startin kaapeliin.
Sitten tietysti kiinnostaa mitä tapahtuu kuvitellussa oikosulussa ?

Muuten omakohtaista kokemusta on haistelujohdon irtoamisesta käynnissä, lataus loppui, korjautui säätimen uusinnalla.

Lue lisää

Ei kai veneessä koskaan ole tuollaista kytkentää, jos on erillinen hupiakku. Jonkinlainen erotus on akkujen välillä. Vanhoissa veneissä se voi toki alla vain 0-1-2-both -kytkin.

Tuossa on kuitenkin se suuri ero, että haistelujohto on muutaman sentin pätkä laturin takana ja ei ehkä edes yltä mihinkään runkoon. Akulta tulevat kaapelit ovat paksuja ja niissä on paksu eriste. Hankautuminen on epätodennäiköisempää ja jos niin kävisi, akusta tuskin riittäisi tehoa paksun kaapelin kuumentamiseen. Ohut haistelupiuha sen sijaan ylikuumenee sekunneissa muutaman kymmenen A virralla mahdollisessa oikusulussa akusta maihin sen kautta.

Omassa veneessä haistelupiuhan voi huoletta irrottaa akusta. Lataus vain loppuu kunnes piuhan kytkee takaisin. Varsin huonosti suunniteltu, jos jotain menee rikki pelkästä haistelupiuhan irtoamisesta.