Tällä palstalla näkyy kaikenlaista jännää, että odotetaan jonkun prosessorin, SSD levyn tai milloin minkäkin vaikuttavan kaikkeen ja siitä on kiinni toimiikko tekniikka nopeasti vai ei. No, väärin menee. Tosiasiassa kyse on kokonaisuudesta ja sen mitoituksesta.
Lyhyt ohje menisi näin, että piirretään kokonaisuus graafiksi https://fi.wikipedia.org/wiki/Graafi jossa graafin "nodeja" on kaikkien käyttäjien kaikki päätelaitteet, verkkolaitteet ja palvelimet.
Se graafi siis noudattaa verkkotopologiaa https://fi.wikipedia.org/wiki/Verkkotopologia jossa tähden keskipiste toki on reititin ja keskipisteestä lähtee yhteys muualle. Topologiaan merkitään toki palvelut mitä käyttää oman verkon ulkopuolella ja käytetään mitoituksessa sitä omasta verkosta lähtevää kaistaa.
Jokaisella nodella sitten on muistia mitä se tarvitsee tiedon käsittelyyn, ja tallennustilaa tiedon säilömiseksi.
Topologiaa jatketaan piirtämällä nämä muistit jokaiseen nodeen omiksi alinodeiksi.
Tästä hässäkästä saadaan aikaiseksi graafi millä hommaa mitoitetaan. Olennaiset yksiköt tiedonmäärä (vaikka tavuina) ja graafissa kun on niitä nodeja niin niiden väliset yhteydet joissa nopeus on vaikka tavua/sekunnissa tai tapahtumaa sekunnissa (IOPS, request per second, muistin latenseissa tapahtumia sekunnissa jne.)
Koko homma toki suunnitellaan niin, että tässä topologiassa on päätelaitteiden ohella palvelin jossa on tiedostot. Joko omassa verkossa tai palveluna oman verkon ulkopuolella, jonkinlainen varmistuslaite näille tiedostoille (voi olla toinen palvelin), saattaa olla myös toinen palvelin omassa verkossa kahdennusta varten jos niin haluaa. Päätelaitteissa voi olla tallennustilaa myös tiedostojen kopioille, että ei tarvitse aina hakea kaukaisemmasta nodesta jossa yhteydet heikommat.
Ja se mitoitus sitten.. Kun on tällainen graafi jossa on tarvittavat palikat merkittynä ja tietää tiedon määrän, sitä lasketaan sitten minkälaiset kaistat ja tapahtumaa sekunnissa tarvitaan eri jutuilla.
Käyttö on sujuvaa kun asiat tapahtuu <1s viiveellä, mutta osa asioista tapahtuu taustalla jolloin nopeudella ei niin ole väliä ja välillä on hitaampia operaatioita. Sitä voi edelleen mitoittaa mikä on riittävä nopeus, että pitääkö homman suoriutua kahvitauon aikana, lounastauon aikana, illan ja seuraavan aamun välillä, viikonlopun aikana jne.
Kun tietää oman tiedon käsitteyn tarpeensa, saa mitoitettua helposti juuri niin nopean järjestelmän kuin haluaa ostamalla oikeata tekniikkaa oikeisiin kohtiin.
Tämä mitoitus toimii tasan siihen saakka kunnes on tarkoitus laskea paljon. Laskennassa on sellainen yksikkö flops (eli liukulukutapahtumaa sekunnissa). Taustalla tehtävä laskenta laitetaan sinne palvelimeen niin sinne niin paljon flopsia kuin tarvitset, tai jos esitetään jotain käyttöliittymää joka tarvitsee flopsia jonkun määrän niin tarkastellaan päätelaitetta, että on riittävästi flopsia.
Omassa laskennassa voi toki näpytellä laskinta, että monta laskutoimitusta sekunnissa jotkut asiat vie. Esim. jos laskentaresurssia on gigaflops, laite suorittaa miljardi laskutoimitusta sekunnissa ja sekunnissa ehtii laskea aika paljon juttuja.
Samanaikaiset asiat mitä laitteet suorittaa toki syö resursseja, esim. IOPS. Näitä kannattaa toki siis hajauttaa. Esim. varmistuksen kun tekee palvelin itse niin varmistus ei kuormita päätelaitteita, sitä kun vaikka silloin siirretään teratavun verran tietoa niin sehän laittaa kuorman päälle näihin yhteyksiin ja tallennuslaitteisiin.
