Elikkäs minulla on ollut masennusta jaksoittain aina ylä asteesta lähtien, samalla päässä on liikkunut kaikenlaista. Minulla on ollut myös ihan kaikki on hyvin jaksoja. En ole koskaan kertonut tästä kenellekkään, ja kaikki luulevat että minulla menee aina hyvin.
Nyt kuitenkin kutsunta nivaska pitäisi täyttää, ja eniten kysymykset henkisestä mielenterveydestä askarruttaa. Jos laitan että kaikki on hyvin, niin voiko viimeistään terveystarkastuksessa lääkäri nähdä tämän läpi? Jos kuitenkin täytän lapun niin kuin asiat ovat oikeasti mitä tapahtuu? Eniten pelottaa että käteen lyödään "hullun paperit" ja sitten alkaa kysymykset minkä takia et mene sinne minne muutkin, ja lopulta koko juttu paljastuisi sukulaisille ja ystäville.
Armeijaa vastaan minulla ei mitään ole. Pelkään kuitenkin että masennus voi siellä paheta.
Nyt kuitenkin kutsunta nivaska pitäisi täyttää, ja eniten kysymykset henkisestä mielenterveydestä askarruttaa. Jos laitan että kaikki on hyvin, niin voiko viimeistään terveystarkastuksessa lääkäri nähdä tämän läpi? Jos kuitenkin täytän lapun niin kuin asiat ovat oikeasti mitä tapahtuu? Eniten pelottaa että käteen lyödään "hullun paperit" ja sitten alkaa kysymykset minkä takia et mene sinne minne muutkin, ja lopulta koko juttu paljastuisi sukulaisille ja ystäville.
Armeijaa vastaan minulla ei mitään ole. Pelkään kuitenkin että masennus voi siellä paheta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kannataa puhua asiasta lääkärissä tai jossain muualla ja mitä sitten jos muut saavat tietää, saat apua eikä tartte enää pitää asiaa sisällä sillä se ottaa enemmän voimille , enkä usko että hullun papereita saat , varmaankin armeija lykkäöntyy mutta sen voi suorittaa myöhemmin. Kannataa pistää oma terveys etusijalle.
Kyllä se masennus unohtuu kun pääset telakoitumaan miesten kesken hekuman huipulle.
Minulla diagnosoitiin masennus armeijan aikana, eikä siitä saa hullun papereita. Käytin lääkkeitä masennukseen ja oireet hälvenivät niillä. Lääkäri sanoi minulle, että kannattaa kertoa yksikössäsi tarvittaville henkilöille (tupalaisille, kouluttajalle sekä päällikölle). Mutta jos olisin halunnut, se olisi jäänyt minun ja lääkärin välille. Asia olisi ollut eri jos olisin sanonut olevani itsetuhoinen.... mutta en ollut niin heitä ei haitannuteivät suoritustasoni pysyessä normaalina. Suurin ongelma syntyi, kun eräässä pitemmässä harjoituksessa pillerieni puuterisoituivat ja sain vieroitusoireita. Sanoin vain että en koe kykeneväni taisteluammuntaan, koska vieroitusoireet, joten vartioin puomilla. Asia selvä.
Lisäksi koin hyväksi armeijan täytenäisen ohjelman, joka pakottaa masentuneen tekemään jotakin sekä säännöllisen ruokailun. Armeijassa saa myös apua henkisiin ongelmiin sosiaalikuraatorilta ja sotilaspastorilta.
Jos kokee että masennus on liikaa ja siitä seuraa ylitsepääsemättömiä oireita, voit aamulla ilmottautua lääkäriin ja hakea helpotusta palvelukseen. Itse sain tätä unettomuuden takia. En kuitenkaan suosittele movettamista sillä metsässä riehuessa ei mieti maailman murheita toisin kuin kasarmilla sängyssä yksin maatessa. Uskoisin että samat asiat pätevät kaikkialla sillä suoritin palvelukseni 2 eri joukko-osastossa eikä kummassakaan tullut ongelmia.
Masennus ei myöskään estänyt minua ylenemästä, sillä kotiuduin kersanttina.
Olihan välillä ikävää ja voin rehellisesti sano viettäneeni elämäni kamalimmat hetket armeijassa, liittyen juuri vieroitusoireisiin, mutta kärsimys kehitti ja vahvisti minua ihmisenä eikä masennus ole uusiutunut armeijan jälkeen.
Älä mene sinne inttiin, kyllä parempaakin tekemistä löytyy tossa puolessa vuodessa. Kerro vaan kaikki oireet ja lioittellakin voi mielellään.