Tein hieman emppiiristä tutkimusta 40W paneelilla (ilmoitettu oikosulkuvirta 2.42A), joka on asennettu vaakatasoon.
Lauantai oli varsin pilvetön päivä, mutta hieman utuinen. Mittaushetkellä n. klo 14, auringon säteilyteho oli 750W/m2, akku täynnä ja kuormaa 3A. Paneeli tuotti 1.5A*13.6V)=> 20.4W (siis puolet nimellistehosta). Klo 19 säteilyteho putosi 120W/m2:een, jolloin paneeli ei enää antanut virtaa järjestelmään.
Paneelien teho mitataan 1000w/m2 (20C), periaatteessa ko. hetken huipputuotto olisi siis ollut (750/1000)*40W=30W. Paneelin asento vaakaan vei toisen neljänneksen mahdollisesta tuotosta, mutta hieman yllättäen asia ei ole aivan noin suoraviivainen päivätuottoa ajatellen.
Tässä tutkimus, Auringonsäteily Helsingin Östersundomissa
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/135830/2014nro5.pdf?sequence=1
Sivu 20, kuva 12: Pilvettömänä kesäpäivänä 1000W/m2 saavutetaan 5h/päivä, mikäli paneeli on aurinkoa seuraava.
Kiinnostava havainto on 60 asteen kallistettu vs. vaakatasossa oleva kiinteä paneeli:
Kallistetulla paneelilla saadaan 20% suurempi huipputeho, mutta tuotto putoaa paljon nopeammin auringon kääntyessä. Kokonaistuotossa ei kallistetun ja vaakaan asennetun kiinteän paneelin välillä ei näyttäisi olevan paljonkaan eroa. Aurinkoa seuraava asennus näyttäisi tuottavan 40% paremmin kiinteisiin verrattuna.
IMHO: Veneeseen paneeli siis kannattaa asentaa vaakatasoon, koska kallistettuna tuotto tippuu heti, kun suuntaus ei ole kohdallaan.
Aurinkopaneelin tuotto
23
5282
Vastaukset
Mulle on joku joskus esittänyt arvion, jonka mukaan: meikäläisillä kesäkeleillä ja poutasäällä kohtalaiseen paikkaan asennetulla vaakapaneelilla saisi 12V järjestelmään talteen vuorokaudessa n. puolet paneelin nimellistehosta ampeeritunteina akustoon. (Esimerkki: 50W paneelilla saisi n. 25 Ah vuorokaudessa talteen akustoon). Kohtuullisen epätieteellinen määritelmä, mutta olen siinä uskossa, että pitää melko hyvin paikkansa. Olisi mielenkiintoista kuulla millaisia arvioita, kokemuksia ja kenties jopa mittaustuloksia koskien kokonaistuottoa muilla.
- Joakim1
Sanoisin, että varsin optimistinen arvio. On juuri ja juuri mahdollisuuksien rajoissa Suomessa, mutta ei siedä yhtään varjostuksia tai häviöitä kaapeleissa ja lataussäätimessä. Pitää olla MPPT-säädin ja latausjännitteen tosiaan 12 V eli akku varsin tyhjä ja suurikokoinen. Omassa veneessä on 50 W paneeli ruffin katolla vaakatasossa ja akkumonitori, josta näen virrat ja kertyneet Ah:t. Parhaat vuorokausisaldot ovat olleet 10-15 Ah MPPT-säätimellä. Uutena testasin paneelin ja sain siitä n. 35 W maaliskuussa aurinkoon suunnattuna. Tuolloin ei ollut täyttä 1000 W/m2 säteilyä, joten paneeli lienee oikeasti lähellä ilmoitettua 50 W tehoa.
Asennus ruffin päälle on siitä huono, että varjoa tulee veneen asennosta riippuen puomista, mastosta ja mahdollisesta sprayhoodista.
