Minulla on vaikea uni ongelma ensimmäistä kertaa elämässäni. Köyhyys painaa mieltäni. Muistini on kadonnut eikä ruoka maistu. Pelkään kaikkea. Normaali arki tuntuu vaikealta ja stressini on sietämätön. Minulla ei ole terveitä kavereita. Olen myös yksin koska minulla ei ole kavereita.
Tuskin ketään tätä lukee
Mammonia
3107
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Okei..
Se on tätä aho-lippos-vanhas-katais-sipilä-suomea. Laajemminkin vähemmistö-enemmistön omanedun diktatuuria.
Eihän oikeudenmukaiselle maailmalle ole muuta ratkaisua kuin viisauden diktatuuri, eikä se ole demokratiaa, sen on viimeiset sata vuotta näyttänyt.
Kun sellaista ei ikinä saada aikaan, voi vain yrittää selvitä elämästään kunnialla.
Et ole yksin, samojen asioiden kanssa painitaan. Minulla unettomuus on kestänyt jo kuukausia, ja on ollut yksi kamalimpia kokemuksia elämässä, sillä ennen nukuin huoleni pois.Aina kun luulen, että olen taas nukkunut paremmin, saatan herätä keskellä yötä ja pyöriä levottomana ja olla päivän väsynyt. Olen ollut työstä pois loppuunpalamisen takia, ja köyhyys vaivaa, muttei kiinnosta ostella oikein mtn, niin olen pärjännyt ihmeen hyvin. Muistiongelmia tuli loppuunpalamisen ja uniongelman myötä. Ennen nautin ruoasta, nyt pakotan itseäni syömään.
Olen eristänyt itseni kavereilta, joiden olen havainnut soittelevan aina vaan vähemmän.
Onko mitään keinoja millä saisit vähennettyä stressiäsi...:(