Aurinkopaneelin tuotto

että_näin

Tein hieman emppiiristä tutkimusta 40W paneelilla (ilmoitettu oikosulkuvirta 2.42A), joka on asennettu vaakatasoon.
Lauantai oli varsin pilvetön päivä, mutta hieman utuinen. Mittaushetkellä n. klo 14, auringon säteilyteho oli 750W/m2, akku täynnä ja kuormaa 3A. Paneeli tuotti 1.5A*13.6V)=> 20.4W (siis puolet nimellistehosta). Klo 19 säteilyteho putosi 120W/m2:een, jolloin paneeli ei enää antanut virtaa järjestelmään.

Paneelien teho mitataan 1000w/m2 (20C), periaatteessa ko. hetken huipputuotto olisi siis ollut (750/1000)*40W=30W. Paneelin asento vaakaan vei toisen neljänneksen mahdollisesta tuotosta, mutta hieman yllättäen asia ei ole aivan noin suoraviivainen päivätuottoa ajatellen.

Tässä tutkimus, Auringonsäteily Helsingin Östersundomissa
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/135830/2014nro5.pdf?sequence=1
Sivu 20, kuva 12: Pilvettömänä kesäpäivänä 1000W/m2 saavutetaan 5h/päivä, mikäli paneeli on aurinkoa seuraava.
Kiinnostava havainto on 60 asteen kallistettu vs. vaakatasossa oleva kiinteä paneeli:
Kallistetulla paneelilla saadaan 20% suurempi huipputeho, mutta tuotto putoaa paljon nopeammin auringon kääntyessä. Kokonaistuotossa ei kallistetun ja vaakaan asennetun kiinteän paneelin välillä ei näyttäisi olevan paljonkaan eroa. Aurinkoa seuraava asennus näyttäisi tuottavan 40% paremmin kiinteisiin verrattuna.

IMHO: Veneeseen paneeli siis kannattaa asentaa vaakatasoon, koska kallistettuna tuotto tippuu heti, kun suuntaus ei ole kohdallaan.

23

5429

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Mulle on joku joskus esittänyt arvion, jonka mukaan: meikäläisillä kesäkeleillä ja poutasäällä kohtalaiseen paikkaan asennetulla vaakapaneelilla saisi 12V järjestelmään talteen vuorokaudessa n. puolet paneelin nimellistehosta ampeeritunteina akustoon. (Esimerkki: 50W paneelilla saisi n. 25 Ah vuorokaudessa talteen akustoon). Kohtuullisen epätieteellinen määritelmä, mutta olen siinä uskossa, että pitää melko hyvin paikkansa. Olisi mielenkiintoista kuulla millaisia arvioita, kokemuksia ja kenties jopa mittaustuloksia koskien kokonaistuottoa muilla.

      • Joakim1

        Sanoisin, että varsin optimistinen arvio. On juuri ja juuri mahdollisuuksien rajoissa Suomessa, mutta ei siedä yhtään varjostuksia tai häviöitä kaapeleissa ja lataussäätimessä. Pitää olla MPPT-säädin ja latausjännitteen tosiaan 12 V eli akku varsin tyhjä ja suurikokoinen. Omassa veneessä on 50 W paneeli ruffin katolla vaakatasossa ja akkumonitori, josta näen virrat ja kertyneet Ah:t. Parhaat vuorokausisaldot ovat olleet 10-15 Ah MPPT-säätimellä. Uutena testasin paneelin ja sain siitä n. 35 W maaliskuussa aurinkoon suunnattuna. Tuolloin ei ollut täyttä 1000 W/m2 säteilyä, joten paneeli lienee oikeasti lähellä ilmoitettua 50 W tehoa.

        Asennus ruffin päälle on siitä huono, että varjoa tulee veneen asennosta riippuen puomista, mastosta ja mahdollisesta sprayhoodista.

        Mittauksia löytyy jo Vene-lehdestä 5/94. Siinä 25 W paneelista saatiin suurimmillaan 10 Ah/vrk ja keskimäärin kesäkuussa 5 Ah/vrk.


      • Kokeilin muutama viikko sitten miten varjostaminen vaikuttaa paneelin tuottoon. Kyseessä on yksi 60 W kenno. Heitin käsipyyhkeen kennon päälle ja uusi virtamittaus kertoi että virta tippui 1/10 osaan. Kennoja siis ei pidä varjostaa.


      • EntäKylpypyyhe
        lihamylly1 kirjoitti:

        Kokeilin muutama viikko sitten miten varjostaminen vaikuttaa paneelin tuottoon. Kyseessä on yksi 60 W kenno. Heitin käsipyyhkeen kennon päälle ja uusi virtamittaus kertoi että virta tippui 1/10 osaan. Kennoja siis ei pidä varjostaa.

