Johannes 3:16 - ja sen merkitys kreikan kielessä

Johannes 3:16 on varmasti UT:n tunnetuin, ellei koko Raamatun tunnetuin jae. Kuitenkin se on samalla myös väärinymmärretyin, väärin käytetyin, väärin käännetyin ja väärin sovelletuin jae koko Raamatussa. Sen sanoma on usein käännetty täysin päälaelleen ja sen ympärille on rakennettu valtava oppirakennelma sellaisesta mitä se ei kuitenkaan sano. Usein sitä kutsutaan "pienoisevankeliumiksi", mutta miksi sillä eihän se sisällä evankeliumin sanomaa ollenkaan? Mutta nyt olisi tarkoitus kuitenkin tarkastella jakeen kielioppia eikä varsinaisesti sen sanomaa, se kyllä avautuu kun alkaa ymmärtämään mitä jakeessa todella sanotaan.

== Johannes 3:16 ==

"ουτως γαρ ηγαπησεν ο θεος τον κοσμον ωστε τον υιον αυτου τον μονογενη εδωκεν ινα πας ο πιστευων εις αυτον μη αποληται αλλ εχη ζωην αιωνιον" [Textus Receptus]

"Jumala on rakastanut maailmaa NIIN PALJON, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän." [-92 käännös]

"SILLÄ NIIN on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä." [-33/38 käännös]
______________

KUINKA Joh. 3:16 yleensä luetaan?

- Se luetaan yleensä näin:

”Jumala RAKASTAA (jatkuvasti) maailmaa (ihmisiä) NIII-IN VALTAVAN PALJON, että antoi (tai antaa koko ajan) ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen USKOO (edes kerran; yhdessä tilanteessa), joudu kadotukseen (=>lakkaa olemasta, raukeaa tyhjiin), vaan SAA TÄYDEN VARMUUDEN iankaikkisesta elämästä.”

- Näinhän jakeessa ei lue.

- Verbien aikamuodot käännetään päinvastaisiksi ja monet asiat ymmärretään väärin.

- Ja tulee huomata että sana "niin" ei alkukielessä ole korostus sana kuinka paljon Jumala rakastaa, vaan alkukielen sana "niin" oikeasti kuuluu jakeen alkuun ja ilmaisee sitä mitä edellä on sanottu - ja sen takia Joh. 3:16:sta asiayhteys on jakeet 14-15, koko kolmas luku, koko Johanneksen kirja ja jakeissa 14-15 viitataan 4. Mooseksen kirjaan; lukuun 21. Ja tulee huomata sekin että Jeesus sanoi jakeen 15, mutta ei enää jaetta 16. Se on Johanneksen kirjoittama kommentti jälkeenpäin. Sana 'niin' EI siis korosta sitä että Jumala rakasti NIII-IIN VALTAVAN PALJON.
.
.
Mutta verbit ovat tässä jakeessa erityisen mielenkiintoisia ja niiden aikamuodot, sillä suomen ja englannin kielissä ei ole vastaavia aikamuotoja. Verbeissä on käytetty aoristi ja jatkuvan preesens aikamuodon verbejä.

Kreikan kielessä on menneitä aikamuotoja, jotka ilmaisevat selkeästi onko jokin asia tapahtunut vain kerran, vai onko tapahtuma tapahtunut säännöllisesti, toistuvasti. Suomen kielessä ei ole mennyttä aikamuotoa joka kertoisi tapahtuiko jokin asia kerran vai säännöllisesti; toistuvasti.
Kreikan kielessä on myös nykyinen aikamuoto, jota kutsutaan jatkuvaksi aikamuodoksi, jatkuvaksi preesensiksi.

Aoristi aikamuoto - Mennyt aikamuoto

”Aoristi on joidenkin indoeurooppalaisten kielten aikamuoto tai aspekti, joka yleensä ilmaisee tapahtumaa menneisyydessä mutta ei samoin kuin perfekti tai imperfekti.

