Poikamaisen lesbon tyyli

Mulle tulisi ainakin mieleen vaatetuksesta sellaiset löysät farkut tai lökärit, joku farkkutakki tai huppari. Lyhyet mustat ja sekaiset hiukset, jotain hopean värisiä ranne koruja ja paljon sormuksia. Korvissa pienet venytykset. Jalassa tennarit tai lenkkarit ja lompsiva miehekäs kävelytyyli. ja onhan niitä monia tyylejä mutta "poikamaisesta" lesbosta mulle tulee ekana mieleen tuollainen.

Ole vaan ihan oma itsesi ja luo oma tyylisi, joka vastaa sun sisäistä maailmaasi. Ole luova ja blendaa rohkeasti. Älä yritä miellyttää tai kalastella huomiota. Itsevarmuus ja oman persoonan mukainen tyyli vetää puoleensa! Usko pois, mä tiedän mistä puhun. :)

Olen minäkin lesbo enkä häpeä sitä tai yritä erityisemmin yritä peitellä sitä. Siitä huolimatta olen hyvin naisellinen. Poikamaisista tai miehekkäistä tyyleistä en pidä, koska en pidä pojista enkä miehistä ja näin ollen poikamaisuus eikä miehekkyys kiehdo millään tavoin, ei edes lesboissa.

Poikamaista tytöistä tulee mieleen sellainen murkkuikäisen näköinen nuori, jolla on vielä murkkuangsti päällä, hupparit, tennarit, farkut, haistattelu, syljeskely, rööki, kiroilu, tyhmyys, lapsellisuus ja epävarmuus. Pojat kun kehittyvät hitaammin kuin tytöt ja jututkin ovat sen mukaisia eli tyhmiä ja lapsellisia.

Se on ihan ok, jos olet tuollainen luonnostaan, mutta jos epävarmuudessa yrität peitellä naiseuttaisi ja kurvejasi mahdollisimman ylisuuriin lökävaatteisiin niin tulee mieleen, että olet epävarma itsestäsi, et ole sinut sukupuolesi ja muotojesi kanssa.

Tyyliä ja vaatteitakin tärkeämpää on terve itsevarmuus ja se, että on sinut itsensä kanssa. On vaikea olla ihmisen kanssa missään tekemisissä jos päällimmäisenä ongelmana on aina oma epävarmuus ja alemmuudentunne sekä roolin esittäminen. Jos korvien välissä asiat eivät ole kunnossa niin se on se ja sama mitä vaatteita kantaa yllään. Jos oma tyyli on vielä hakusessa niin kyllä se vielä sieltä pilkuhiljaa tulee. Pääasia on, että olet sinut itsesi kanssa oletpa sitten poikamainen tai naisellinen. Älä yritä kalastella epätoivoisesti huomiota olemalla sitä mitä et ole.

Toisin kuin luulet, naiseus ja naisellisuus ei ole merkki epävarmuudesta, pikemminkin merkki siitä, että uskaltaa olla ja on sinut oman sukupuolensa ja seksuaalisuutensa kanssa. Naiseus ei ole merkki heikkoudesta, epävarmuudesta, alistumisesta, tyhmyydestä tai köyhyydestä. Vaatii paljon enemmän vetäistä korkkarit jalkaan kuin piilotella epävarmana itseään hupparin ja lökäpöksyjen takana. Jos taas et tunne itseäsi sinuiksi naiseuden kanssa vaan tunnet olevasi poika tai mies, kyse ei ole lesboudesta vaan transasioista.

Miksi et vaan mene vaatekauppoihin kiertelemään tai katselemaan netistä vaatekauppojen sivuja? Sitten katsot mistä SINÄ tykkäät ja ostat ja käytät sellaisia vaatteita mistä SINÄ tykkäät. Miksi haluat näyttää siltä miltä joku muu haluaa/olettaa sinun näyttävän?

Ja aivan yhtä oudolta kuulostaa nuo pienet merkit luonteessa jotka vihjailisivat poikamaisuudesta. Älä nyt ainakaan ala polttamaan röökiä ja kävelemään jätkämäisesti ja kattomaan formuloita ja lätkää vaan siksi että saisit itsestäs poikamaisen. Ole oma itses.

Tahtoisi nyt vain vastauksia kysymyksiini enkä kysymyksiä joissa kysyntään miksi haluan näyttää siltä ja tältä. Oma on asiani miksi haluan pukeutui tai näyttää joltain tietyltä. Haluaisin vain selviä vastauksia kysymiksiini.

