Näin keski-ikäisenä minua mietityttää miksi jäin lapsena ja nuorena siskoni varjoon?Hänen harrastustaan tuettiin ja kannustettiin,häntä huomioitiin ja kukaan ei nähnyt mielipahaani ja yksinäisyyttäni.Olin tavallaan näkymätön ja kiltti lapsi en uskaltanut vaatia mitään.Nyt aikuisenakin tunnen itseni niin huonoksi siskoni rinnalla joka on menestynyt hyvin elämässään,on oma asunto,ulkomaan lomia ja urheilullinen.Itse olen ollut pidempään sairauslomalla leikkauksen jälkeen,työtön ja joudun murehtimaan raha-asioitani ja vielä ylipainoinenkin.Itkettää välillä kun en ole saavuttanut mitään ja tunnen olevani pettymys ja alempi arvoinen siskoni ja vanhempieni silmissä.Miten näet menneisyyteni ja tulevaisuuteni?Kiitän vastauksestasi.
Hyvä Zonette
herkkäsydän
0<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.