Aoristi käännetään yleensä imperfektillä. Nykykielistä aoristia käytetään lähinnä kreikassa, mutta myös sanskriitissa. Muinaiskreikassa aoristi tarkoittaa "määrittämätöntä"; aoristi ei aina ilmaise tapahtuma-aikaa, mutta SE VIITTAA TYYPILLISESTI SIIHEN, että kyseessä on hetkellinen tai ainutkertainen tapahtuma (vastakohtana jatkuvalle tai toistuvalle toiminnalle, johon käytetään preesensiä).”
.
.
Aoristi aika muodossa olevat verbit:

- Rakasti
- Antoi
- Hukkua, tuhoutua

Jatkuvassa preesens aikamuodossa olevat verbit (toiminta joka jatkuu):

- Uskoa
- Omistaa; saada - "olisi" - εχη [echo]
.
.
Maallikon Uusi testamentti, joka on ottanut erityisesti huomioon verbien aikamuodot kääntää Joh. 3:16:sta hyvin:

"Sillä tällä samalla tavalla Isä Jumala on rakastanut ihmismaailmaa että Hän antoi Ainosyntyisen Poikansa kuolemalle, ettei yksikään joka jatkuvasti uskoo Hänessä, joudu kadotukseen, vaan jatkaa Iankaikkisen Elämän omistamista."
.
.
Mutta jos olla vielä tarkempia niin jakeen voisi kääntää näin:

”Sillä tällä samalla tavalla (Isä) Jumala rakasTI KERRAN (ihmis)maailmaa että Hän antoi KERRAN Ainutlaatuisen Poikansa, ettei yksikään joka JATKAA uskomista Häneen, tule hukkuneeksi KERRAN, * vaan JATKAA Iankaikkisen Elämän omistamista / * vaan hänellä olisi jatkuvasti iankaikkinen elämä. ”
.
.
Jakeen 16 sanoma; mukaelma nykyajan kielelle:

Todellakin, juuri tällä samalla tavalla Isä Jumala toimi rakkaudessa toisenkin kerran, tällä kertaa koko kapinallisen ihmiskunnan hyväksi, uhraamalla ainoan luonnollisen Poikansa niin, ettei yksikään, joka jatkaa kuuliaista luottamista Häneen, tule tuhotuksi peruuttomasti, vaan hänellä olisi jatkuvasti iankaikkinen ja yltäkylläinen elämä.
.
.
Jakeen merkitys oikeassa aikamuodossa olevilla verbeillä on aivan eri kuin miten se yleensä ymmärretään.

21

1538

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Aikamuodot (tai aspektit) on mielestäni selitetty aloituksessa oikein, joskin vähän sekavasti. Aoristi on punktuaalinen ja ilmaisee loppuun suoritettua tekemistä. Imperfektillä taas ilmaistaan jatkuvaa, toistuvaa tai habituaalista tekemistä: "Jeesus meni [aoristi] Galileaan ja paransi [imperfekti] sairaita." Jos myös "paransi" olisi tässä aoristi, suomeksi asian voisi kai ilmaista korvaamalla partitiivin akkusatiivilla: "Jeesus meni Galilean ja paransi sairaat."

      Esimerkiksi ranskaksi kreikan aoristin ja imperfektin eron voisi ilmaista yksinkertaisen perfektin ja imperfektin avulla: "Jesus alla [passé simple] en Galilée et guérissait [imparfait] les malades." Mutta aoristihan ei ole varsinaisesti aikamuoto, vaan aspekti. Pienoisevankeliumissa paitsi ηγαπησεν ja εδωκεν myös αποληται on aoristi (konjunktiivin aoristi), mutta tietenkään αποληται ei puhu menneisyydestä.

      On totta, että ουτως tarkoittaa pikemminkin "siten" tai "sillä tavalla" kuin "niin paljon". Pienoisevankeliumi ei siten kerro siitä, miten paljon Jumala on maailmaa rakastanut, vaan siitä, millä tavalla Jumala maailmaa rakasti. Mutta kyllä minusta puhtaan asiallisesti voidaan sanoa, että se tapa, jolla Jumala maailmaa rakasti, osoittaa, että Jumala on rakastanut maailmaa valtavan paljon (vrt. Joh. 15:13). Uuden kirkkoraamatun käännösratkaisu on minusta siis ihan ok.

