Olen kokenut euforiaa uusien renkaiden ansiosta.
Vaihdoin Michelinin 205/65/15 Venäläisiin Nokian hakka green 2 195/65/15 renkaisiin.
Rengasmelu ei täysin kadonnut mutta karkeakaan asfaltti ei enää ole läheskään niin meluisa kuin aiemmin.
Tasaisella asfaltilla ei voi juuri erottaa rengasmelua ilmavirran kohinasta.
Autoni on luonnostaan hiljainen ja uusilla renkailla suorastaan äänetön.
Vaihdoin Michelinin 205/65/15 Venäläisiin Nokian hakka green 2 195/65/15 renkaisiin.
Rengasmelu ei täysin kadonnut mutta karkeakaan asfaltti ei enää ole läheskään niin meluisa kuin aiemmin.
Tasaisella asfaltilla ei voi juuri erottaa rengasmelua ilmavirran kohinasta.
Autoni on luonnostaan hiljainen ja uusilla renkailla suorastaan äänetön.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Itsellä Nokian renkaista päinvastaisia kokemuksia, tosin verrokkina Conti.
Autossasi vikaa äänieristyksessä, omassa samankokoiset Misukat (energy) eikä mitenkään häiritsevää melua. Toki paineetkin vaikuttavat, ylipaineella noista saa kyllä äänekkäät, suosituspaineilla ovat hiljaiset. Ehkä rengasliikkeessä vain laittoivat paineet kohdalleen? Ja muutenkin uusi pehmeä rengas tuuppaa olemaan hiljaisempi kuin vanha kova rengas.
Asennuspaineeksi pyysin 3,0 bar n. 300 kPa
Noin suurella ylipaineella varmasti saat 205/65/15 renkaat meluamaan kunnolla. Omassa autossa tuon rengaskoon suositus on 2,2, itse käytän 2,4 ja silloin ovat vielä hiljaiset. Kokeilin kerran 2,8 ja silloin melusivat jo häiritsevästi.
Miksi tuollainen ylipaine? Ei se ainakaan kulutusta laske verrattuna pieneen, esim 0,2 yli suosituksen ylipaineeseen. Kokeiltu on.
"Asennuspaineeksi pyysin 3,0 bar n. 300 kPa "
Tuo on hyvä tapa varmistaa että varmasti meluaa. Ei minkään 15'' renkaan suosituspaine ole lähelläkään noin korkeaa.
Jos suomalainen ei ole käynyt ajamassa Keski- Euroopan teillä, hän ei tiedä mitä tarkoittaa rengasmelun puuttuminen. Silloin saatat eka kertaa kuulla miten autosi moottori murisee! Suomessa joudutaan tekemään asfaltit louhossepelistä, että edes yhden talven kestäisivät kovametallin hakkausta. Lisäksi tiet kuluvat heti vaimentavan bitumin tarrautuessa autojen kylkiin ja tiet muuttuvat yhä meluisammiksi ajaa. Meidän pitäisi tehdä parannus.
Syyn kovaan rengasmeluun me kaikki tiedämme. Se on nastarenkaat selvä se.
Kun asfaltti on uutuuttaan tasainen ta siinä on tuoreita paikkauksia on tie- ja rengasmelu pieni. Samalla tavoin ajettaessa poissa urista on asfaltti tasaisempaa.
Rengasmelu on paikallinen ja yksittäsen autossa matkustavan ongelma.
Suurempi ongelma se on ympäristölle, sekä melun, luonnon saastumisen että taloudellisten uhrausten takia.
Renkaatkin ovat erilaisia sen sai avaajakin todeta. Tasaisella asfaltilla uudet erimerkkiset renkaat tuottivat minimaalisen melun, hän toteaa aivan oikein:
"Tasaisella asfaltilla ei voi juuri erottaa rengasmelua ilmavirran kohinasta.
Autoni on luonnostaan hiljainen ja uusilla renkailla suorastaan äänetön."
Itse en haluaisi mitään "murinaa" vaan mahdollisimman suurta hiljaisuutta 40 - 50 db melutaso auton sisätiloissa olisi tavoiteltava arvo.
Tällöin äänen voimakkuus olisi 0,001 tai alle nykyisestä.
Siis melun syy ovat NASTARENKAAT sekä kesällä että talvella.
Suomessa on talvi, Keski-Euroopassa ei. Suolaus, pakkaset vaihdellen plussakelien kanssa on nastarenkaiden ohella syy, miksi Suomessakaan, kuten missään muuallakaan vastaavissa olosuhteissa ei voida tehdä keski-eurooppalaistyylisiä teitä pehmeästä bitumista pienirakeisen hiekan kera. Se yksinkertaisesti ei kestä suomalaisia talvia, ei vaikka ajettaisiin kesärenkailla ilman suolaustakin koko talvi.
Turvallisuus menee selkeästi ohi lähinnä vain mukavuustekijän eli vähämeluisuuden. Melun alkusyy on siis talvi, ei sen vuoksi tarvittavat turvavarusteet.
Tämän luulisi jo jokaisen suomalaisen ymmärtävän. On siis kestettävä vain karkeampia tienpintoja.
