Olen niin onneton tämän tilanteen kanssa. Ihan surullinen kaikesta. Eihän se tietysti hänen syynsä ole. Tahtoisin vain, että asiat olisi hyvin ja hyvä olo rakkaasta miehestä. Tahtoisin vain halata häntä ja tuntea, ettei mikään asia vaivaisi mieltä.
Surua silmissä
Seeimahdollista
6553
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Harvan aikuisen ihmisen elämä on sellaista, että siinä ei mitään ikäviä juttuja ole. Niiden ikävienkin juttujen lomassa, on hyvä iloita myös niistä hyvistä jutuista, joita jokaisella on. Ja kyllähän rakkaus ja hyvä ihmissuhde olisi sellainen onnellisuutta ja jaksamistakin lisäävä tekijä, ihan tutkitustikin. Sellaisen puolesta jaksaisi hankaluuksiakin, jota jokaisen elämään eteen väliin tupsahtaa.
Miksi ihmisen pitää suhteessa rakastua toiseen, on se niin väärin...Ei auta kuin jatkaa matkaa. Joskus miettii, että olisi asiat voineet mennä toisinkin. Turhaa asiaa on kuitenkin harmitella, kiitos kommentista.
Tuolla periaatteella voisi kysyä miksi ihmisen pitää ylipäätään rakastua? Ainoa asia mikä on perseestä ja täyttä kidutusta on yksipuolinen rakkaus. Sitä voi olla niin sinkuilla kuin yhtälailla varatuilla suhteessa olevilla. Tiedän, että taas nousee kova myrsky kun totean, että minusta ainakin on parempi olla ilman sellaista ihmistä, joka ei minua rakasta eikä sellaista suhdetta kannattaisi jatkaa. Mutta ihmiset tietty monesti ajattelee eri tavoin ja kun yhteen mennään niin omistaminen on se mistä monesti tulee ongelma. Turha kuitenkaan täällä selvittää. Voihan kumppanit kavereinakin tehdä juttuja yhdessä, mutta kyllä siinä usein niin käy, että kun toinen löytää jonkun jonka kanssa sydämet samaan suuntaan muljuaa ja molemmat haluavat yhdessä olla niin se on siinä.
Turhaa miettiä jotain rakastumista.Uskonko sellaiseen edes?Ihmiset antavat toisilleen viihdykettä,seuraa,turvaa,iloa.Ne pakenevat ja tekevät päätökset usein toiselta piilossa onhan ihminen itsenäinen.Onko rakastumista vai onko vain eteen tulevia mahdollisuuksia ja tilaisuuksia joihin tartutaan erinäisistä syistä...
Niinhän se on itselläkin. Aivan yksipuolista kiinnostusta varmasti ja semmoista haaveilua. Se on surullisinta kyllä. Itselläni oli kaikki valmiina uudelle ihmissuhteelle, mutta peruutin sitten takaisin, syitä oli monia. Ei sitä tosiaan tiedä jos vielä noin käy kuin kuvaat, mutta haaveilun varaan ei voi rakentaa. Tunnen olevani kiittämätön, kun en tajua, miten onnekas jonkun mielestä varmasti olen. Kaipaako ihminen aina jotain tavoittamatonta, en tiedä.
tietäispä.