      George_L:n näkemystä siitä, miten Joh. 3:16 yleensä ymmärretään, en kyllä ihan ymmärrä. Ketkä sen noin ymmärtävät? Myös tuo mukaelma nykykielelle tuntuu oudolta: "Todellakin, juuri tällä samalla tavalla Isä Jumala toimi rakkaudessa toisenkin kerran" jne. Samalla tavalla? Toisenkin kerran?

      • Vastaanpa nyt pitkän ajan kuluttua. Kirjoitin aloituksen aika pikaisesti niin siitä saattoi tulla vähän sekava...

        "George_L:n näkemystä siitä, miten Joh. 3:16 yleensä ymmärretään, en kyllä ihan ymmärrä. Ketkä sen noin ymmärtävät?"

        Muun muassa ne jotka ylikorostavat Jumalan armoa ja rakkautta, ja ne jotka uskoivat saaneensa varman taivaspaikan heti uskoon tullessaan. Sekä ne jotka kieltävät väärämielisten ikuisen rangaistuksen.

        Mutta yleisesti tuo rakkaus sana luetaan, tai tulkitaan preesensmuodossa ”rakastaa”, ja sen perusteella sanotaan että Jumala jatkuvasti rakastaa maailmaa, mutta tämähän ei ole totta – Raamattu ei sano niin missään. Koko maailman rakastaminen tapahtui kerran; yhdessä ainoassa tilanteessa, kun Jumala antoi oman Poikansa koko maailman syntien sovittamiseksi.

        Ja erityisesti ne joiden evankeliumi on yleensä vain ja ainoastaan se, että sanotaan ihmisille: "Jeesus rakastaa sinua!"/"Jumala rakastaa sinua!" ymmärtävät Johannes 3:16:sta yleensä tuolla tavoin, ainakin osittain. Tuo on heidän koko ”evankeliuminsa” alusta loppuun, ilman minkäänlaista parannuksen teon tarvetta.

        Usein puhutaan myös että ihminen teki "uskonratkaisun" silloin ja silloin, mutta Raamatunhan mukaan uskon tulee olla jatkuvaa, eikä niin että heti uskoon tullessa saa varman paikan Jumalan yhteydestä. Eli myös 'Kerran pelastettu, aina pelastettu' opetukseen uskovat käsittävät sen (ainakin osittain) noin.
        __________

        Miksihän muuten tuo rakkaus-verbin aoristi on usein käännetty muotoon "on rakastanut" - miksei muotoon"rakasti"? Tai 'rakasti kerran'?

        "Sillä niin Jumala maailmaa rakasti/rakasti kerran, että antoi...”

        ____________
        .
        .
        .
        "Myös tuo mukaelma nykykielelle tuntuu oudolta: "Todellakin, juuri tällä samalla tavalla Isä Jumala toimi rakkaudessa toisenkin kerran" jne. Samalla tavalla? Toisenkin kerran?"

        - Tuo mukaelma on David Pawsonin kirjasta "Onko Johannes 3:16 evankeliumi?" Tuolla "Todellakin, juuri tällä samalla tavalla" korostetaan siis vahvasti sitä mitä edellä on sanottu ja korostetaan jakeen asiayhteyden tärkeyttä, ja sitä että sana "niin" ei korosta rakkaus-sanaa sillä tavoin että se tarkoittaisi: "NII-IN PALJON"...

        Ja "Samalla tavalla? Toisenkin kerran?"

        Tuo mukaelma on siis tehty korostamaan jakeen asiayhteyden säilyttämistä. Sillä usein Johannes 3:16 revitään asiayhteydestään ja sitä käytetään uskosta osattomien evankeliointiin. Ja sen ympärille on rakennettu valtava oppirakennelma siitä, että Jumala RAKASTAA koko ajan kaikkia ihmisiä, ja usein vieläpä "ehdottomasti" (termi ”Jumalan ehdoton rakkaus” on erään amerikkalaisen saarnamiehen keksimä, sitähän ei Raamatusta löydy). Mutta näinhän jae ei sano kun sana 'rakastaa' on aoristiaikamuodossa tai -aspektissa. Koko maailman rakastaminen kun tapahtui yhden ainoan kerran. Jumala ei koko ajan rakasta maailmaa.

