SOTE 1.7.2016 - 07:38
Sote-investointien ja -ulkoistuksien rajoituslaki astui voimaan
Kainuun uuden sairaalan kehitysvaiheesta on jo tehty sopimus. (Havainnekuva: Sweco Architects)Kainuun uuden sairaalan kehitysvaiheesta on jo tehty sopimus. (Havainnekuva: Sweco Architects)
Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalvelujen laajoja ja pitkäaikaisia ulkoistuksia sekä suuria investointeja rajoittava väliaikainen laki astuu voimaan tänään ja on voimassa 31.12.2019 saakka.
Lailla hallitus haluaa rajoittaa kuntia ja kuntayhtymiä tekemästä pitkäaikaisia ja laajoja sopimuksia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankkimiseksi yksityiseltä palveluntuottajalta.
Lisäksi rajoitetaan pitkäaikaisia rakennusten käyttöoikeussopimuksia sekä merkittäviä sosiaali- ja terveydenhuollon investointeja.
Tarkoituksena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen eteneminen hallituksen tavoitteiden mukaisesti. Hallituksen mukaan uuteen soteen valmistautuminen ei ole mahdollista, jos maakunta sidotaan pitkäksi aikaa uusiin kuntien tekemiin sopimuksen velvoitteisiin tai rakennushankkeisiin
Kuntaliitto piti lausunnossaan lakiluonnoksesta koko lakia tarpeettomana ja katsoi, että jos ministeriöllä on tiedossa konkreettisesti sote-uudistuksen kanssa ristiriidassa olevia hankkeita, ne tulisi yksilöidä.
– Tämä lisäisi päätöksen teon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, jolloin myös lainsäätäjällä olisi etukäteen tiedossa sääntelyn ennakoitavissa olevat vaikutukset tarkemmin kuin nyt, Kuntaliitto katsoi.
Irtisanomisehto pitkiin sopimuksiin
Väliaikaisen lain aikana laajoihin ja pitkäkestoisiin sopimuksiin on sisällytettävä irtisanomisehto, jonka mukaan maakunta voi tietyin edellytyksiä irtisanoa sopimuksen.
Ehdotettu sääntely ei rajoita kuntien ja kuntayhtymien mahdollisuutta tehdä sopimuksia niin kauan kuin ne vastaavat palvelujen järjestämisestä. Sopimuksen mukainen toiminta voi myös jatkua, jos tuleva maakunta katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi.
Irtisanomisehto on sisällytettävä sellaisiin rakennusten ja toimitilojen vuokra- tai muuta käyttöoikeutta koskeviin sopimuksiin, jotka kunta tai kuntayhtymä tekee 1.7.2016 – 31.12.2018 välisenä aikana.
Lisäksi irtisanomisehto on sisällytettävä yksityisen palvelujen tuottajan kanssa vastaavana ajanjaksona tehtäviin sopimuksiin, joiden ennakoitu arvo sopimuskauden aikana ylittää viisikymmentä prosenttia kunnan tai kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon menoista, ja joiden sopimuskausi on vähintään viisi vuotta.
Viiden miljoonan raja pysyi
Erillislain mukaan kunta voi omine lupineen tehdä rakennusinvestointeja, joiden kokonaisarvo on alle viisi miljoonaa euroa. Tätä suurempiin investointeihin tarvitaan STM:n poikkeuslupa. Poikkeuslupa edellyttää, että investointi on perusteltu sote-uudistuksen ja maakunnan näkökulmasta.
Säännökset mahdollistavat myös vuosihuoltoon liittyvät korjausinvestoinnit ja valvontaviranomaisten tarkastusten perusteella välttämättömät rakennusinvestoinnit.
Poikkeuslupaa tulee hakea myös sellaisiin yli viiden miljoonan euron tosiasiallisiin rakennusinvestointeihin, jotka kunta tai kuntayhtymä toteuttaa rahoitusmalliltaan vuokra- tai muuna käyttöoikeussopimuksena. Jos poikkeuslupa saadaan tällaiseen investointiin, ei kyseisen investoinnin rahoitusta koskevaan sopimukseen tarvitse sisällyttää irtisanomisehtoa.
Useat lakiluonnoksesta lausunnon antaneet pitivät viiden miljoonan euron rajaa aivan liian riittämättömänä. Esimerkiksi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä ilmaisi huolensa siitä, että laki käytännössä lopettaa investoinnit kriittiseksi kahden ja puolen vuoden määräajaksi.
– Yksityisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteisiin ei sisälly korjausvelkaa. Julkisten kiinteistöjen korjausvelka on merkittävä eikä sen hoitaminen voi tapahtua vuosikorjausinvestoinnein, PHSOTEY totesi lausunnossaan."