        Kiitos tästä tiedosta. Jatkossa en enää laita käsipyyhkeitä kennon päälle kuivumaan.


    • että_näin

      yo. käyrän perusteella paistaa kesäpäivänä 15h keskimäärin 400W/m2 vaakapaneeliin => 15h*(400/1000)*50W => päivän tuotto on 300Wh. 12V:lla tuo olisi juurikin mainitsemasi 25Ah. (13.8V jännitteellä saanee n. 22Ah/päivä, josta nettohyöty akkuun n.20Ah/päivä/50W paneeli)

      M.O.T. jonkun joskus esittämä arvio näyttäisi pitävän varsin hyvin paikkansa

    • että_näin
      Todella mielenkiintoinen raportti. Millä vehkeellä muuten mittasit auringon säteilytehon ?

      • että_näin

        Saapalvelu.fi
        asemat näyttävät mm. hetkellisen säteilytehon.


      • Hyvä sivu. Ilmainen 2 viikkoa.


      • No lisään vielä ; 2,90 Euroa/vuosi, hintansa väärtti.


    • hii-o-hoi

      >>IMHO: Veneeseen paneeli siis kannattaa asentaa vaakatasoon

      Kuvan 12 alla lukee:
      "pilvettömänä kesäpäivänä aurinkoa seuraava paneeli saa lähes kaksinkertaisen säteilymäärän verrattuna kiinteään paneelin ... vaakasuora pinta saisi täyspilvisenä päivänä eniten säteilyä. "

      Jos haluaa mahdollisimman paljon sähköä akkuun, niin kannattaa olla aurinkoa seuraava paneeli. Täyspilvisenä päivänä moottorit kääntävät paneelin vaakasuoraan.

      Kätevä ja osaava tekee sellaisen itse. Pari sähkömoottoria ja arduino moottoreita ohjaamaan. Kustannus on mitätön itse aurinkopaneeliin verrattuna.

      • Joakim1

        50 W paneelin saa nykyään muutamalla kympillä ja hiukan taipuisankin satasella. Paljonko maksaa osat kääntösysteemiin, jolla on madollista säätää sekä suuntausta että kallistusta? Sen pitää tietysti kestää merivettä, koviakin tuulia ja aallokossa rynkytystä. Tuskin on mitätön kustannus paneeliin verrattuna. Siitä jo kertoo se, että kaupallisissa aurinkovoimaloissa ei tuollaista ole.


      • Hii-o-hoi
        Joakim1 kirjoitti:

        50 W paneelin saa nykyään muutamalla kympillä ja hiukan taipuisankin satasella. Paljonko maksaa osat kääntösysteemiin, jolla on madollista säätää sekä suuntausta että kallistusta? Sen pitää tietysti kestää merivettä, koviakin tuulia ja aallokossa rynkytystä. Tuskin on mitätön kustannus paneeliin verrattuna. Siitä jo kertoo se, että kaupallisissa aurinkovoimaloissa ei tuollaista ole.

        Hyvä kun saa halvalla.
        Google haun "40W aurinkopaneeli" ensimmäinen linkki on hinnaltaan 295e ja kuvittelin tuon olevan yleinen hintataso.
        Seuraavat 40W googlesta ovat hinnoiltaan 349e/155e/69e/295e/69e.

        Onko paneeleissa joitain erityisiä eroja jotka selittävät hintaeroja?


      • OnSuuriaEroja

        On.


      • PinnaPilotti
        Joakim1 kirjoitti:

        50 W paneelin saa nykyään muutamalla kympillä ja hiukan taipuisankin satasella. Paljonko maksaa osat kääntösysteemiin, jolla on madollista säätää sekä suuntausta että kallistusta? Sen pitää tietysti kestää merivettä, koviakin tuulia ja aallokossa rynkytystä. Tuskin on mitätön kustannus paneeliin verrattuna. Siitä jo kertoo se, että kaupallisissa aurinkovoimaloissa ei tuollaista ole.

        Halvin mahdollinen pinnapilotti ja Arduino voisi ajaa asian.


    • Vierasvene

      Sattuipa juur juutuubissa vastaan tuore video floridan auringosta ja paneeleista. Aika nirsoja nuo näköjään on varjojen suhteen.
      https://www.youtube.com/watch?v=1qD3mN8VotQ

      Aurinkoon suuntaamiseen voisi toimia lautasantenneihin tarkoitettu Diseq moottori, jossa akseli on sopivasti taivutettu, jolloin lautasella voidaan helposti vaihtaa kiertoradalla olevasta satelliitista toiseen. Mottorille ei tarvitsisi muuta kuin sopivan nopeuden jotta se seuraa aurinkoa ja joku systeemi jolla se kääntyy aamuksi takas lähtöpisteeseen.