Mittauksia löytyy jo Vene-lehdestä 5/94. Siinä 25 W paneelista saatiin suurimmillaan 10 Ah/vrk ja keskimäärin kesäkuussa 5 Ah/vrk. Kokeilin muutama viikko sitten miten varjostaminen vaikuttaa paneelin tuottoon. Kyseessä on yksi 60 W kenno. Heitin käsipyyhkeen kennon päälle ja uusi virtamittaus kertoi että virta tippui 1/10 osaan. Kennoja siis ei pidä varjostaa.
- EntäKylpypyyhe
lihamylly1 kirjoitti:
Kokeilin muutama viikko sitten miten varjostaminen vaikuttaa paneelin tuottoon. Kyseessä on yksi 60 W kenno. Heitin käsipyyhkeen kennon päälle ja uusi virtamittaus kertoi että virta tippui 1/10 osaan. Kennoja siis ei pidä varjostaa.
Kiitos tästä tiedosta. Jatkossa en enää laita käsipyyhkeitä kennon päälle kuivumaan.
- että_näin
yo. käyrän perusteella paistaa kesäpäivänä 15h keskimäärin 400W/m2 vaakapaneeliin => 15h*(400/1000)*50W => päivän tuotto on 300Wh. 12V:lla tuo olisi juurikin mainitsemasi 25Ah. (13.8V jännitteellä saanee n. 22Ah/päivä, josta nettohyöty akkuun n.20Ah/päivä/50W paneeli)
M.O.T. jonkun joskus esittämä arvio näyttäisi pitävän varsin hyvin paikkansa että_näin
Todella mielenkiintoinen raportti. Millä vehkeellä muuten mittasit auringon säteilytehon ?- että_näin
Saapalvelu.fi
asemat näyttävät mm. hetkellisen säteilytehon.
- hii-o-hoi
>>IMHO: Veneeseen paneeli siis kannattaa asentaa vaakatasoon
Kuvan 12 alla lukee:
"pilvettömänä kesäpäivänä aurinkoa seuraava paneeli saa lähes kaksinkertaisen säteilymäärän verrattuna kiinteään paneelin ... vaakasuora pinta saisi täyspilvisenä päivänä eniten säteilyä. "
Jos haluaa mahdollisimman paljon sähköä akkuun, niin kannattaa olla aurinkoa seuraava paneeli. Täyspilvisenä päivänä moottorit kääntävät paneelin vaakasuoraan.
Kätevä ja osaava tekee sellaisen itse. Pari sähkömoottoria ja arduino moottoreita ohjaamaan. Kustannus on mitätön itse aurinkopaneeliin verrattuna.- Joakim1
50 W paneelin saa nykyään muutamalla kympillä ja hiukan taipuisankin satasella. Paljonko maksaa osat kääntösysteemiin, jolla on madollista säätää sekä suuntausta että kallistusta? Sen pitää tietysti kestää merivettä, koviakin tuulia ja aallokossa rynkytystä. Tuskin on mitätön kustannus paneeliin verrattuna. Siitä jo kertoo se, että kaupallisissa aurinkovoimaloissa ei tuollaista ole.
- Hii-o-hoi
Joakim1 kirjoitti:
50 W paneelin saa nykyään muutamalla kympillä ja hiukan taipuisankin satasella. Paljonko maksaa osat kääntösysteemiin, jolla on madollista säätää sekä suuntausta että kallistusta? Sen pitää tietysti kestää merivettä, koviakin tuulia ja aallokossa rynkytystä. Tuskin on mitätön kustannus paneeliin verrattuna. Siitä jo kertoo se, että kaupallisissa aurinkovoimaloissa ei tuollaista ole.
Hyvä kun saa halvalla.
Google haun "40W aurinkopaneeli" ensimmäinen linkki on hinnaltaan 295e ja kuvittelin tuon olevan yleinen hintataso.
Seuraavat 40W googlesta ovat hinnoiltaan 349e/155e/69e/295e/69e.
Onko paneeleissa joitain erityisiä eroja jotka selittävät hintaeroja? - OnSuuriaEroja
On.
- PinnaPilotti
Joakim1 kirjoitti:
50 W paneelin saa nykyään muutamalla kympillä ja hiukan taipuisankin satasella. Paljonko maksaa osat kääntösysteemiin, jolla on madollista säätää sekä suuntausta että kallistusta? Sen pitää tietysti kestää merivettä, koviakin tuulia ja aallokossa rynkytystä. Tuskin on mitätön kustannus paneeliin verrattuna. Siitä jo kertoo se, että kaupallisissa aurinkovoimaloissa ei tuollaista ole.
Halvin mahdollinen pinnapilotti ja Arduino voisi ajaa asian.
- Vierasvene
Sattuipa juur juutuubissa vastaan tuore video floridan auringosta ja paneeleista. Aika nirsoja nuo näköjään on varjojen suhteen.
https://www.youtube.com/watch?v=1qD3mN8VotQ
Aurinkoon suuntaamiseen voisi toimia lautasantenneihin tarkoitettu Diseq moottori, jossa akseli on sopivasti taivutettu, jolloin lautasella voidaan helposti vaihtaa kiertoradalla olevasta satelliitista toiseen. Mottorille ei tarvitsisi muuta kuin sopivan nopeuden jotta se seuraa aurinkoa ja joku systeemi jolla se kääntyy aamuksi takas lähtöpisteeseen. - että_näin
>nirsoja nuo näköjään on varjojen suhteen
Näin on. Yksi täysin pimeä kenno estää paneelin toiminnan täysin, ei ole yllätys. Se, etta puomin/maston aiheuttama varjo on lähes yhtä paha - karua. Kuinkahan tuota varjoa voisi pehmentää, jonkinlaisella heijastimella?? Purkkariin tulisi selvästikin pyrkiä asentamaan kaksi pienempää rinnakkaista paneelia yhden sijaan.
>Aurinkoon suuntaamiseen voisi toimia lautasantenneihin tarkoitettu
Aurinko ei ole geostarionäärisellä radalla (paitsi kahtena päivä vuodessa sattuu kohdalle). Kesällä aurinko paistaa korkeammalta ja talvella matalammalta, joten seuranta vaatii sekä kierron, että kallistuksen ohjauksen. - putbröödi
Waecon 10-vuotias kompuralaukku (26litrainen) ollut juhannuksesta saakka noin 4 asteessa, sisältönä juotavia, välillä lastattu uutta ja taas hörpitty.
Käyttöakkuna 110 amppeerinen tänä kesänä uusittu.
Tänä suvena laitettu katolle motonetin 90w kenno, nollakulmalla, lyhyet 6mm2 johdot hyttiin. Waecon syötöt ja kennon syötön liitokset tehty kunnolla, eivät ole alkuperäisiä.
Ei ole vielä kertaakaan waeco sammunnut, käynyt juhannuksesta saakka, ja paatilla 0 ajotuntia siinä ajassa.
Tosin laituripaikalle pääsee aurinko paistamaan täysillä ns läpi päivän. Ja ilman varjoja. - tragol
Joakim1 ehotti pinnapilottia mutta saisko satkumoottoriin luotua disiq- singaalin arduinolla tai jollain valmiilla moduulilla ettei tarviis paneelin yhteydessä satelliittivastaanotinta. Kiinteässä paneeliasennuksessa 3-4 suuntaa olisi jo riittävä määrä. Liikkuvassa aluksessa tilanne on tietysti toinen. Miten lie ruotsin laivoilla ylen antennien suuntaus?
- arrrrduino
Valovastusta/valodiodia anturia käyttämällä & arduino-ohjauselektroniikalla on suht koht helppoa ottaa selville mistä suunnasta (sekä vaaka- että pystysuunta) aurinko kullakin hetkellä paistaa. Sama arduino sitten ohjaa kahta moottoria tai reilun kokoista servoa, jotka kääntävät paneelin oikeaan suuntaan.
Toimii myös vierasvenesatamissa, joissa veneen keula voi olla missä ilmansuunnassa vain. Ja miksei periaatteessa myös purjehduksen aikanakin, joskin silloin voi olla järkevää parkittaa kenno vaakasuoraan asentoon.
Haasteet liittyvät mekaniikan tekemiseen. Etenkin siihen että rakennelma kestää rasituksia, suolavettä yms. niinkuin Joakim jo totesikin.
Hommaa tuossa on niin paljon, että kannattaa tehdä vain jos tekeminen itsessään kiinnostaa. Vaika talven pimeiden lltojen ajanvietteenä. Pelkän sähkötuotannon kannalta lienee fiksumpaa ostaa lisää paneeleita. :) - että_näin
Juutuubissa yksi kaveri teki ohjainlaitteet 14V akkuporan raadoista. Istukkaan kierrotanko, vaihteisto/moottoriosa 2" viemäriputkeen.
- arrrrduino
arrrrduino kirjoitti:
Valovastusta/valodiodia anturia käyttämällä & arduino-ohjauselektroniikalla on suht koht helppoa ottaa selville mistä suunnasta (sekä vaaka- että pystysuunta) aurinko kullakin hetkellä paistaa. Sama arduino sitten ohjaa kahta moottoria tai reilun kokoista servoa, jotka kääntävät paneelin oikeaan suuntaan.
Toimii myös vierasvenesatamissa, joissa veneen keula voi olla missä ilmansuunnassa vain. Ja miksei periaatteessa myös purjehduksen aikanakin, joskin silloin voi olla järkevää parkittaa kenno vaakasuoraan asentoon.
Haasteet liittyvät mekaniikan tekemiseen. Etenkin siihen että rakennelma kestää rasituksia, suolavettä yms. niinkuin Joakim jo totesikin.
Hommaa tuossa on niin paljon, että kannattaa tehdä vain jos tekeminen itsessään kiinnostaa. Vaika talven pimeiden lltojen ajanvietteenä. Pelkän sähkötuotannon kannalta lienee fiksumpaa ostaa lisää paneeleita. :)Tuossa kiinnostuneille tietoa (ei ole minun tekosia, löysin netistä)
Suomalainen tekijä.
http://www.instructables.com/id/Dual-Axis-300W-IOT-Solar-Tracker/?ALLSTEPS
- joofin
Taitaa ne ohjainlaitteet viedä niin paljon virtaa
että hyöty menee miinuksen puolelle - tragol
Ns huoltovarmuus ainakin menetetään moisilla keksinnöillä, tilakysymys venekäytössä puoltaa paneelin kääntöä. Valovastuksien käyttöä epäilen tuottavan hankaluuksia ja sitähän me haluta, ajatellaan vaikka pilvisinä päivinä tai puoli . . .
Kello tuottamaan Diseq- singaalia. Eutelsatin vapaa tuotemerkkihän tuo näkyy olevan ja vähän tietoa ainakin kotomaan kielellä. Diseq- moottorissa olisi paljon valmista ja sadeveden kestävää, polarmount- suuntaus hoitaisi myös elevaatiokulman (pysty).
Ainut? ongelma se diseqin tuottaminen, kopioiminen vaikkapa sat- vastaanottimen antennilinjasta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1077736
Siekkilässä ajettu ihmisten yli- mitä tapahtui? Länsi-Savo ei ole uutisoinut asiata
Manneja, vaiko matuja?1095971- 835167
- 1394536
Alavuden sairaala
Säästääkö Alavuden sairaala sähkössä. Kävin Sunnuntaina vast. otolla. Odotushuone ja käytävä jolla lääkäri otti vastaan113220- 552967
- 582928
Törkeää toimintaa
Todella törkeitä kaheleita niitä on Ylivieskassakin. https://www.ess.fi/uutissuomalainen/8570818102444- 612437
Hei........
Pelkkä sun näkeminen saa mut hymyilemään pitkin iltaa. Oot niin 🤩😘 Edellinen poistettiin.562056