Rakkaus alkoholistiin tehnyt itseni sairaaksi

Olen tuntenut tämän miehen 7 vuotta,ensi silmäyksellä rakastunut ja siitä saakka epätoivoisesti hänestä kiinni pitänyt.Kukaan terve ihminen ei tätä kohtelua sietäisi,niin mikä minussa on vikana?Asumme eri paikkakunnilla ja välillä on ollut vuodenkin tauko jolloin emme ole olleet tekemisissä.siinä ajassa olen onnistunutkin eläämääni ihan hyvin jatkamaan mutta sitten hän on ottanut yhteyttä taas ja kaikki paha on alkanut alusta koska en osaa sanoa ei.palataan vuosia taaksepäin hän tuli asumaan luokseni oli silloin jo alkoholisti mutta en sitä osannut ajatella niin.käytti rahallisesti hyväksi.jo silloin tunsin olevani hänelle piika ja arvoton.sitten yksi päivä vain otti ja häipyi ja palasi omaan kaupunkiinsa.mitään selitystä en saanut ja se satutti ja paljon.siitä pian huomasin olevani raskaana.kun sain tietää olin onnellinen enkä kaivannut häntä ja tiesin että lapsen kasvatan yksin.meni muutama kk ja hän otti yhteyttä ja kerroin raskaudesta.mies sanoi olevansa onnellinen ja haluavansa olla kanssamme.mutta niin ei käynyt,jossakin vaiheessa yhteydenpito taas hiipui ja sain kuulla että hänellä on toinen nainen.onnistuin silti nauttimaan raskaudestani.tyttö syntyi ja olimme hyvin vähän yhteydessä ja vähän ajan päästä sain kuulla että tämä hänen tyttöystävänsä oli raskaana ja tuo uutinen sattui ja paljon.uskon että olin masentunut mutta en hakenut apua vaan perheeni avulla ja ajan kuluessa onnistuin pääsemään hänestä yli emmekä pari puhelua lukuunottamatta olleet tekemisissä toistemme kanssa vaan keskityin itseeni ja tyttäreeni.mutta sitten viime kesänä olin hänen kaupungissaan käymässä ja tapasin hänet ja kakki tunteet palasivat.siinä vaiheessa kertoi että oli juonut 3kk joka pvä.itse palasin kotiini ja hän soitteli ja kertoi haluavansa olla tyttärensä ja minun kanssa.taas sain turhia lupauksia ja soittelu loppui eikä hän tullut ja olin taas täysin rikki.kuitenkin parissa kk aloin taas pystymään olemaan ajattelemasta häntä.muistan että olin niin onnelinen kahdestaan tyttäreni kanssa.sitten viime marraskuussa hän taas otti yhteyttä ja kertoi kuinka on ikävä että rakastaa ja haluaa olla perhe.kertoi myös että juomine on siitä kesästä saakka jatkunut myös melkein joka pvä mutta itse ei tarvinnut kuin kuulla hänen äänensä niin tiesin että irti en pääse.aloimme seurustella joka pitkään oli sitä että puhuimme puhelimessa.aina kertoi kuinka rakastaa ja tyttäreensäkkin tutustui aluksi puheluiden kautta.itse matkustin hänen luokseen 3 kertaa.halusin olla hänen kanssaan vaikka sielläkin vaan joi.tunsin suurta sääliä ja halusin että saan hänet pois sieltä.jossakin vaiheessa kertoi että terveys alkoi reistailemaan että monesti oksenti verta ja olin todella huolissani.joka kk hän lupasi että tulee meidän luoksemme ja sitten rauhottuu.koko talven ja kevään olin hyvin ahdistunut hänen ongelmistaan ja halunnut eroon tilanteesta mutta sitten jos en kuullut hänestä masennuin täysin ja iltaisin kun olin saanut lapsen nukkumaan romahdin.kesäkuun alussa kun itse jäin työttämäksi hän vihdoin tuli luoksemme.ensimmäinen viikko oli vaikea,hän joi melkein koko ajan ja yksi yö niin paljon että kotiin piti kutsua ambulanssi joka vei hänet sairaalaan.maksa arvot olit jtn 1700 eli tilanne hyvin vakava.olisi pitänyt jäädä hoitoon pitemmäksi aikaa ja mennä katkolle muttei suostunut vaan tuli meidän luoksemme.olin todella huolissani mutta mtn en voinut tehdä kun ei hoitoon suostunut.selväksi tein sen että silloinkun tyttö on kotona niin ei juoda ja onnistuikin sitten olemaan arkipäivinä juomatta.mutta yhteisolo ei helppoa ollut.tytön kanssa kyllä leikki ja välillä oli mukavaakin kun tuntui siltä että olimme perhe mutta sitten itseäni ahdisti kun mies ei liikkunut sisältä melkein ollenkaan.kauppaan ja leikkikentälle muutaman kerran tuli mutta ne siinä ainuat perheen kesken tekemiset olikin.sitten jos alkoholia vkloppuna piti saada niin kyllä tultiin mukaan kauppaan.minun se alkoholi piti aina ostaa kun itsellä ei ollut henkkareita.kertoi kyllä että masentaa ja näytti mitä vierotusoireita tulee kun koittaa lopettaa.yritin välillä antaa sitten miehen olla,passasin ja koitin että olisi hyvä olla.suurimmaksi osaksi maksoin ruuat ja juomisetkin.eli käytti taas rahallisesti hyväksi.välillä ahdistuin koko tilanteesta niin paljon että kaikki purkautui riitelynä ja kysyin haluaako lähteä pois mutta vastaus oli aina ei ja että pitää antaa mahdollisuus ja niin tein vaikka yksi vkloppu kun molemmat olivat juoneet kuristi hän minua keittiön lattialla.en tiedä miten tuonkin sivuutin.mutta nyt perjantaina sai mies lääkäriltä soiton että hänellä on paha maksasairaus,maksakirroosio ja että ke pitää tulla sairaalaan.huomasin että mies ahdistui mutta jatkoi juomista silti ja väitti että ei juomista ole kielletty.itse ahdistuin tuosta kaikesta todella paljon.mies vaan vaatii että alkoon pitää mennä ja en suostunut vaan sanoin lähteväni ulos rauhoittumaan.olin poissa n.10min.avaimet olivat jääneet hänelle ja jouduin kiipeämään ikkunasta sisälle ja siellä huomasin