Lyhyesti:
-Mitä oikein halutaan
-Suunnitellaan rakenne
-Mitoitetaan laitteet ja kaistat
-Shoppaillaan ja konffataan
Laskimen näpyttämisellä ja oikealla mitoituksella on onnistunut vuosikymmeniä tekemään sellaisia järjestelmiä kuin on tarvinnut. Jos sinulla tietotekniikka toimii hitaasti, olet jossain kohtaa ilmeisestikin mitoittanut tai suunnitellut rakenteen väärin.
Lyhyt ohje menisi näin, että piirretään kokonaisuus graafiksi https://fi.wikipedia.org/wiki/Graafi jossa graafin "nodeja" on kaikkien käyttäjien kaikki päätelaitteet, verkkolaitteet ja palvelimet.
Se graafi siis noudattaa verkkotopologiaa https://fi.wikipedia.org/wiki/Verkkotopologia jossa tähden keskipiste toki on reititin ja keskipisteestä lähtee yhteys muualle. Topologiaan merkitään toki palvelut mitä käyttää oman verkon ulkopuolella ja käytetään mitoituksessa sitä omasta verkosta lähtevää kaistaa.
Jokaisella nodella sitten on muistia mitä se tarvitsee tiedon käsittelyyn, ja tallennustilaa tiedon säilömiseksi.
Topologiaa jatketaan piirtämällä nämä muistit jokaiseen nodeen omiksi alinodeiksi.
Tästä hässäkästä saadaan aikaiseksi graafi millä hommaa mitoitetaan. Olennaiset yksiköt tiedonmäärä (vaikka tavuina) ja graafissa kun on niitä nodeja niin niiden väliset yhteydet joissa nopeus on vaikka tavua/sekunnissa tai tapahtumaa sekunnissa (IOPS, request per second, muistin latenseissa tapahtumia sekunnissa jne.)
Koko homma toki suunnitellaan niin, että tässä topologiassa on päätelaitteiden ohella palvelin jossa on tiedostot. Joko omassa verkossa tai palveluna oman verkon ulkopuolella, jonkinlainen varmistuslaite näille tiedostoille (voi olla toinen palvelin), saattaa olla myös toinen palvelin omassa verkossa kahdennusta varten jos niin haluaa. Päätelaitteissa voi olla tallennustilaa myös tiedostojen kopioille, että ei tarvitse aina hakea kaukaisemmasta nodesta jossa yhteydet heikommat.
Ja se mitoitus sitten.. Kun on tällainen graafi jossa on tarvittavat palikat merkittynä ja tietää tiedon määrän, sitä lasketaan sitten minkälaiset kaistat ja tapahtumaa sekunnissa tarvitaan eri jutuilla.
Käyttö on sujuvaa kun asiat tapahtuu <1s viiveellä, mutta osa asioista tapahtuu taustalla jolloin nopeudella ei niin ole väliä ja välillä on hitaampia operaatioita. Sitä voi edelleen mitoittaa mikä on riittävä nopeus, että pitääkö homman suoriutua kahvitauon aikana, lounastauon aikana, illan ja seuraavan aamun välillä, viikonlopun aikana jne.
Kun tietää oman tiedon käsitteyn tarpeensa, saa mitoitettua helposti juuri niin nopean järjestelmän kuin haluaa ostamalla oikeata tekniikkaa oikeisiin kohtiin.
Tämä mitoitus toimii tasan siihen saakka kunnes on tarkoitus laskea paljon. Laskennassa on sellainen yksikkö flops (eli liukulukutapahtumaa sekunnissa). Taustalla tehtävä laskenta laitetaan sinne palvelimeen niin sinne niin paljon flopsia kuin tarvitset, tai jos esitetään jotain käyttöliittymää joka tarvitsee flopsia jonkun määrän niin tarkastellaan päätelaitetta, että on riittävästi flopsia.
Omassa laskennassa voi toki näpytellä laskinta, että monta laskutoimitusta sekunnissa jotkut asiat vie. Esim. jos laskentaresurssia on gigaflops, laite suorittaa miljardi laskutoimitusta sekunnissa ja sekunnissa ehtii laskea aika paljon juttuja.
Samanaikaiset asiat mitä laitteet suorittaa toki syö resursseja, esim. IOPS. Näitä kannattaa toki siis hajauttaa. Esim. varmistuksen kun tekee palvelin itse niin varmistus ei kuormita päätelaitteita, sitä kun vaikka silloin siirretään teratavun verran tietoa niin sehän laittaa kuorman päälle näihin yhteyksiin ja tallennuslaitteisiin.
Lyhyesti:
-Mitä oikein halutaan
-Suunnitellaan rakenne
-Mitoitetaan laitteet ja kaistat
-Shoppaillaan ja konffataan
Laskimen näpyttämisellä ja oikealla mitoituksella on onnistunut vuosikymmeniä tekemään sellaisia järjestelmiä kuin on tarvinnut. Jos sinulla tietotekniikka toimii hitaasti, olet jossain kohtaa ilmeisestikin mitoittanut tai suunnitellut rakenteen väärin.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Tämä "jännä palsta" onkin Apua aloittelijalle.
Tuossa sitä apua nyt sitten on. Aloittelijoille kuin myös niille auttajille mitkä selittää puuta heinää. Ei tarvitse möyhkätä jostain prosessori ytimien määrästä tai muusta yhdentekevästä. Jos kaistaa on vaikka 10Mt/s kahden pisteen välillä niin 10Mt tietoa siirtyy siinä sekunnissa. Ei siihen auta monta ydintä prosessorissa on. Ja joku SSD lähinnä parantaa IOPS:ia. Sekään ei tee yks kaks kaikesta nopeata.
Mulle nettinopeudeksi riittää se, että pystyin surffailemaan ja katsomaan telkkaria netin kautta. Sillä taas ei ole mitään tekemistä tietokoneeni muun tehon kanssa, eikä mokkulayhteyteni laske millään tavalla koneeni varsinaista hyötynopeutta.
Ei tässä ole kyse mistään yksittäisestä "nettinopeudesta".
Se kaista löytyy lähiverkon muiden koneiden välillä, keskusmuistin ja massamuistin välillä ja jne.
Puhut jostain mystisestä tehosta vaikka siellä on eri puolilla kaistoja joiden läpi menee dataa tietty määrä sekunnissa. Ja toki sitten on IOPS:t yms. viiveet eri osien välillä ja jos lasketaan niin on jotain FLOPS per laskentayksikkö/core.
Ja sekö on "apua aloittelijalle" -osaston hommia laskeskella niitä?
Jos täällä esitetään kysymys, että haluan pelata pelejä x ja y, ja niiden täytyy pyöriä Ultra asetuksilla vähintään 60 FPS tai mieluummin nopeammin tarkkuudella 1920x1080 tai 1920x1200. Niin minkäslaista konetta lähtisit kysyjälle tarjoamaan? Mikä emolevy, paljonko muistia, näytönohjain (nVidia tai AMD? SLI tai CrossFire?), mikä prossu? Tuo sun selityksesi menee aloittelijalta täysin ohi, ja hän todennäköisesti pitää sitä vittuiluna.
"Jos täällä esitetään kysymys, että haluan pelata pelejä x ja y, ja niiden täytyy pyöriä Ultra asetuksilla vähintään 60 FPS tai mieluummin nopeammin tarkkuudella 1920x1080 tai 1920x1200. Niin minkäslaista konetta lähtisit kysyjälle tarjoamaan?"
Katson pelien laitevaatimuksista mikä on suositeltavat kokoonpano tuolle tarkkuudelle ja valitsen niistä järeimmän. Jos ei ole mitään suositusta tai tietoa vaan haluaa sellaisen, että kaikkeen riittää niin 8 core prosessorin tai 4 core hyperthreading, 8Gt muistia. Jos haluaa SSD:n niin sitten 16Gt muistia mutta ensisijaisesti muisti on tärkempi kuin SSD. GPU:n 6 teraflopsia riittää. Tallennustilaa pitää olla riittävästi.