Sote-investointien ja -ulkoistuksien rajoituslaki astui voimaan
Kainuun uuden sairaalan kehitysvaiheesta on jo tehty sopimus. (Havainnekuva: Sweco Architects)Kainuun uuden sairaalan kehitysvaiheesta on jo tehty sopimus. (Havainnekuva: Sweco Architects)
Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalvelujen laajoja ja pitkäaikaisia ulkoistuksia sekä suuria investointeja rajoittava väliaikainen laki astuu voimaan tänään ja on voimassa 31.12.2019 saakka.
Lailla hallitus haluaa rajoittaa kuntia ja kuntayhtymiä tekemästä pitkäaikaisia ja laajoja sopimuksia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankkimiseksi yksityiseltä palveluntuottajalta.
Lisäksi rajoitetaan pitkäaikaisia rakennusten käyttöoikeussopimuksia sekä merkittäviä sosiaali- ja terveydenhuollon investointeja.
Tarkoituksena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen eteneminen hallituksen tavoitteiden mukaisesti. Hallituksen mukaan uuteen soteen valmistautuminen ei ole mahdollista, jos maakunta sidotaan pitkäksi aikaa uusiin kuntien tekemiin sopimuksen velvoitteisiin tai rakennushankkeisiin
Kuntaliitto piti lausunnossaan lakiluonnoksesta koko lakia tarpeettomana ja katsoi, että jos ministeriöllä on tiedossa konkreettisesti sote-uudistuksen kanssa ristiriidassa olevia hankkeita, ne tulisi yksilöidä.
– Tämä lisäisi päätöksen teon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, jolloin myös lainsäätäjällä olisi etukäteen tiedossa sääntelyn ennakoitavissa olevat vaikutukset tarkemmin kuin nyt, Kuntaliitto katsoi.
Irtisanomisehto pitkiin sopimuksiin
Väliaikaisen lain aikana laajoihin ja pitkäkestoisiin sopimuksiin on sisällytettävä irtisanomisehto, jonka mukaan maakunta voi tietyin edellytyksiä irtisanoa sopimuksen.
Ehdotettu sääntely ei rajoita kuntien ja kuntayhtymien mahdollisuutta tehdä sopimuksia niin kauan kuin ne vastaavat palvelujen järjestämisestä. Sopimuksen mukainen toiminta voi myös jatkua, jos tuleva maakunta katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi.
Irtisanomisehto on sisällytettävä sellaisiin rakennusten ja toimitilojen vuokra- tai muuta käyttöoikeutta koskeviin sopimuksiin, jotka kunta tai kuntayhtymä tekee 1.7.2016 – 31.12.2018 välisenä aikana.
Lisäksi irtisanomisehto on sisällytettävä yksityisen palvelujen tuottajan kanssa vastaavana ajanjaksona tehtäviin sopimuksiin, joiden ennakoitu arvo sopimuskauden aikana ylittää viisikymmentä prosenttia kunnan tai kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon menoista, ja joiden sopimuskausi on vähintään viisi vuotta.
Viiden miljoonan raja pysyi
Erillislain mukaan kunta voi omine lupineen tehdä rakennusinvestointeja, joiden kokonaisarvo on alle viisi miljoonaa euroa. Tätä suurempiin investointeihin tarvitaan STM:n poikkeuslupa. Poikkeuslupa edellyttää, että investointi on perusteltu sote-uudistuksen ja maakunnan näkökulmasta.
Säännökset mahdollistavat myös vuosihuoltoon liittyvät korjausinvestoinnit ja valvontaviranomaisten tarkastusten perusteella välttämättömät rakennusinvestoinnit.
Poikkeuslupaa tulee hakea myös sellaisiin yli viiden miljoonan euron tosiasiallisiin rakennusinvestointeihin, jotka kunta tai kuntayhtymä toteuttaa rahoitusmalliltaan vuokra- tai muuna käyttöoikeussopimuksena. Jos poikkeuslupa saadaan tällaiseen investointiin, ei kyseisen investoinnin rahoitusta koskevaan sopimukseen tarvitse sisällyttää irtisanomisehtoa.
Useat lakiluonnoksesta lausunnon antaneet pitivät viiden miljoonan euron rajaa aivan liian riittämättömänä. Esimerkiksi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä ilmaisi huolensa siitä, että laki käytännössä lopettaa investoinnit kriittiseksi kahden ja puolen vuoden määräajaksi.
– Yksityisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteisiin ei sisälly korjausvelkaa. Julkisten kiinteistöjen korjausvelka on merkittävä eikä sen hoitaminen voi tapahtua vuosikorjausinvestoinnein, PHSOTEY totesi lausunnossaan."
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.