miten tää on tämmöstä, ei elämää, ei kavereita ei perhettä, olen vaan niin yksin..kukaan ei kaipais jos kuolisin..itken joka päivä vaikka enää en saa edes kyyneleitä..miksi olen ees elossa, tekis mieli tappaa itteni mutta en saa siihen rohkeutta, miki ihmeessä en saa tapettua itteäni..mutta tää mun elämä ei oo enää elämisen arvoista..miten ootte ajatellu tappaa itseänne, pitäis keksii joku keino jolla pääsisin eroon tästä paskasta maailmasta..auttakaa en jaksa enää pitkään
mielenterveys
melissa1988
19292
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Oletko ennen kirjoitellut palstalla. Oletan että olet nuori henkilö. Eikö sinulla ole ketään sukulaista elossa tai lähellä. Uskon että elämäsi voi muuttua ja löydät mielenkiitoisia juttuja. Eiköhän jokaisella on joskus hetki, että kokee ettei millään ole merkitystä ja olemassaolo on turhaa.
Ei minullakaan ole perhettä ja sukua, mutta olen löytänyt elämälleni mielekkyyttä ja tarkoituksen.
"Jokaisella on hetki että kokee ettei millään ole merkitystä ja olemassaolo on turhaa".Entä jos sellaisi hetkiä on ollut viimeset 2 vuotta ympäri vuoden pitääkö täällä silti pakko jaksaa madella?
Tulee niitä valoisampiakin hetkiä, ehkä toisenlainen aikakin. Toivotaan niin. Silloin kipeät ajatkin voivat näyttäytyä mielekkäinä.
Valoisampina, syvästi tuntevina hetkinä itsetuhoajatukset taas näyttäytyvät aina mielettöminä. Näin minulla ainakin. Sen voi ehkä koittaa palauttaa mieleen huonommilla hetkillä.
Voimia & siunauksia.
Jos kaipaat rohkeutta tehdä itsarin, niin voimme tehdä sen yhdessä. Toista ei voi eikä kannata suostutella, mutta jos on päättänyt päättää päivänsä niin se voi olla helpompaa jonkun toisen kanssa.
Itse olen haaveillut että menisin köyden ja viinapullon kanssa isoon metsään ja sinne jonnekin syvyyksiin pois katseilta ja kävelypoluilta. Siinä sitten köysi kaulassa alkaisin juomaan itseäni kovaan humalaan ja melkein kuin itsestään horjahtaisin kohtalokkain seurauksin. Olen myös huomannut että kun pitää vaikka peukaloa kaulavaltimolla puristaen, niin taju lähtee muutamassa sekunnissa. Eli tätä voisi jotenkin hyödyntää tekemään kivuttoman ja nopean siirtymiseen ajasta ikuisuuteen.
Suosittelen mikäli elämä ei ole elämisen arvoista
Olen 27-vuotias mies ja kärsin myös masennuksesta. Jos haluat jutella ja ehkä ystävystyä, voit kirjoittaa minulle sähköpostia osoitteeseen [email protected]
Mä tuun mukaan. Vittuako täällä enää homehtuu, saatana.
Kaikki tekstit kuvaavat minunkin epätoivoa. Mietin junan alle menoa. Muute keinot ovat liian vaikeita. Ainoa hankaluus on se, että poikani on veturinkuljettaja.
Noni :) Kuka omistaa auton? Menemme sinne kaikki ja pakoputkesta letku sisään ja teipeillä tiiviiksi ja sillä tavalla saa aika kevyen lähdön. Seurassa kuitenkin.
Kuolema ei ole koskaan ratkaisu.
Jos uskallat puhua itsarista, kaikki hylkää sinut. Siis loputkin ihmiset. Jäät todella yksin mietteinesi ja se entisestään voimistaa halua hypätä kiikkuun tai ampua ittensä, syöksyä junan alle jne.
Kukaan ei asiallisesti keskustele.
Näin ollen, olet pohjasakkaa, joka joutaakin heittää veivinsä.
Samaa mieltä kanssasi. Itse en halua puhua itsemurha ajatuksista kenellekkään, koska juuri tuota leimaamista pelkään.
Maailma on vitumainen paikka.
Juuri olin aikeissa sanoa, että mikäli uskallat puhua itsemurhasta: kaikki hylkää. Minun kaikki 5 lasta ovat katkaisseet välit minuun. En tiedä heidän elämästään mitään. Kukaan ei soita enää. Tätä on jatkunut jo 15v. Sitä suuremmalla syyllä voisin ajaa betonisiltapalkkiin, mennä junan alle, kerätä ison määrän lääkkeitä ja viinaa päälle 2 pulloa.
Junan alle meno ois nopein ratkaisu. Olen täysin hylätty ja kartettu. En jaksa enää. Helvettini on jo maan päällä. Ns. Jumala ei ole koskaan auttanut.
Vi...uako täällä enää tekee? Pitäs tehdä se nyt ennen lumia. Tiedän hyvän paikan junanradalla, jossa kuljettaja ei voi jarruttaa eikä ennakoida.
Yks helppo keino olisi varastaa joltain insuliinidiabeetikolta pari kynää ja tykittää ne kerralla läskimahaan.
Menen huomenna tsekkaamaan sen paikan junanradalla, jossa kuljettajan näkyvyys radalle on nolla. Siinä on mutka. Muutkin ovat hyppineet siinä kohtaa junan alle. - Suunnitelma täytyy olla takuuvarma.
Älä tee sitä. Ole niin kiltti! Anna sähköpostisi niin voimme jutella!
Ei noin nuoren tytön tarvitse olla yksin. Voit saada poikakaverin ainakin helposti, jos haluat, vaikka minusta.