Olen luonteeltani vähän jätkämäisempi. Se ei ole valinta, se on vain millainen olen ollut jo ihan mukulasta asti. Koskaan ei oo barbit tai nuket kiinnostanut. Leikin legoilla ja pikkuautoilla. Isän kanssa nikkaroin tallissa ja autoin ropaamaan autoja ja mopoa. Olen sinut itseni kanssa. Tiedän olevani nainen ja olen ylpeä muodoistani. Silti pukeudun mielelläni reisitaskuhousuihin, bändipaitoihin ja tennareihin. Hametta käytän isommissa juhlissa. Housut vaan on paljon mukavammat :) Hiukset on lyhyet ja blondatut kun se nyt vaan sattuu sopimaan kasvonpiirteisiini. En ole siis tietoisesti etsinyt jätkämäistä tyyliä, puen sitä mikä saa oloni tuntumaan hyvälle. Harrastan myös moottoripyöräilyä mutta niin tekee moni heteronainenkin. En tarkoituksella korosta lesbouttani mitenkään ihan vaan löytääkseni seuraa. Jos jotakuta kiinnostaa niin tulee kysymään.
Lävistyksiä ja tatskoja löytyy myös. En tiedä paljonko ne mua tekee lesbomman näköseks eikä itse asiassa kiinnostakaan. Mä ite tykkään niistä niin sen takia otatin.

Mutta siis kysymyksiisi :)
Poikamaisesta lesbosta puhuttaessa ekana tulee mieleen sellainen punamustaan ruutupaitaan, mustiin caprireisareihin ja maihareihin pukeutunut musta (siis tukka) piikkitukkainen lompsija jolla roikkuu niitit, ketjut ja vyöt. Tai vaihtoehtosesti tv-maailmasta vaikuttajana L-koodin Shane ;)

Moro! Mikäli kaipaat tyylivinkkejä, voi seuraavasta sivustosta olla iloa :-) http://www.dapperq.com/2015/06/100-most-stylish-dapperqs-2015/

Googlaa 'lesbian tomboy style' :) Itsekin mielelläni näyttäisin tuolta, mut olen jotenkin ihan liian naisellinen, vaikka yrittäisin mitä.

Poikamaisissa lepakoissa on se huono juttu, että saavat transmaskuliiniset vaikuttamaan ulkopuolisten silmissä poikamaisilta lesboilta/bi, siis toisin sanoen naisilta.

Mutta sehän ei oikeasti ole teidän vika vaan ulkopuolisissa katsojissa, joilla heti pälkähtää päähän se virheellinen tieto minkä luulevat oikeaksi.

Eletään 2016 eikä osata pukeutuu..huhhuh!

Eli kysyisin että minkä näköisen jannu teille tulee ekana mieleen jos sanotaan poikamainen lesbo, eli minkälaista hiustyyliä, vaatetusta, koruja?

> lyhyt trendikäs hiustyyli, joka vaalennetut tai mustat tai shokkivärjätyt rennot farkut, jotka roikkuu lantiolla, löysä t-paita/ruutupaita/kauluspaita/tms ja ehkä vansin tennarit, joku miesten osastolta ostettu laukku tai reppu, tekonahkaisia tai kankaisia rannekkeita tai isoja ketjukoruja (tai ei mitään koruja) ei meikkiä!


Onko mitään merkkejä millä voisi toiselle lesbolle viestiä olevansa samanlainen.
Ja sitten vielä tämä luonne, en nyt tarkoita että haluaisin mitenkää muuttaa omaa itseäni ja luonnettani, mutta sellaisia pieniä merkkejä luonteessa jotka olisivat vähän poikamaisempia ja jota usein ei tytöltä odota. Vaikea selittää tuota mutta toivottavasti ymmärrätte.

> jos pukeudut poikamaisesti, yleensä naiset olettavat sun olevan lesbo jo valmiiksi joten ei tarvitse viestiä mitään. toki voit katsoa pitkään silmiin ja hymyillä.

tytöt ovat yleensä hiljaisia ja mukautuvaisia miesseurassa, joten erotut joukosta puheliaisuudella ja vastaanväittämisellä - ilmaise mielipiteesi asioista äläkä ole koko ajan samaa mieltä muiden kanssa. käyttäydy itsevarmasti ja rennosti.

"tytöt ovat yleensä hiljaisia ja mukautuvaisia miesseurassa".

1) Ai niin, eihän poikamaiset lesbot ole miehiä?! Siis MIEHIÄ. MIESseuraako ne lesbot ovat vailla? Tuskin.
2) Hyvin yleistävää ja stereotyyppistä. Tuskin kaikki heteronaisetkaan ovat tyhmiä, hiljaisia nyssyköitä, joita voi ohjata, määräillä ja manipuloida oman mielensä mukaan.