    • että_näin

      >nirsoja nuo näköjään on varjojen suhteen
      Näin on. Yksi täysin pimeä kenno estää paneelin toiminnan täysin, ei ole yllätys. Se, etta puomin/maston aiheuttama varjo on lähes yhtä paha - karua. Kuinkahan tuota varjoa voisi pehmentää, jonkinlaisella heijastimella?? Purkkariin tulisi selvästikin pyrkiä asentamaan kaksi pienempää rinnakkaista paneelia yhden sijaan.

      >Aurinkoon suuntaamiseen voisi toimia lautasantenneihin tarkoitettu
      Aurinko ei ole geostarionäärisellä radalla (paitsi kahtena päivä vuodessa sattuu kohdalle). Kesällä aurinko paistaa korkeammalta ja talvella matalammalta, joten seuranta vaatii sekä kierron, että kallistuksen ohjauksen.

    • putbröödi

      Waecon 10-vuotias kompuralaukku (26litrainen) ollut juhannuksesta saakka noin 4 asteessa, sisältönä juotavia, välillä lastattu uutta ja taas hörpitty.
      Käyttöakkuna 110 amppeerinen tänä kesänä uusittu.

      Tänä suvena laitettu katolle motonetin 90w kenno, nollakulmalla, lyhyet 6mm2 johdot hyttiin. Waecon syötöt ja kennon syötön liitokset tehty kunnolla, eivät ole alkuperäisiä.
      Ei ole vielä kertaakaan waeco sammunnut, käynyt juhannuksesta saakka, ja paatilla 0 ajotuntia siinä ajassa.

      Tosin laituripaikalle pääsee aurinko paistamaan täysillä ns läpi päivän. Ja ilman varjoja.

    • tragol

      Joakim1 ehotti pinnapilottia mutta saisko satkumoottoriin luotua disiq- singaalin arduinolla tai jollain valmiilla moduulilla ettei tarviis paneelin yhteydessä satelliittivastaanotinta. Kiinteässä paneeliasennuksessa 3-4 suuntaa olisi jo riittävä määrä. Liikkuvassa aluksessa tilanne on tietysti toinen. Miten lie ruotsin laivoilla ylen antennien suuntaus?

      • arrrrduino

        Valovastusta/valodiodia anturia käyttämällä & arduino-ohjauselektroniikalla on suht koht helppoa ottaa selville mistä suunnasta (sekä vaaka- että pystysuunta) aurinko kullakin hetkellä paistaa. Sama arduino sitten ohjaa kahta moottoria tai reilun kokoista servoa, jotka kääntävät paneelin oikeaan suuntaan.

        Toimii myös vierasvenesatamissa, joissa veneen keula voi olla missä ilmansuunnassa vain. Ja miksei periaatteessa myös purjehduksen aikanakin, joskin silloin voi olla järkevää parkittaa kenno vaakasuoraan asentoon.

        Haasteet liittyvät mekaniikan tekemiseen. Etenkin siihen että rakennelma kestää rasituksia, suolavettä yms. niinkuin Joakim jo totesikin.

        Hommaa tuossa on niin paljon, että kannattaa tehdä vain jos tekeminen itsessään kiinnostaa. Vaika talven pimeiden lltojen ajanvietteenä. Pelkän sähkötuotannon kannalta lienee fiksumpaa ostaa lisää paneeleita. :)


      • että_näin

        Juutuubissa yksi kaveri teki ohjainlaitteet 14V akkuporan raadoista. Istukkaan kierrotanko, vaihteisto/moottoriosa 2" viemäriputkeen.


      • arrrrduino
        arrrrduino kirjoitti:

        Valovastusta/valodiodia anturia käyttämällä & arduino-ohjauselektroniikalla on suht koht helppoa ottaa selville mistä suunnasta (sekä vaaka- että pystysuunta) aurinko kullakin hetkellä paistaa. Sama arduino sitten ohjaa kahta moottoria tai reilun kokoista servoa, jotka kääntävät paneelin oikeaan suuntaan.

        Toimii myös vierasvenesatamissa, joissa veneen keula voi olla missä ilmansuunnassa vain. Ja miksei periaatteessa myös purjehduksen aikanakin, joskin silloin voi olla järkevää parkittaa kenno vaakasuoraan asentoon.