Mutta, tämä nyt on aika marginaalista, pelaaminen kattaa niin marginaalisen asian mitä tietokonelaitteilla tehdään. Pitää tarkastella tietysti kaikki tarpeet läpi. Joku SLI/Crossfire on nippeliasiaa eikä enää oikein merkitse kun mitoitetaan.
"Tuo sun selityksesi menee aloittelijalta täysin ohi, ja hän todennäköisesti pitää sitä vittuiluna."
Tuossa on kerrottu olennainen asia. Jos menee ohitse niin sitten pitää opiskella että ymmärtää riittävästi, kuten vaikka mitä ne bitit, tavut, megatavut jne. ovat ja selvittää mikä se kaista missäkin kohtaa on. Nuo ovat alkeisperusasioita, samaa tasoa kuin mistä laitetaan tietokoneeseen virrat päälle.
Mulla ei mene ollenkaan ohi. Osaan itsekkin rakentaa koneen, millä onnistuu uusimpienkin pelien pelaaminen. Eli en tee tiedolla mitään. Kyse oli lähinnä siitä, kun vastaavia kysymyksiä palstalla on paljon. Suurin ongelma sun viesteissäsi on se, että sun omahyväinen asenne paistaa läpi lähes jokaisesta vastauksesta. Monet vastauksesi ovat tasoa, että aloittelija ei oikeasti ymmärä yhtään mitään. Kannattaisiko hieman muuttaa sitä tyyliä, tai vaihtaa foorumia mihin kirjoittelet? Tai oletko saanut bannit niin moneen, että ei ole jäljellä muita kuin tämä vessanseinä?
"Monet vastauksesi ovat tasoa, että aloittelija ei oikeasti ymmärä yhtään mitään."
Siltähän tuo vaikuttaa kun niin paljon kysellään jostain yhdentekevästä prosessorista ja sitten taas syytellään milloin ketäkin siitä kun järjestelmä toimii hitaasti.
Minulla ei ole mitään bannia mihinkään.
"Minulla ei ole mitään bannia mihinkään."
Mutta tänne pitäs olla
Nämä M-Kar höpötykset menee kaikilta ohi hilseen, niissä kun ei missään järejen häivää.
M-Kar painu helvettiin näiltä sivuilta.
Yksinkertainen kysymys, etkä ossa vastata, kirjottelet sivu kaupalla paskaa, vastaamatta kysymykseen.
M-KAR pöpisee puuta heinää. Kuvittelee olevan jokin tietäjä.
Onhan M-Kar oikeassa, kuten yleensäkin, mutta hänen selvityksensä ovat enimmäkseen Business-to-Business -asiaa, josta toisaalta aloittelijalta menee metrin yli hilseen ja ammattilainen ei kysyisi tai tuskin edes viihtyisi täällä.
Ammattilaisella tarkoitan muita kuin ICT -ammattilaisia. IT -topografia kiinnostaa hyvin suuressa määrin johtajatason vaikuttajia firmassa, TJ:n jälkeen eniten ehkä talouspäällikköä, jolle uuden järjestelmän perustamista tai vanhan ehkä kallistakin uusimista pitäisi voida perustella muutoinkin kuin voimasanoin ja käsiä heiluttelemalla.
Sujuva throughput ilman turhia investointeja tuo ja säästää rahaa. Siinä perustetta, ei vilkkuvissa valoissa ja kromikiillossa.
Vähän ehkä off-topicina Kollimaattorille, mutta mielenkiintoista, että mainitsit käsitteen "throughput". Ellen ihan väärässä ole, niin kyseinen käsite on avainsanana jopa ihan kuluttajatason halvoissakin verkkokiintolevyissä (NAS:eissa) kun puhutaan todellisista tiedonsiirtonopeuksista. Jotkut kiinnittävät huomion laitteiden bokseissa oleviin "speed/nopeus"-juttuihin (tyyliin "Averages 5 MB/s), jotka ovat harhaanjohtavia mainosmaisia "mukaominaisuuksia", joissa ei oteta huomioon laitteen mahdollisia pullonkauloja. Jokin komponenteista voi siis estää tuon 5 MB/s toteutumisen, jolloin todellinen tiedonsiirtonopeus on hitaampi. "Throughput" sen sijaan taitaa olla se faktuaalinen nopeus, jolla laite pystyy puskemaan tavaraa sisään-/ulospäin. Näin olen käsittänyt vertailemalla NASsikoiden todellisia tiedonsiirtonopeuksia... Laatikoiden kyljessä ilmoitetut nopeudet ovat lähes aina pienempiä kuin todelliset tiedonsiirtonopeudet, joista eri forumeilla tunnutaan käyttävän nimitystä "throughput".