Ihan toinen juttu sitten on, että tiestöä ei pidetä kunnossa. Se on poliittinen priorisointikysymys, ei rahakysymys. Rahathan on kerätty yli seitsen-kymmenkertaisesti hieman laskentatavasta riippuen tienkunnossapitoon nähden.
Keskisessä Euroopassa asuu aivan samanlaisissa olosuhteissa yli 50 miljoonaa ihmistä. Nämä olosuhteet löytyvät tuhansia kilometrejä leveän ja satoja kilometrejä pitkän Alppi- ja esialppialueen seuduilta. Nämä kymmenkertaisesti Suomen asukasmäärän ylittävät ihmiset eivät tarvitse kovametallipiikkejä kumirenkaisiinsa, mutta usesassa maassa kitkarenkaat on oltava kolarin varalle jos jotain sattuu, muuten vakuutus ei korvaa.
Sama koskee suomalaisia linja- ja kuorma- autoja, tosin ne eivät tarvitse kitkarenkaita vaan saavat lain mukaan ajaa kesärenkain talvellakin. Edelleen voi huomioida, että Suomessa saa kuljettaa jopa 100 ihmistä maksullisesti kesärenkain varustetulla linja- autolla ja otta matkasta maksun ilman, että ihmishenki tai terveys olisi vaarassa.
Höpsistä. Turha vertailla harvaliikenteisiä alppiteitä, jotka nekin ovat useinmiten sulia ja suolattuja, suomalaiseen talveen joka on jokaisen ja koko valtakunnan kaikkien ihmisten kiusana enemmän tai vähemmän paikasta riippuen 3-6 kuukautta. Lisäksi, kun suomalaisia olosuhteita vastaava liukkaus ja lumi toisinaan yllättää, niin lumiketjut pistetään heti alle.
Se, että Suomessakin raskasliikenne ja muukin ei-nastarengaliikenne pärjää nykytapaan, johtuu juuri siitä että suurin osa ajaa nastoilla ja teitä suolataan jatkuvasti. Suolauskaan ei 'pure', jos pakkasta on yli 6 astetta, ja silloin vain nastat vähentävät liukkautta käytännössä.
Tilanne muuttuisi dramaattisesti, jos suolaus ja nastarenkaat poistuisivat. Suolauksen huomattavalla lisäämisellä voidaan korvata nastojen hyödyt liukkaudentorjunnassa alle 6 asteen pakkasissa.
Kitkat kyllä riittää, kun olosuhteet luodaan nastoilla ja suolauksella hiekotuksineen riittävän hyviksi. Ja asenne kohdalleen. Näin usein onkin nykyisin Suomessa.
Jokin aika sitten joku liukkauteen liittyvä selvitys (en nyt muista mkä) arvioi liikennekuolemien kasvavan heti välittömästi 9 henkilöllä, jos nastat poistuisivat ja sen päälle tietysti moninkertaiset määrät loukkaantumisia, materiaalivahingoista nyt puhumattakaan. Yhteiskunnalle yksi liikennekuolemat on hieman vajaan 3 miljonan 'arvoinen menetys' , loukkaantuminen hieman alle miljoonan 'arvoinen'. Materiaalivahingot vielä päälle. Ei siis laisinkaan halpaa, vaikka ajattelisi vain rahaa. Puhumattakaan nyt inhimillisistä arvoista, jotka ovat vieläkin tärkeämpiä kuin taloudelliset menetykset.
Tässä sitten vasta nastojen osuus. Jos sitten suolaus vielä poistettaisiin, niin nuo luvut kasvaisivat todennäköisesti paljonkin. Todennäköisesti kuitenkin nastojen poistuessa suolausmäärät nousisivat valtavasti. Suolauksen luontohaittoja en ole missään nähnyt arvioitavan kustannusnäkökulmastakaan.
Onkohan hieman suuremman rengasmelun haitta ihan tuon arvoista? Ei minusta.
Suolausta, kun tie jäätyy ja sulaa ja taas jäätyy, ja nastarenkaita eikä pakkasta etelä- ja keskieurooppalaiset pehmeät hienojakoiset päällysteet kestä. Siis vain nastojen poistuminen ei toisi noita tienpäällysteitä Suomeen, kuten ei suolauksen poistaminenkaan. Pakkastenkin pitäisi poistua.
Odotellaan siispä vaan rauhassa ilmastomuutosta, joka tuo keskieurooppalaisen talven tänne, niin sitten saamme myös keskieurooppalaiset liikenneolosuhteet jolloin sikäläiset päällysteetkin mahdollistuvat. Sitä ennen se ei ole mahdollista.
Muuten raskasliikenne käyttää ymmärtääkseni talviaikaan jonkintasoisia talvirenkaita, ei nastoja mutta talvikeleille tarkoitettuja renkaita. En tiedä onko se pakollista.
Sinun olisi jo tarpeen matkustaa eka kerta ulkomaille ja autolla ja varsinkin talivaikaan. Voi tätä Nokian Renkaitten sumuttamaa nurkkakuntaista Kepulandian asukasta.