        Samalla tavalla (Sillä niin) viittaa siis siihen mitä on sanottu edellä, jakeissa 14-15: ”"Ja niin kuin Mooses ylensi KÄÄRMEEN ERÄMAASSA, niin pitää Ihmisen Poika ylennettämän, että jokaisella, joka Häneen uskoo, olisi iankaikkinen elämä." Ja tämä viittaa siis neljännen Mooseksen kirjan lukuun 21:4-10 – ja sieltä näemme miten Jumala aikaisemmin toimi samalla tavalla historiassa:

        "Senjälkeen he lähtivät liikkeelle Hoorin vuorelta Kaislameren tietä kiertääksensä Edomin maan. Mutta matkalla kansa kävi kärsimättömäksi. Ja kansa puhui Jumalaa ja Moosesta vastaan: "Minkätähden te johdatitte meidät pois Egyptistä kuolemaan erämaahan? Eihän täällä ole leipää eikä vettä, ja me olemme kyllästyneet tähän huonoon ruokaan." Silloin Herra lähetti kansan sekaan myrkkykäärmeitä, jotka purivat kansaa, niin että paljon kansaa Israelista kuoli. Niin kansa tuli Mooseksen luo, ja he sanoivat: "Me teimme syntiä, kun puhuimme Herraa ja sinua vastaan. Rukoile Herraa, että hän poistaa käärmeet meidän kimpustamme." Ja Mooses rukoili kansan puolesta. Silloin Herra sanoi Moosekselle: "Tee itsellesi käärme ja pane se tangon päähän, niin jokainen purtu, joka siihen katsoo, jää eloon". Niin Mooses teki vaskikäärmeen ja pani sen tangon päähän; jos ketä käärmeet sitten purivat ja tämä katsoi vaskikäärmeeseen, niin hän jäi eloon. Sitten israelilaiset lähtivät liikkeelle ja leiriytyivät Oobotiin."

        Jeesus ylennettiin siis samalla tavalla kuin vaskikäärme. Jumala antoi pakotien kuolemasta, mutta ei ottanut myrkkykäärmeitä pois. Jumala rakasti siis koko maailmaa samalla tavalla kuin kerran aikeisemmin antamalla mahdollisuuden pelastua kuolemalta vaskikäärmettä katsomalla – tällä toisella kertaa vain turvaamalla Hänen Poikaansa. Tämä toinen kertaa siis viittaa Jeesuksen ylentämiseen, samalla tavalla kuin erämaassa kun Mooses korotti käärmeen.

        Jumala rakasti siten; sillä tavalla samaan tapaan koko maailmaa kuin ruuasta valittavaa kansaansa erämaassa; ei poistamalla kuoleman uhkaa, vaan antamalla pakotien; mahdollisuuden välttää se.

        Mukaelmalla korostetaan siis niitä asioita jakeessa, jotka ovat olennaisia sen antaman sanoman kannalta.


      • "Aoristi on punktuaalinen ja ilmaisee loppuun suoritettua tekemistä. Imperfektillä taas ilmaistaan jatkuvaa, toistuvaa tai habituaalista tekemistä:"

        Jos aoristi aspekti ilmaisee sellaista tekemistä mikä on tehty vain kerran menneisyydessä - ja suoritettu loppuun, niin ilmeisesti kreikankielessä on sellainenkin mennyt aikamuoto (ei imperfekti), tai aspekti että siitä käy selkeästi ilmi että asiaa on tehty useamman kerran menneisyydessä - toistuvasti, eikä vain kerran, niin miksikä aspektiksi tai aikamuodoksi sitä kutsutaan?

        Josta käy siis selkeästi ilmi tekeminen/tapahtuma on ollut toistuvaa; tapahtunut usein/useamman kerran - eikä siis vain yhden kerran ja loppuun suoritetusti niinkuin aoristissa.


      • ”On totta, että ουτως tarkoittaa pikemminkin "siten" tai "sillä tavalla" kuin "niin paljon". Pienoisevankeliumi ei siten kerro siitä, miten paljon Jumala on maailmaa rakastanut, vaan siitä, millä tavalla Jumala maailmaa rakasti.”

        - Aivan, mutta tämä kommenttisi tuntuu sitten oudolta:

        ”Mutta kyllä minusta puhtaan asiallisesti voidaan sanoa, että se tapa, jolla Jumala maailmaa rakasti, osoittaa, että Jumala on rakastanut maailmaa valtavan paljon (vrt. Joh. 15:13). Uuden kirkkoraamatun käännösratkaisu on minusta siis ihan ok.”

        Sillä muun muassa tuo -92 käännös antaa jakeelle aivan väärän merkityksen, ja korostaa vääriä käsityksiä toteamalla noin. Taustalla on ihan vääränlainen teologia Jumalan rakkaudesta. Eihän koko kohdassa ole tarkoitus korostaa rakkautta, vaan viitata/kommentoida sitä mitä edellä on sanottu. Ihmiset saavat käsityksen että he ovat Jumalalle viehättäviä/miellyttäviä, tai Jumala pitää ihmisistä niin paljon, että siksi antoi Poikansa

        Ja tuosta 'Joh. 15:13' en löydä mitään yhteyttä Joh. 3:16:sta, jolla voisi perustella että Jumala rakasti 'niin paljon'. Joh. 15:13:sta asiayhteydessä Jeesus puhuu omille seuraajilleen, ja kuinka heidän tulee rakastaa toisiaan. Ja Jumalan rakkaushan oli vielä suurempaa kuin tuo ”Sen suurempaa rakkautta ei ole kenelläkään, kuin että hän antaa henkensä ystäväinsä edestä. ” sillä kun Jumala rakasti koko maailmaa antamalla Poikansa kaikkien syntien sovitukseksi, niin he olivat vielä syntisiä, Hänen vihollisiaan. Mutta silti ilmaisulle ”niin paljon” ei ole perusteita, sillä Jumalan rakkaus ei ole tunteellista rakkautta, vaan agape-rakkaus on toimintaa jonkun hädänalaisen auttamiseksi, joka kohdistuu jopa epämiellyttäviin ja vihollisiin, mutta se ole tunnetta jota voidaan korostaa sanomalla, niin paljon.

        "Sillä meidän vielä ollessamme heikot kuoli Kristus oikeaan aikaan jumalattomien edestä. Tuskinpa kukaan käy kuolemaan jonkun vanhurskaan edestä; hyvän edestä joku mahdollisesti uskaltaa kuolla. Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus, kun me vielä olimme syntisiä, kuoli meidän edestämme." [Room. 5:6-8]

        Tulee muistaa myös mitä Joh. 3:36 sanoo:

        "Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä; mutta joka ei ole kuuliainen Pojalle, se ei ole elämää näkevä, vaan Jumalan VIHA PYSYY hänen PÄÄLLÄNSÄ." [Joh. 3:36]

        Jumalan viha on niiden päällä jotka eivät ole kuuliaisia Pojalle. Jumala siis vihaa väärämielisiä. (Jumalan vihaakaan ei tosin pidä ymmärtää tunteellisista lähtökohdista.) Mutta miten viha voisi pysyä jonkun päällä JOS SE EI JO OLISI hänen päällään?
        ____________
        .
        .
        Tässä tuli mentyä jo vähän Joh. 3:16:sta sanoman puolelle...
        ____________
        .
        .
        Sitten tulee huomioida tuo rakkaus-verbi jota jakeessa 16 on käytetty, eli AGAPE-rakkaus. Kreikan kielessä on useita rakkaus sanoja, ja ainakin viittä erilaista käytetään ihmisen yhteydessä.