Näinhän se on, että laitepakkausten kyljissä lukevat komeat numerot voisi työntää markkinamiesten hanuriin. ;)
"Onhan M-Kar oikeassa, kuten yleensäkin, mutta hänen selvityksensä ovat enimmäkseen Business-to-Business -asiaa"
"Onhan M-Kar oikeassa"
Ja ei varmasti ole oikeassa, yhtään selkeää vastausta mihinkään kysymykseen ei kaveri ole antanut.
"hänen selvityksensä ovat enimmäkseen Business-to-Business -asiaa"
Mitä helvetin "Business-to-Business", haluttiin tietää kokoonpano, eikä mitään "Business-to-Business asiaa"
Tuommosta paskan jauhantaan, esittää jotakin tietävänsä, puhuu kuin politikot, joilta myös saa vastauksena 30min puheen, mutta ei mitään vastausta kysymykseen.
Siihen on vain yksi syy, M-Kar EI TIEDÄ TITOTEKNIIKASTA YHTÄÄN MITÄÄN
Minähän arvostelin M-Karia yksityiskohtaisten teknisten ongelmanratkaisutaktiikoiden esittelemisestä täällä Suomi24:n Aloittelijat-palstalla. Ei se toimi noin, etenkään ei täällä.
Tänne sopivat paremmin kaltaisesi perseilijät, joiden elämäntehtävänä on brutaali asiantuntijoiden nimittely ilman hajuakaan mistään ICT -topografiasta, sen suunnittelusta tai etenkään ongelmienratkaisutaktiikoista jo etukäteen.
Jonnet ostavat krääsää ja kokoilevat systeemejään vailla etukäteissuunnitelmia tai tietoa kokonaisuuden toimivuudesta ja sitten itkevät täällä, kun jokin laite, jota ei ole speksattu toimimaan jo kasatussa systeemissä ei sitten yllättäen(kö?) toimikaan.
Toivotan sinullekin onnea valitsemallasi tiellä.
"Mitä+helvetin+"Business-to-Business",+haluttiin+tietää+kokoonpano,+eikä+mitään+"Business-to-Business+asiaa"+"
"Tuommosta paskan jauhantaan, esittää jotakin tietävänsä, puhuu kuin politikot, joilta myös saa vastauksena 30min puheen, mutta ei mitään vastausta kysymykseen."
Vastaus tulee sen mukaan mitä halutaan. Katsos kun se ongelma on siinä, että jos kysyjä ei itse edes tiedä mitä haluaa tai kysyy jotain järjettömyyksi miten voisi tunnin työllä säästää 1€ rahaa niin siihen on paha vastata.
Tämä on se syy miksi halutaan peruskouluihin ohjelmoinnin opettelua. Se syy ei ole se, että haluttaisiin kaikista ohjelmoijia vaan että saataisiin ihmiset kommunikoimaan yksiselitteisesti eikä epämääräisen monitulkintaisesti, tyyliin "hinta/laatusuhde" tai muuta sotkua. Voisi vaan kertoa selvästi, että mitä haluaa, mitkä vaatimukset ja kaikissa tilanteissa ja kertoa mitä on jo jos homma tarvitsee rajata johonkin.
Tarkoitin siis: Laatikoiden kyljessä ilmoitetut nopeudet ovat lähes aina SUUREMPIA kuin todelliset tiedonsiirtonopeudet, joista eri forumeilla tunnutaan käyttävän nimitystä "throughput".
Noh, joku keksinyt standartit nopeudellekkin.
Onneksi moista ei tarvitse ihmetellä. Kun työpöytä toimi salaman nopeasti ja ohjelmahallinat, netti ja ohjelma on vikkelät on kaikki ihanaa.
Asiaan vaikuttaa siis myös suuresti käytttävä käyttöjärjestelmä, jossa yleensä se uusin on se hitain!
hei M-Kar, mulla jäi perse himaan lainaatko naamaas?