Itselleni tulee miehen henkilö, joka käyttää mukavia vaatteita, kuten vaikka paitapuseroita, huppareita, kollareita, t-paita, niinpä löysiä toppeja, joiden sivut saattaa rintsikatkin paljastaa, ja lenkkareita. Eikä meikkaa tai juuri korujakaan käytä. Hiukset aika lyhyet, enintään hartiamittaiset ja alaraja menee siinä millin siilissä (joka muuten usein on tosi kaunis).

Mutta oikeastaan mitkä tahansa "poikien/miesten vaatteiksi" mielletyt suunnilleen käyvät.

Käytös sitten semmoinen vähän jätkämäinen ja ehkä ronski tai karkeakin. Ei niin tunteikas, kuin naisellinen nainen ja myös ulospäin suuntautuneempi.

Mäkin haluaisin sanoa samaa kuin moni muu, mutta jätän sanomatta, kun jo sanoit, ettet moista kommenttia kaipaa :)

Joten, poikamainen lesbo. Itselleni siitä tulisi mieleen rento tyyli ja joko lyhyt tukka tai pitkä tukka kiinni. Rento tyyli voi olla monenlaista, mutta jos yrittäisin jotenkin tiivistää niin se näyttää nimenomaan rennolta: vaatteet eivät ole epämukavia päällä vaan tuntuvat hyviltä, rennoilta. Se voi olla kullekin mitä tahansa, olen nähnyt tässä laidasta laitaan tyylejä, joten en osaa paremmin kuvailla näin tekstillä. Se ei tarkoita aina löysää löysän perään - ehei.

Mutta jos haluat jotenkin viestiä muille, että olet lesbo, niin yleensä sateenkaari jossain muodossa toimii hyvin.

Eiiihjuhh

Kun itse tulin kaapista ajattelin, että mun täytyy olla poikamainen, jotta mut otettais vakavammin lesbona. Aattelin et pitäis olla vaan lyhyt poikamainen tukka, pukeutua ruutupaitoihin, rentoihin housuihin ja pitää jatkuvasti päässä pipoa tai lippistä et pitäis vain pukeutua mustiin, harmaisiin, sinisiin, ruskeisiin ja maastonvihreisiin vaatteisiin. Mut tosiasiassa mää pidän kuitenkin hameista, mekoista, kirkkaista ja heleistä väreistä(myös vaaleanpunaisesta ja muista pinkin sävyistä), koruista, erilaisista hiuskoristeista, huiveista, laukuista/kasseista yms, mutta yksnkertaisista malleista ja en liian hienoista. Korkokenkiä en tosin käytä, pidän enemmän tennareista, lenkkareista, matalista kävelykengistä jne. Nyt yritän kasvattaa mun tukkaa vähän pidemmäksi, ainakin korvien alapuolelle. Sen takia, että sut otettais vakavammin lesbona ei kannata muuttaa tyyliään, mutta jos on aidosti poikamainen niin sitten se on niin. Lesbo on lesbo vaikka olisi tyttömäinen tai naisellinen kuten hetero on hetero vaikka olisi poikainen tai miehekäs. Tyyli ei ole = seksuaalinen suuntautuminen. Toki jotkut paremmin tajuaa sinun olevan lesbo, jos sulla on lyhyt tukka, lompsit kuin mies ja ylläsi on flanellikankainen ruutupaita ja päässä pipo. Vaikka itse olen kuitenkin tyttömäinen/naisellinen, ainakin osittain(toki pidän poikamaisistakin asioista), niin pidän silti poikamaisista/androgyyneistä tai vähän butcheista naisista, vaikka tyttömäisiä/naisellisiakin toki katselen.

Poikamainen tyyli: lyhyt tukka, ruutupaita, rennot housut, tennarit, lenkkarit, maiharit, pipot, lippalakit, rennot t-paidat(mieluiten poikien tai miesten osastolta)joissa voi olla rintatasku, hupparit, polviin asti tai vähän alapuolelle ylettyvät shortsit kesällä, hihattomat puserot, rennot neuleet, nahkatakki, farkkutakki.

Istu jalat levällään, lompsi kuin mies, ylipäätään vältä kaikkea naisellista ja tyttömäistä. Älä missään nimessä ala huutaa jos näet oudonnäköisen hyönteisen, vaan nappaa se reilusti käsiisi ja vie ulos. Osta oma työkalupakki ja raivaa itsellesi oma tila jossa voit rassailla kaikenlaista. Käy kuntosalilla(no, kuka tahansa tyylistä huolimatta voi käydä ja liikunta tekee aina hyvää, esim.jumpassa käynti ja käveleminen) ja jos tykkäät skeitata hommaa skeittilauta ja opettele skeittaamaan. Ja jos haluat olla oikein jätkämäinen, niin älä vaihda sukkia moneen päivään, vaikka ne olisivat pohjasta jo tosi likaiset, äläkä ole aina huolissasi jos vaatteissasi on jossain kohtaa reikä.