        Haasteet liittyvät mekaniikan tekemiseen. Etenkin siihen että rakennelma kestää rasituksia, suolavettä yms. niinkuin Joakim jo totesikin.

        Hommaa tuossa on niin paljon, että kannattaa tehdä vain jos tekeminen itsessään kiinnostaa. Vaika talven pimeiden lltojen ajanvietteenä. Pelkän sähkötuotannon kannalta lienee fiksumpaa ostaa lisää paneeleita. :)

        Tuossa kiinnostuneille tietoa (ei ole minun tekosia, löysin netistä)
        Suomalainen tekijä.

        http://www.instructables.com/id/Dual-Axis-300W-IOT-Solar-Tracker/?ALLSTEPS


    • joofin

      Taitaa ne ohjainlaitteet viedä niin paljon virtaa
      että hyöty menee miinuksen puolelle

    • tragol

      Ns huoltovarmuus ainakin menetetään moisilla keksinnöillä, tilakysymys venekäytössä puoltaa paneelin kääntöä. Valovastuksien käyttöä epäilen tuottavan hankaluuksia ja sitähän me haluta, ajatellaan vaikka pilvisinä päivinä tai puoli . . .
      Kello tuottamaan Diseq- singaalia. Eutelsatin vapaa tuotemerkkihän tuo näkyy olevan ja vähän tietoa ainakin kotomaan kielellä. Diseq- moottorissa olisi paljon valmista ja sadeveden kestävää, polarmount- suuntaus hoitaisi myös elevaatiokulman (pysty).
      Ainut? ongelma se diseqin tuottaminen, kopioiminen vaikkapa sat- vastaanottimen antennilinjasta.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. S-kauppa nosti hintoja, K-kauppa laski

      Elintarvikkeiden arvonlisävero laski vuodenvaihteessa 13,5 prosenttiin. S-kauppa siirsi alennuksen suoraan katteisiin pi
      Maailman menoa
      45
      5513
    2. Vilma Nissinen pyytää anteeksi rasistisia lausuntojaan

      Nöyrtyi kuten persut yleensäkin. On kyllä noloa tuollainen vätystely, kun ei ole miestä seisoa omien lausuntojensa takan
      Maailman menoa
      298
      5332
    3. Hiihtäjä Vilma Nissisen kommentit aiheutti paniikkia

      ja hernettä vedettiin nenään. Nissinen kertoi torstaina haastattelussa, kun häneltä kysyttiin, että tykkääkö hän hiihtä
      Maailman menoa
      72
      4577
    4. Riikka Purra: "Kokoomus haluaa leikata pienituloisten etuuksista - Se ei meille käy"

      Näin vakuutti persujen Purra edellisten eduskunta vaalien alla,. https://www.ku.fi/artikkeli/4910942-kun-uudessa-videos
      Maailman menoa
      69
      2465
    5. Sandels tölkin hinta nousi 1,29 eurosta 1,32 euroon

      Mitähän järkeä valtiolla on verottaa tuotakin elintarviketta niin kovasti, että on järkevämpää käydä hakemassa ulkomailt
      Köyhyys
      48
      1900
    6. Nyt ottaa persua pattiin: sähköauto joulukuun myydyin

      🤣 prööt prööt pakoputkellaan pörisevää persua ottaa nyt saamaristi pattiin, kun paristoilla kulkeva sähköauto on noussu
      Maailman menoa
      31
      1858
    7. Ovatko Perussuomalaiset kommunisteja?

      Toiset sanovat että ovat, toiset sanovat että eivät. Ainakin heillä on paljon sen aatteen piirteitä, koska haluavat kont
      Maailman menoa
      26
      1800
    8. Ikävä uutinen uudesta Unelmia Italiassa kaudesta - Iso pettymys tv-katsojille!

      Unelmia Italiassa -sarja kertoo Ellen Jokikunnaksen perheen elämästä Suomessa ja Italiassa. Nyt Ellen on kertonut tuleva
      Tv-sarjat
      16
      1792
    9. Lindtmanin pääministeriys lähenee päivä päivältä

      Suomen kansan kissanpäivät alkavat siitä hetkestä, kun presidentti Stubb on tehnyt nimityksen. Ainoastaan ylin tulodesi
      Maailman menoa
      81
      1735
    10. Huuto yltyy persujen piirissä Venezuelan johdosta.

      Kohta kakofonia yltyy kun persut tajuavat mitä Venezuelassa tapahtui. Von den Leydenki jo kipuilee kuten persut EU:ssa y
      Maailman menoa
      1
      1648
    Aihe