Kehoittaisin nimenomaan sinua tekemään niin. Yksikin automatka jo Keski- ja Etelä-Eurooppaan avaisi silmiä melkoisesti ja kuvitelmat ja harhainen toiveajattelu ehkä saisi melkoisia kolauksia ja realismi voisi päästä vallalle.
Nokian renkaat eivät tosiaankaan ole vastuussa Suomen ja Keski- ja Etelä-Euroopan ilmastoista. Tuskinpa Kepukaan. Nuokin harhauskomukset saattaisivat korjaantua, jos edes vähän hankkisit kokemusta muualta Euroopasta.
No kukin tyylillään ja uskomuksethan on joillekin jopa tosiasioita...
Aika harvinanen tuollainen 205/65 15" rengaskoko? Katselin että kapeampi 195/65 15" olisi aloittajan rengasmallissa EU-merkinnän mukaan 1 desibelin hiljaisempi, eri merkkejä en verrannut. Mittarivirhe kasvoi 2 km/h tuossa rengaskoon muutoksessa.
205/65-15 on aika isokokoinen rengas, halkaisijaltaan suunilleen sama kuin 205/60-16 tai vaikka 215/50-17. Löytyy isommista henkilöautoista ennen kuin suuret vanteet yleistyi, esim 2000-luvun alulta.
Itsellä michelin 205/65-15 ainakin on ihan hiljainen rengas kunhan ei laita mitään suuria ylipaineita. 2,4 barilla ainakin on hiljainen.
Kyseessä on isompi henkilöauto D-segmentistä.
Rekisteriote tarjoaa ainoaksi vaihtoehdoksi 205/65-15 ja kantavuudeltaan riittää 195/65-15.
Valinnan saneli venäjän tuontina hankitut nuukialaiset.
Asennuspaine tarkistettiin 2,3 /2,5 bar valmistajan suoeituksen mukaan.
Mulla meni autosta suuntavakavuus täysin noiden renkaiden kanssa.
Tosin alkuperäiskoon 175/60/14 sijaan hankin koon 175/70/14 ja varmaan tuo korkeampi profiilin hyödyt hukkuu siihen että rengas huojuu mistä seuraa se levoton auton vaeltelu. Ainakaan mitään muuta syytä ole keksinyt, auto on juuri ktasastettu myös että kokeileehan ne siellä pyöräntuennan välykset.
Tekis niin mieli vaihtaa normaaliin rengas profiiliin mutta rahan menoa se taas tietää sitten ja saako uudet renkaat myytyä kellekkään ja mihin hintaan.
Kun katselee noiden erilaisten renkaiden ominaisuusmerkintöjä, niin siellä on huomattavat erot noiden db-arvojen kohdalla, erot jopa 6db samassa kokoluokassa. 6db on paljon! Hiljaisin taitaa olla yllättäen Hankookin rengas.
Rengaspaineista sen verran, että ylipaine on suositeltavaa. Parantaa renkaan ominaisuuksia ja elinkaarta, mutta aiheuttanee melua enemmän.
"että ylipaine on suositeltavaa. Parantaa renkaan ominaisuuksia ja elinkaarta"
Esim yli 0,5 ylipaineella ainakin pito heikkenee selvästi (kokeiltu on), mukavuus heikkenee (tärisee), alustan osat rasittuu enemmän, meluaa enemmän (kokeiltu on) ja renkaat voi alkaa keskeltä kulumaan joten riippuu vähän mitä ominaisuuksia haluaa parantaa, ajotuntuma ehkä voi mutkissa olla vähän parempi jos se on jostain syystä huono (omassa autossa/renkaissa on hyvä suosituspaineillakin).
Renkaan tai polttoaineen kulumisessa en ole huomannut eroa 0,2 ja korkeampien ylipaneiden välillä. Joten yli 0,2 ylipaineesta en näe mitään hyötyä.
Ei lähinnä jos on huonot renkaat niin ajettavuutta ehkä voi vähän parantaa suurella ylipaineella. Tämän takia kannattaa ostaa laaturenkaat niin ei tarvi kärsiä ylipaineen haitoista.
Tästä aiheesta on ollut lukemattomia artikkeleita eri lehdissä just, en nyt ehdi niitä sulle kaivamaan mutta ehkä myöhemmin.
Kuinka pihalla oletkaan.
Totta, käytännössä yli 0,5 ylipaineesta ei pysty huomaamaan kuin haittoja, mitään positiivisia vaikutuksia en ole huomannut yli 0,5 ylipaineesta.
Ja ne haitat siis esim 0,7 ylipaineella: melu, heikompi pito ääritilanteissa ja jumalaton tärinä epätasaisuuksilla. Kulutus ei laskenut tippaakaan 0,2-0,4 ylipaineeseen verrattuna.
Onko ohiajomelu sama kuin autoon kantautuva rengasmelu?
Ei ole. Se on se ääni mikä kuuluu ohiajavasta autosta, eli liikennemelu.
Voisi tietty olettaa että hiljaisempi rengas olisi hiljaisempi myös auton sisälle.