Itse pidän itestäni enemmän nyt kuin ennen mun kaapista tuloo, jolloin en aina arvostanu itteäni naisena. Musta tuntuu et nyt olen alkanu pikkuhiljaa löytämään mun naiseuttani/tyttömäisyyttäni enemmän, kun en enää aattele itteeni suhteessa miehiin.

Paljon on noussut esille tietynlaisia ajatuksia ja näkemyksiä, joten heitänpä omani sekaan. Ihan sen takia, että olet vielä nuori, haluan tuoda esille myös vähän erilaisen näkökulman.

Olen maskuliininen nainen ja minun kohdallani se tarkoittaa paitsi maskuliinisuutta - ihan luontaista - ulkoisessa olemuksessa, myös pukeutumista pääsääntöisesti niin sanottuihin miesten vaatteisiin. Tosin samaan hengenvetoon huomautan, että lähellekään kaikista vaatteista ei ylipäätään voi sanoa, kummalle sukupuolelle ne on alunperin tarkoitettu. Juhlissa pukeudun pukuun ja kravattiin, töissä farkkuihin, suoriin housuihin, kauluspaitoihin, neuleisiin, pikeepaitoihin... Urheiluvaatteet ovat tietenkin erikseen, ja vapaa-ajalla päällä voivat olla rennommin esimerkiksi collegehousut.

Hiukseni ovat lyhyet (ne leikkaa malliin kampaaja), en värjää hiuksiani, minulla ei ole yhtäkään lävistystä edes korvissa), en pidä tatuoinneista, en ole koskaan tupakoinut, en juo olutta, enkä käytä reisitaskuhousuja vaellusvaatteita lukuun ottamatta. Silloin tällöin minulla voi nähdä hopeisen ja/tai nahkaisen korun, esimerkiksi Efva Attlingia.

Minun oletetaan yleensä olevan mies ja esimerkiksi yöelämässä naiset lähestyvät minua sillä olettamuksella. Olen ulkonäkööni ja urheilulliseen fyysiseen olemukseeni tyytyväinen, ja aina silloin tällöin saan kuulla naisilta olevani komea.

Tästä kaikesta huolimatta en koe olevani mies, enkä koe olevani väärässä kehossa. Luonteessani on sekä maskuliinisuutta että feminiinisyyttä monilla eri tasoilla. Oma nainen on minulle aina kuningatar, jonka kuljetan treffeille tai erilaisiin tapahtumiin, jolle avaan ovet, jonka kauppakassit kannan ja jolle tarjoan ravintolassa.

Mun kauppakasseja ei tartte kantaa kuin silloin, jos näyttää siltä etten todellakaan jaksa kantaa esim.kahta kauppakassia ja selkään jo ottaa. Tosin jos asuisin yhessä jonkun kanssa, niin sillon tietysti yhessä kannettais kassit, kun yhteiset ruuatkin olis.Tietysti kohtelias saa olla, esim.avata oven, mulle oven avaaminen tai naisen tai jonkun vanhan ihmisen päästäminen mun edellä esim.linja-autoon on mun toinen luonto ja olis outoo, jos en niis tekis. Mää kuitenkin haluun olla ihan tyttömäinen/perusnaisellinen, mut jos mulla olis tyttöystävä, niin hän vois olla myös poikamainen tai androgyyni tai jopa vähän butch. Musta on hienoa, että on eri tyylisiä naisia ja monenlaiset naiset on kauniita. Ei naisen tartte olla vaan Miss Suomen näkönen ollakseen kaunis. Mut käydäkseen oikeesta lesbosta ei lesbon tartte aina olla myöskään poikamainen tai miehekäs, vaan voi olla myös naisellinen/tyttömäinen. Jokaisen tyyli on sellanen mikä itestä tuntuu parhaimmalta ja olis tylsää, jos kaikki olis vaan saman tiiliskiven muotosia. Monimuotosuus tyyleissäkin on rikkaus.

Tukka pystyssä ja jätkämäinen olemus. Sama tyyli kuin vihreillä on yleensä. Seta, vihreä puolue ja henkinen kehitys kulkevat lähes aina käsi kädessä. Joko ronski jätkämäinen ja toinen likka naisellinen mutta arka, sellainen koulukiusattu tyyppi. Yksinkertaisesti lesbo on nainen kuka haluaisi, että hänellä on penis!