M-Karin aloitusta jäänyt hirveästi pohtimaan minulle riittää että kone toimii (kohtuunopeasti) ja virtanapin sijainti on tiedossa. Olen saanut useasti apua M-Karilta eikä minulla ole ollut pahemmin vaikeuksia ymmärtää mitä hän tarkoittaa.
Huvittava tämä S24 keskustelu jos rekisteröidyt ja olet useasti palstalla niin perseilijät ottaa jyvälle takuuvarmasti sama ilmiö jokaisella S24:sen keskustelupalstalla.
Naurattaa myös nuo alatyyliset jutut kuten haistattelu ja homottelu ihan oikeasti luulen että osa noista on aikuisia mikä hyvin hämmentävää.
Toivon ja uskon että aloittelijapalstalta saa jatkossakin apua mutta tietysti sitä ratkaisua ongelmaan/vikaan kannattaa ensin etsiä itse, eihän sitä muuten opi mitään.
M-Kar ja muut prot toivon että jatkossakin jaksatte vastailla meidän aloittelijoiden ongelmiin.
>> Huvittava tämä S24 keskustelu jos rekisteröidyt ja olet useasti palstalla niin perseilijät ottaa jyvälle takuuvarmasti sama ilmiö jokaisella S24:sen keskustelupalstalla.
Naurattaa myös nuo alatyyliset jutut kuten haistattelu ja homottelu ihan oikeasti luulen että osa noista on aikuisia mikä hyvin hämmentävää. >>
Tämä ja muut S24 palstat ovat hyvin tärkeä "snapshot" elävästä elämästä. Palstoja kannattaa käydä silloin tällöin vilkaisemassa. Oma ihanteellinen mielikuva fiksuista suomalaisista murenee oikeutetusti hyvin pian. Kun viestejä lukee ja yrittää arvuutella millaiset henkilöt niitä kirjoittavat, niin ymmärtää paljon paremmin mistä salaliittoteorioiden kannattajat, "MV-lehden" lukijat ja katkerat syrjäytyneet tulevat. Ei tämä sivistymätön roskaväki ole vitsi, sellaista porukkaa on ihan oikeasti olemassa.
Noin se kannattaa laskea kuten M-Kar sanoo, jos on tarkan markan mies.
Mutta jossei aloittelijalla riitä ammattitaito saati ymmärrys kyseisen tasoisen analyysin tekemiseen, näissä tavallisissa kodin käyttötarpeissa yleensä pääsee helpommalla ja halvemmalla kuin hommaa vain riittävän hyvän.
Laskentateho tai tallennustila ei sinäänsä nykyään ole niin kallista, että sen takia kannattaisi erityisesti kitsastella.
Isoin ongelma ja vaiva tulee yleensä siitä, jos hommataan käyttötarkoitukseen riittämättömät välineet. Liian hyvän kanssa yleensä pärjää, joskin toki siitä tulee pieniä ylimääräisia kustannuksia, joita voi optimoida pois arvioimalla tarpeensa tarkemmin. Mutta se arviointi vie aikaa ja vaatii ymmärrystä, josta päästään siihen, että aika on rahaa ihan yhtälailla.
Tosiasiassa homma harvemmin on kiinni laskentatehosta. Aikaisemmin yleensä muistin määrä ja/tai tallennustila oli se mikä oli alimitoitettua. Nykyään näkyy olevan laitteiden määrä alimitoitettua tai yleensäkin toimintavarmuudesta huolehtiminen. Tyyliin kaikki munat samassa korissa ja sitten vielä jotain rupuista tekniikkaa mikä ei kestä ja lisäksi vahva riippuvuus siihen tekniikkaan.
1.+Mitä+sillä+kuuluu+tehdä?
Joo, osaamista pitäisi olla. Tietotekniikan pitäisi olla apiväline eikä kailen ajsn vievä rosvo.
"Tehdäänkö heti vai atkoolla?" on vuosikymmenet ollut voimassa eikä muutosta tule. Tyhmät systeemit eivät hae ja käytä sovelluksia.
Vuosikymmenet on myös tietotekniikka toiminut nopeasti ja viivyttelemättä.