Saako omaa äitiään inhota?

Kyllästynyttähänkaikkeen kirjoitti:

Oon miettiny tätä monesti, kun itellä on kasvanu inho tosi useesti omaa äitiä kohtaan. Selitämpä hiukan: Lapsuudessani usein äiti sai kauheita raivokohtauksia jos esim. hammastahnaa oli lavuaarissa, sukkapari oli lattialla tai vessan lattia oli hieman märkä suihkun jälkeen (hänen mielestään vessan lattia pitäisi aina pyyhkiä pyyhkeellä, vaikka meillä on peilin edessä vessamatto ettei jalat mene märiksi), hän on monesti uhannut tappaa minut ja sisareni pahimpien riitojen kohdalla, uhannut irrottaa pään, haukkunut hyödyttömäksi paskaksi jne (myös silloin kun olen ollut vain joku 10v). Kerran hän tuli aurinkolomalta etelästä mihinkä hän ei ottanut meitä mukaan, kotiin tultuaan hän näki että vessassa oli likaista tai jotain (olimme kyllä imuroineet koko talon, siistimme keittiön likaisista astioista jne) ja siellä vessassa sattui nyt unohtumaan ilmeisesti jotain, hän sai taas kauhean raivarin ja haukkui pystyyn jakun johonkin vastasin että käytä aivojasi niin hän löi minua :-) Myös joskus pienenä sanoin häntä mielisairaaksi ja mottasi minua täysiä. Vanhempani ovat eronneet joka on ihan hyvä, äiti se vain aina huusi jos iskä oli tehnyt jotain, tavaroita tuli rikottua ja vaikka lapset näkivät ja itkivät niin äiti saattoi ottaa puukonkin esiin. Outoa on kyllä että normaalissa mielentilassa hän on ihan ok ja hauska ihminen. Monesti sain ihmetellä pienenä miksei kaverin äidit hermostuneet niin suht. pienistä asioista, jos ruokailin kavereilla vein yleensä oman lautasen ja juomakupin pois pöydältä vaikka kaveri itse jätti kaiken äitinsä siivottavaksi, kun itse pelkäsin että kaverin äiti kieltää minua ja kaveriani olemasta kavereita jos en käyttäydy täydellisesti. Kuulin sitten myöhemmin että kavereitten vanhemmat sanoivat "Ota vähän oppia tuosta [minusta]". Kun ikää tuli, uskalsin huutaa äidille takaisin ja antaa samalla mitalla, joka johti siihen että äiti uhkaili tappaa, hyökkäsi kimppuun jne ja sitten poliiseja tuli välillä käymään (nää ei sitten uskonu mua kun kerroin millanen äiti on ja uhkasi putkalla kun äiti vetää tekoitkuja vieressä). Vasta kun sain näkyviä viiltoja jonkun tappelun seurauksena soitin poliisit ja jouduin puoleksi vuodeksi lastensuojelulaitokseen kun olin varhaisteini. Siellä huomattiin verillä olevia paikkoja kehossani ja sairaalassa tehtiin lastensuojeluilmoitus. Monesti välttelin kavereitten tuontia kotiin, koska äiti veti raivareita heidänkin edessään, jakun ala-asteella rakastin koulussa olemista, kuulin kun eräs kaveri sanoi että "Se [minä] tykkää olla koulussa kun ei tarvi kestää sen äitiä". Äitini myös usein sanoo että minulla on täydellinen elämä, homma onkin se että olen kokenut paljon syviä sydänsuruja n. 3v ajan kun eräs tyyppi leikki tunteillani, minua kiusattiin ala-asteella ja puolet ylä-asteesta ja ala-asteen lopussa ja täysin alussa ei ollut kavereita, josta mainitsin äidille ja hän vastasi että "Mitä minun pitäisi sille tehdä", kun luulin että äidin pitäisi olla tukena. Äitini ei myös hyväksy sitä että on väärässä, kerran tuli kaupasta kauppakassien kanssa ja ne oli tipahtanut painonsa ansiosta kun olin matkalla auttamaan, sain huutia kun en tullut tarpeeksi nopeasti. Hän myös usein perustelee minulla olevan täydellinen elämä sen takia, että me olemme suht. varakkaita ihmisiä, ja kun olin 6. luokalla hän väitti että rahalla saa kaiken, mukaanlukien rakkautta. Joskus myös jos olen väsynyt ja en jaksa hänen selittelyjään jostain, ja yritän pyytää mahd. rauhallisesti että mä en nyt jaksa tällästä voitko mennä niin se aloittaa taas riidat, kerran tällaisessa tilanteessa olin hetken mielenjohteesta ottanut lääkkeet kaapista, laittanut lasillisen vettä ja vetänyt niin monta pilleriä että niitten sulaminen tuntui mahassa pikkuhiljaa ja tuli outo tunne, tarkoituksena päästä pois. Äiti soitti lastensuojelulaitokseen mistä olin päässyt takaisin kotiin, ja johtaja soitti ambulanssin joka vei minut sairaalaan jossa minut pakotettiin juomaan pullollisen jotain mustaa litkua joka estää lääkkeitten toiminnan, olin siis 15(?) tuolloin, eli on tuostakin monta vuotta mutta silti. Huomasin siinä kohtaa myös kuinka ärsyttää muut nuoret, jotka levittää kaiken mahdollisen dramaattisen nettiin jne, mutta itse kerroin vain 3 kaverille, vaikka siinä yläasteen lopussa olin ehtinyt muuttua suht. suosituksi. Tuossa nyt siis jutun ydin aika pitkästi selitettynä, sain idean koska suutuin taas äidille kun menimme nyt Maltalle lomamatkalle, kiinnostuin eräästä alle 25 vuotiaasta miehestä, ja oivoi yli 40v äitini vei hänet vaikka hehkutin hänelle että kuinka mukavan ja hyvännäköinen jätkä ja jotakin hehkutti vielä tästä mulle vaikka pyysi olemaan kadehdimatta (hän myös vaihtaa miehiä muutaman vuoden välein ja on erittäin lapsellinen) Yritin olla normaalisti ettei loma mene pilalle, mutkun tässä taas olisin halunnu mennä mukaan yhteen aktiviteettiin mutta äitini protestoi ja valitti vastaan ja meni hermot, haistatin vitut ja lähdin huoneeseen kirjoittamaan tätä. Osaako kukaan antaa mitään vinkkejä?

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä