Seuraavana vuorossa postin sulkeminen.
Ei mene montaa vuotta kun Kela lähtee.
Verotoimisto lähtenyt.
Hyvin huonot palvelut ja senkun huononevat. Lahden lähiöhän tämä kaupunki jo on,
pari kauppaa sinnittelee vielä, mutta kuinka kauan..
Surkea näky ovat tyhjenevät liiketilat
Ei mene montaa vuotta kun Kela lähtee.
Verotoimisto lähtenyt.
Hyvin huonot palvelut ja senkun huononevat. Lahden lähiöhän tämä kaupunki jo on,
pari kauppaa sinnittelee vielä, mutta kuinka kauan..
Surkea näky ovat tyhjenevät liiketilat
Vastaukset 44
Vanhimmat
Tulka katso mallia Lahdesta. Koko keskusta mullin mallin (kalliisti verorahoilla) liiketiloja tyhjänä kymmenittäin. Toriparkki koko lailla tyhjänä (verorahoin kustannettu) ihmisten kulku keskustassa samoimn autojen tukittu. Sitä ja tätä on Lahti. Pitäkää Kela Heinolassa. Kelaahan sanottiin joskus "kansanelätyslaitokseksi" (Kansaneläkelaitos) ja sitä laitosta tarvitaan. Kelan tilat kun jää tyhjäksi, ei niihin tulijoita ole löytynyt. Näin on käynyt mm. Nastolassa.
Vali vali.. Lahdessa on keskusta ollut monta vuotta työn alla, niin onko ihme, että liiketilat välillä myös tyhjenee. Onneksi uutta on tulossa, ravintolaa, yms. Keskusta on valmis jouluun mennessä. Sitten alkaa MM-kisahulinat ja uusi kevät. Heinola voikin ottaa Lahdesta mallia, mutta hartiat on jo liian kapeaksi tainneet käydä.. :(
Oravanpyörä on valmis: heinolalaiset käyttävät Lahden palveluja, jolloin Heinolan keskusta kuihtuu, kun asiakkaat menevät muualle. Ja kun asiakkaita ei ole, uusia palveluja ei keskustaan tule. Lähinnä kai rollaattorikansa pitää nyt Heinolan keskustaa elossa.
Lahti panostaa pitkäjänteisesti keskustansa kehittämiseen, ja tuloksia on jo siellä nähtävissä. Tulee uusia ravintoloita, on vahva Support Your Local -meininki, uusi Matkakeskus toimii, jne.
Heinolankin pitäisi katsoa vaikka kahdenkymmenen vuoden päähän, eikä vain kitkuttaa menemään vaalikausi kerrallaan.
Heinolalaisten on pakko käyttää Lahden palveluita, koska Heinolassa ei enää ole asukkaiden tarvitsemia välttämättömiäkään palveluja. Voi niitä aikoja, kun Heinolasta löysi lähes kaiken tarvitsemansa palvelun.
Katsoo Heinolaa viikon tai vuosien päähän, niin näkyvissä on pelkkää kurjuutta. Väki vähenee sitämukaa kun eläkeläiset kuolevat ja vähät työpaikat vähenevät. Ketä kiinnostaa ränsistyvät asunnot ja olemattomat palvelut. Kyllä ihmiset kaipaavat muutakin kuin pari ruokakauppaa ja muutaman kaljaräkälän. Nyt lisäksi pieneen kaupunkiin on sullottu jotain matupaskiaisia pilaamaan loputkin kaupungista. Joten, hyvästi Heinola.
Heinolan keskusta on kyllä surkea esitys. Rumia korjaamattomia rakennuksia, museo ja Kivalterin talokin alkavat rapistua käsiin, vaan kukaan ei tee mitään. Kaupunki on onnistunut laiminlyömään kaikki korjaukset ja muutenkin keskusta kuvastaa kaupungin taantumaa.
Heinolassakin panostettaisiin keskustan kehittämisen, mutta Itä-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys pitää valituksillaan huolen, että mitään ei saada aikaiseksi vuosikausiin.
Minusta on näyttänyt siltä, että Heinolassa ei ole vuosikausiin yritetty tehdä mitään muuta kuin kehittää keskustaa. Ja tuloksena on nyt keskustan kuihtuminen. Muut alueet ovat jääneet oman onnensa nojaan. Mikä on mennyt pieleen? Missä vika? Päättäjissä? Suunnittelijoissa?
Vika on valittajissa (seppä ja laitinen). Seppä on naamioitunut luonnonsuojeluyhdistyksen puuhamieheksi, käyttää törkeästi yhdistystä bulvaaninaan. Siksi erosin koko yhdistyksestä.
Vika on siinä, että kaupunki on osoittautunut täydellisen yhteistyökyvyttömäksi. Olipa kyse matkailusta tai sotesta, Heinola yrittää pärjätä yksin ja lopputulokset jäävät laihoiksi. Tämä on nähtävissä esimerkiksi elinkeinopalveluiden osalta, määrärahoja kasvatetaan, mutta missä ovat kasvaneiden määrärajojen aikaansaamat tulokset?
Kaupungin maine on, pitkälti kiitos poliitikkojemme, aika heikko. Alueelta löytyy kuntia, joihin yritysten on turvallisempaa investoida - siis ilman pelkoa siitä, että yhteistyökyvyttömät poliitikot haittaavat businesta.
Heinolaa vaivaa vakava työttömyysonglema, joka taas johtaa siihen, ettei tänne muuta uusia asukkaita, vaan olemassa olevatkin muuttavat pois.
Heinolalle ennustetaan massiivista asukasluvun laskua tuleville vuosikymmenille, paikkakunta on siis kuihtumassa ja tulee jäämään Lahden jalkoihin, Lahden imiessä kasvun. Heinolassa pitäisi nöyrtyä sen tosiasian edessä, ettei kaupunki tule kasvamaan ja sovittaa resurssit sen mukaisiksi. Ennemmin tai myöhemmin on edessä joko liitos tai yhteistyön laajentaminen Lahden kanssa, sillä kaupungin veronmaksajat eivät kykene ylläpitämään nykyisiä palveluita.
Heinolan osaamattomasta taloudenpidosta kertoo keskustan kehittämissuunnitelma, jossa ei ole järjen hiventäkään, mutta kustannuksia sitäkin enemmän. Autopaikat ja julkinen liikenne eivät lisäänny, asiointikaan ei helpotu. Koska oleellisimpiin seikkoihin ei saada parannusta, on jokseenkin järjetöntä suoltaa talousongelmien partaalla painivan kunnan väheneviä varoja vaikkapa uusin katukiviin, sillä ne eivät tuo uusia asukkaita kaupungille eivätkä uusia asiakkaita keskustan yrittäjille.
Etenkin iltaisin kun liikkuu Heinolan katuja, on kuin olisi jossain aavekaupungissa. Muutama juoppo sinnittelee keskustassa masentuneessa kulkijassa. Asuntojen hinnat laskevat laskemistaan, koska kukaanhan niitä ei osta. Heinolan alamäki senkun vain jyrkkenee ja ränsistymisen vauhti kiihtyy. Ja sitä kehitystä ei enään pysäytä mikään.
Heinolan ongelmana häirikkövalittajat.
Suurempi ongelma yhteistyökyvyttömät, kaupungin mainekuvaa heikentävät, osaamattomat poliitikot.
Vuosikausia on ollut aikaa hoitaa kunnan asioita, vaan eipä ole saatu aikaan kuin syvenevää kurjuutta. Mahtavin hanke on aivan liian pieni ja tarpeita vastaamaton, ylihintainen palvelutalo. Hanke josta ei järjettömyyttä puutu heijastelee hienosti kompetenssia, jolla kaupunkia ajetaan syvälle suohon.
Heinola on muuttunut nukkumalähiöksi. Palvelut hankitaan Lahdesta, sillä Heinolassa niitä ei joko ole tarjolla tai sitten ne eivät ole kilpailukykyisiä hinnaltaan.
Kaupunki -sana ei varsinaisesti kuvasta Heinolan tämän päivän tilaa, koska kaupungin on totuttu tarjoavan paremmat palvelut. Heinolan palvelut ovat heikentyneet ja erikoisliikkeet kadonneet, sillä ostovoima on suurtyöttömyyden runtelemassa kaupungissa olematon.
Heinolan jättävät nuoret ja perheet, kun taas ikäihmisten osuus kasvaa.
Tätä kehitystä nykyinen valtuusto ruokkii tehokkaasti pettämällä perheiden luottamuksen esim. Tommolan koulun remontin osalta. Keskustan opetuksen keskittäminen yhteen kouluun laskee muuttohalukkuutta Heinolaan, mutta kasvattaa pettyneiden perheiden halukkuutta muuttaa pois.
Kaupungin johdon ja päättäjien yritykset nostaa kaupungin profiilia konsulttien keksimillä mainoslauseilla (iso elämä) naurattavat niitä, jotka ymmärtävät ettei huono tuote muutu uudella iskulauseella, etenkin kun tuotekehitystä ei osata lainkaan.
Kannattaa ynnätä kuluvan vaalikauden aikaansaannoksia. Miten tähän on "nukkumalähiö-tilaan" on tultu?
Kaupunginjohtaja, muutosjohtaja, Rinnevaara erotettiin. Kansliapäällikkö Maaninka erotettiin. Kaupunginhallitus erotettiin. Sitä varten perustettiin erotusvaliokunta ja selvitystyöryhmä henkilöstön ongelmiin. Epäluottamus eli ja nyt se vasta kasvaakin. Iso joukko turhautuneita valtuutettuja erosi, mm. eniten ääniä saanut.
Heinolan tulevaisuus sote- ja kuntauudistuksen alkuvaiheessa oli sivuseikka.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tainio arvioi (Etlari 12.7.) kunnista katoavan sote-uudistuksessa tuhansia työpaikkoja. Työpaikkoja tulee katoamaan paljon myös Heinolasta, eikä Heinolan isot tyttömyysluvut siitä parane. Tainion mukaan kuntien tulee tiivistää yhteistyötä ja miettiä yhdessä keinoja palvelujen järjestämiseksi ja työpaikkojen säilyttämiseksi. Kun esimerkiksi puolet ruokatuotannosta ja tietotekniikkapalveluista siirtyy maakunnan vastuulle.
Maakuntalakiluonnoksen mukaan soteen liittyvää henkilöstö- ja taloushallintoa ei hoideta enää kunnissa tai maakunnassa. Esim. palkanmaksu hoituisi jatkossa valtakunnallisesta yhtiöstä, toteaa Tainio.
Miten Heinolassa valmistaudutaan maakunnalliseen yhteisvastuuseen palveluista ja 1350 kaupungin työntekijän tulevaisuudesta? Odotetaanko "pää pensaassa" että maakunnan muut kunnat tekevät päätökset myös Heinolan palveluista ja tarvittavasta henkilöstöstä.
MIKSI Heinolan kaupunki rakentaa palvelutalo Hopeasillan kärkihankkeenaan, kun sote-palvelut siirtyvät kuntayhtymän päätösvaltaan.
Sosiaalidemokraatit eivät osaa katsoa nokkaansa pidemmälle, siksi mummolinna rakennetaan ja siksi kaupunki ei kehity. Moni äänestäjä tämän jo tietää, se on hyvä asia.
Tutustuin kärkihanke Hopeasillan rakentamissuunnitelmiin. Hankkeen tarpeellisuutta on vaikea ymmärtää. Kummastusta herättää esimerkiksi se, että, miksi tähän kärkihankkeeseen rakennetaan vain yksi kahden hengen perheasunto. Onko siihen etukäteen valittu jo asukkaat vai mistä tiedetään, että Heinolassa on vain yksi pariskunta, joka tarvitsee Hopeasillan palveluita?
Johan siellä vaihdot pari vuotta sitten tehtiin kun Rämö ja Ulmanen
pantiin myyntiin. Nyt näyttää homma pelaavan, yksimielinen ja keskusteleva sekä asiantunteva porukka. Äänestetään edelleen.
Olen ymmärtänyt Hildenin kirjoituksista, että hän palasi takaisin poliitikkaan viedäkseen päätökseen Hopeasillan rakentamisen. Hopesillan rakentaminen on siis Hildenin kärkihanke. Koska Hilden on yli 70 vuotiasn. Tästä voitaisiin tehdä sellainen johtopäätös, että hän itse siirtyy miehensä kanssa tähän kahden hengen perheasuntoon.
Mihinkäs se Sepän pariskunta sijoitetaan? Mattihan lähentelee jo
80-vuotta.
Perheasunto on jo varattu. Sinne menee Oiva ja Raili
Heinolasta_vanhuskylä:lle
Erottajaisista puuttuu sosiaali- ja terveyslautakunta. Kokoomus päätti vaihtaa Timo Erkkilän johonkin toiseen. On varmaan vaihdettu, mutta kuka se on? Ei näy eikä kuulu ja Timo Erkkilä istuu yhtymän hallituksessa. Hyvin meni tämäkin erottaminen.
Joopa joo. Hyväkö on joukkue? Sepä nähdään, kun hyvinvointiyhtymät hoitavat lainmukaiset sote- ym. palvelut, joiden valmisteluun Heinola ei ole halunnut osallistua.
Vaalikaudella on saatu aikaan:
- Investointisuma eli homekoulujen oppilaat väistössä.
- Huonosti hoidettu infra.
- Kaavoittamat kaupungin rantatontit.
- Suurtyöttömyys jatkuu, Kelalle palautetaa työttömyysmäärärahoja 1.8 miljoonaa.
- Kallis elinkeinotoimi ei saa työllisyyttä hoidettua määtärahojen lisäyksistä huolimatta.
- Lääkäripula on krooninen. Ja ostopalvelu kalliit.
- Lakimiestä ei Heinolaan saada rekrytoitua.
- Väki vähenee ja erityisesti lapsiperheet muuttavat, joten Heinolaan jää ns. passiiviväestö, joten palvelut katoavat ja keskusta autioituu.
Mutta on saatu rakenteille vanhusten 10 miljoonan palvelutalo liian pienelle tontille, samoille vanhuksille yksi uusi 2 hengen huone. Lisäksi on saatu kulttuuritoimisto siirrettyä kaupungin ainoaan galleriatilaan. Arvatkaapa kenenkä kärkihankkeita kaksi edellä mainittua ovat? No tietysti sen "hyvänjoukkueen", josta turhautuneet erosivat.
Hyvä kuvaus aikaansaannoksista! Heinola on tämän "hyvän joukkueen" käsissä luisunut syveneviin ongelmiin, joita ei valitettavasti saada ratkaistua konsulttien toteuttamalla brändikäsikirjalla. Voimme olla varmoja, että kaupungin näivettyminen jatkuu, kuten se on jatkunut tähänkin saakka.
Ei pidä äänestää sosiaalidemokraatteja kavereineen. Valtuuston pöytäkirjoista voi päätellä, ketkä haluaa kaupunkia kehittää ja ketkä näivettää.
Pahimmat änkyrät lähtivät kesken valtuustokauden - onneksi.
Päätöksiä tulee hyvässä yhteisymmärryksessä eri poliittisten ryhmien kesken. Pahe on poissa tolaltaan, porukka hajallaan kun se kuuluisa varpusparvi .
Tämähän oli odotettavissa, kun saatiin muutosjohtaja ulos. Näin jatkuu Heinolassa entinen meno, joka oli nähtävissä jo vuosia sitten. Riidellään eikä saada mitään aikaiseksi.
Ei täällä Heinolassa riitele kuin Seppä ja Laitinen kavereineen.
Mutta he eivät onneksi ole päätöksentekijöitä nyt eikä tulevaisuudessa.
Onko Heinolassa yhtään pohdittu sitä miten kesäteatteri vaikuttaa keskustan kuihtumiseen. Kesäteatteri nykymuodossaan vie juuri parhaana kesäaikana tilan muilta tapahtumilta Heinolassa. Päivästä toiseen, viikosta toiseen esitetään samaa hömppänäytelmää. Ei kai kukaan sitä jaksa mennä useita kertoja katsomaan jos sitten kertaakaan. Ei se ainakaan tavallisia heinolalaisia hyödytä. Enkä tiedä saako siitä joku jotain taloudellista hyötyä, tuskin ainakaan kaupungin talous siitä kohenee. Mieluummin päinvastoin. Miksi kaupungin varoilla pidetään tällaista epämääräistä bisnestä pystyssä?
Eipä ole tämän(kään) kesän esitys saanut häävejä arvosteluja.
Teatteritoiminnan ympärille olisi ammattilaisen käsissä saatu rakennettua Heinolaa ja heinolalaisia yrityksiä hyödyttävä kokonaisuus.
Nyt hyödyt jäävät saavuttamatta, kun mitään ei osata uudistaa eikä kehittää, vaan
bussi tuo - bussi vie -asiakkaat ja rahaa ei jää Heinolaan.
Teatterin kustannuksiin nähden sen hyödyt ovat olemattomat. Harmi ettei Heinolassa osata kehittää mitään.
Olkaa huoleti 1000 uutta työpaikkaa on ihan tuloillaan, kunhan ensin saadaan patjatehdas ja schenkkerin varasto tyhjennettyä😂
Kesäteatteritoiminta on ulkoistettu hesalaisille, jotka tulevat Heinolaan keikalle suurien keikkapalkkojen vuoksi. Myös katsojat kuskataan muualta. Paikallista OMAA teatteritoimintaa ei ole. Suurin menetys Heinolalle kesäteatterista on se, että paikallista kulttuurityötä ei tueta lain mukaan.
ETLARIN "Itäinen Häme ikääntyy" jutussa elinkeinojohtaja Mäkilä (ent. kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja, selvitystyöryhmän pj) muistuttaa, että pelkkä elinkeinopolitiikka ei riitä, vaan tarvitaan yhteisöllisyyttä, yhdessä tekemistä. Mäkilä kehaisee: "on yhteishenkeä ja tekemisen meininkiä. On paljon tapahtumia, joita yhdistykset, yhteisöt ja Facebook-ryhmät organisoivat."
Mitä tapahtumia kulttuuritoimi järjestää kaupungin kulttuuribudjetista? Missä kaupungin tiloissa järjestöt toimivat ja missä tapahtumat pidetään? Missä asukkaat kokoontuvat sitä yhteishenkeä luomaan? Missä viipyy Heinolan kaupungin monitoimitalo/KYLÄTALO, josta on tehty useita valtuustoaloitteita. Se on nyt entistä ajankohtaisempi, kun valtaa ja vastuita siirretään kuntayhtymälle.
Eihän se elinkeinopolitiikka tai mikään muukaan politiikka sinällään riitä. Harjoitetun politiikan pitäisi edistää yhteishenkeä, työllisyyttä ja väestönkasvua, ei siis kutistaa kaupunkia ja lisätä työttömyyttä sekä muuttovirtaa.
Vastuuta ei huonosta politiittisesta päätöksenteosta tai kalliista ja osaamattomasta virkamiestyöskentelystä voi eikä saa siirtää veronmaksajille.
Yhteistyökykyä muiden Itä-Hämeen päättäjien kanssa tarvitaan juuri nyt HEINOLAN päättäjiltä soteuudistuksessa, kun useat palvelut siirtyvät maakunnille. Miten Heinola kehittyy tulevaisuuden kuntayhtymässä riitaisena ja kahtiajakautuneena, jossa on tosin tehty uusi brändi ja brändikäsikirja ja sen lukuohje??? Tätä brändiä (iso elämä pikkukaupungissa) ja brändikäsikirjaa ei VIELÄ VUOSI SITTEN OLLUT. Pitäisikö "ison elämän" sijaan keskittyä Heinolaan jäävien kulttuuri- ym. palveluiden järjestämiseen jäljelle jäävät resurssit huomioiden?
Pitäisikö heinolalaisia kuulla tarkalla korvalla? Kun yli 1600 asukasta allekirjoittaa adressin gallerian puolesta, kannattaisiko se säilyttää ja järjestää kulttuuritoimistolle konttoritila muualle kuin ainoaan galleriatilaan - Heinolan kaupungilla ei ole juurikaan omia kulttuuripalveluja, ja niitähän ei siirretä kuntayhtymään.
Kirjoitat, että: Mäkilä kehaisee: "on yhteishenkeä ja tekemisen meininkiä. On paljon tapahtumia, joita yhdistykset, yhteisöt ja Facebook-ryhmät organisoivat."
Elinkeinopalveluiden (nyk. elinvoimapalvelut) määrärahoja kasvatettiin n. puolesta miljoonasta eurosta n. kahdeksaansataantuhanteen euroon. Kysymys kuuluu, mitä valtavalla korotuksella saavutettiin?
Eikö määrärahoja olisi pikemminkin pitänyt laskea, jos kerran yhdistykset, yhteisöt ja Fb-ryhmät organisoivat tapahtumia? Myös kulttuuritoimen määrärahoja pitäisi laskea, sillä kaupungin kulttuuritarjonnasta vastaavat pääosin muut tahot kuin kaupunki.
Mäkilän 1000 työpaikkaa tulossa ja sitten Hönölä kukoistaa jälleen
Onko siitä tuhannen työpaikan tulosta olemassa joku laskuri? Jos ei ole niin pitäisi kehittää. Sellainen laskuri josta vaikka viikottain kaikki näkisivät työpaikkojen määrän lisääntymisen. Asukkaiden olisi kiva seurata kuinka työpaikat lisääntyy. Tietysti pitäisi näkyä myös työpaikkojen väheneminen, jos niin ikävästi sattuisi käymään. Asukkaiden pitäisi päästä seuraamaan kuinka julkisesti asetettu tavoite täyttyy. Varsinkin kun asukkaat ovat panostaneet siihen reilulla rahasummalla.
Milloin saamme siis nähdä tuloslaskurin vaikka torin reunalla?
Hyvä idea. Itähämeen seinään kyseinen laskuri. Aloitus siitä päivästä kun kyseinen vitsi on heitetty ekakerran ilmaan
Dazid Osakeyhtiöönkö 1000 työpaikkaa on tulossa?
Monta uutta työpaikkaa on syntynyt?
S market vois palkata lisää henkilökuntaa, ainakin kun nyt on ainut keskustan kauppa.
Eikös pyrkyri Turunen mennyt demari siittolaan takaisin,,, on meillä siinnäkin asioitten hoitaja. Polvihousut ja pusakka täynnä rihkamaa,,,,, läppäri kainalossa näkee paistaako aurinko,
Onko maineikas keskustan ravintola Heinolan Heili kesäterasseineen lopullisesti suljettu? Paljonko kuihtuva kaupunki menettää vuokratuloja?
Kaupungin vuokapolitiikka on aiheuttanut veronmaksajille Heilin osalta liki 100.000 euron tappiot, jopa enemmänkin.
Kaupunki ei ole valvonut vuokrasaataviaan ja antoi rästien kertyä. Tästä aiheutui mittavat tappiot. Ottiko kiinteistöosasto vastuuta tappioista? Tuskin, mutta olisi pitänyt!
Kaupungilla ei myöskään tunnuttu tajuavan, että vuokraa olisi tullut alentaa käyvälle tasolle. Nythän näemme, ettei tiloihin löydy vuokralaista, joka maksaisi noin korkeaa vuokraa. Laajeneekohan kaupungin kesäteatterikanttiini Heilin tiloihin?
Milloin päästään Heinolaa kuihduttavasta kesäteatterista eroon? Miksi kaupunkilaisille ei esitetä mitään puolueettomia laskelmia kesäteatterin menoista ja tuotoista?
Onko järkeä muuttaa Heinolan keskustasda arvokas, historiallinen puukortteli (wpk-talo, Galleria Lambert, ravintola Heinolan Heili) kesäteatterin oheistiloiksi? Kesäteatteriä esitetään Heinolassa n. 1,5 kuukautta hesalaisten näyttelijöiden keikkana. Heinolan farssi oli "Voi veljet", josta ei pidetty.
Omaa teatteria ei Heinolassa edes ole kuten Iitissä. IITIN omassa teatterissa esitetään suomalaista "Simpauttajaa" varsin vaatimattomissa tiloissa, mutta tyytyväisille katsojille. Iittiläiset näyttelijät eivät laskuta suuria keikkapalkkoja.
Iittiin rakennetaan moottorirata, kun MM:n osakilpailu pidetääm Suomessa.
Iitin KymiRingiin (MotoGP) odotetaan tulevan 70 000 kisavierasta. Iittiläiset näkevät MM-kisat ja uuden KymiRing-moottoriradan suurena mahdollisuutena. HYVÄ IITTI. Ehkäpä jotain voi tippua kuihtuvan Heinolankin matkailuyrittäjille.
Tää on niin teatteria koko heinola,päätöksineen ja päättämättömyyksineen.