        Agape = Sana jota käytettiin kuvaamaan Jumalan rakkautta. Hyvin harvinainen muinaisessa maailmassa. Kaikkein korkein rakkauden muoto. Tätä ei ihmisiltä löydy luonnostaan. Ja tällaista rakkautta Raamattu kuvaa parhaiten laupiaan samarialaisen kertomuksessa.

        Filadelfia, fileo [Philia] = Veljellinen rakkaus, ystävien välinen rakkaus, pitämistä ja samoja mielenkiinnon kohteita

        Storge = Luonnollista rakkautta, kuten vanhempien ja lasten välistä rakkautta

        Eros = Viehätys rakkaus, seksuaalista rakkautta, miehen ja naisen välistä rakkautta

        Epithumia = "Eläimellistä rakkautta", himoa; hekumaa


        Agape-rakkaus ei ole tunteisiin perustuvaa pitämis- tai viehätys rakkautta!


    • Setä.neuvoo
      • DaavidinVerilinjaa

        Joosef oli Jeesuksen biologinen isä mikäli tämä oli tkodella Daavidin verilinjaa, sillä Miriam Joakimintytär eli kreikkalaisittain Maria oli Aaronin verilinjaa leeviläisten heimosta. Sitten on vain kii ni siitä oliko Joosefin ukki Mattan vaiko Matat mikä ratkaisee sen oliko joosefin isä puolestaan Eeli viko Jaakob ellei molemmat nimet ole oikein esim Josef Bar Heeli Jaqov. Tuplanimet kun olivat kuulemma yleisiä.


    • kjiuyhgt

      aoristiaikamuoto - jos tällaista sanakoostetta todella haluaa käyttää - on yhdyssana. Kiva. Mutta mikä "toinenkin kerta"? Kuoliko Jeesus aiemminkin?

      • Anteeksi kielipoliisi, kirjoitin tuon tekstin hyvin nopeasti, eikä ollut aikaa korjailla.

        "Mutta mikä "toinenkin kerta"?"

        - Jumala rakasti koko maailmaa samalla tavalla kuin kerran omaa kansaansa Israelia erämaassa:

        "Ja niinkuin Mooses ylensi käärmeen erämaassa, niin pitää Ihmisen Poika ylennettämän,"

        "Kuoliko Jeesus aiemminkin?"

        - Ei, Jumala antoi Poikansa vain kerran. Mutta Jumala toimi samalla tapaa kuin kerran aikaisemmin historiassa.


      • kielipolliisi

    • Setä.neuvoo

      Suomen kielessä on frekuentatiivisuffikseja.

      Esim. "hän pieri" tarkoittaa, että pieraistiin yhden kerran.
      "hän piereskeli" tarkoittaa, että pieraistiin useampia kertoja.

    • JokseekiNäin

      Kirkkoraamattu 1992:
      16 Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän. [Room. 5:8, Room. 8:32]

      English tr. of Peshita:
      16 For God so loved the world, that he gave his only begotten Son, that whosoever believeth on him, should not perish, but should have life eternal.

      Westcott-Hort laitos:
      16 ουτως γαρ ηγαπησεν ο θεος τον κοσμον ωστε τον υιον τον μονογενη εδωκεν ινα πας ο πιστευων εις αυτον μη αποληται αλλ εχη ζωην αιωνιον
      (Sillä Jumala rakasti maailmaa niin, että ainoan poikansa hän on antanut, jotta häneen uskova ei joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.)

      • JokseekiNäin

        Lisäys:
        Iankaikkinen = sellainen millä ei ole alkua eikä loppua


      • Ei läheskään noin!

        "Niin" sana ei ole rakkauden määrää korostava sana. 92-käännös on erittäin huono käännös, siinä ei todellakaan sanota "niin paljon". 'Niin'-sanalla viitataan siihen mitä on sanottu aikaisemmin, ja se sitoo jakeen asiayhteyteensä.

        "English tr. of Peshita:
        16 For God so loved the world,"

        Oikeammin:
        For SO God (once) loved the world..."

        EI: "For God SOOO lovES the world,".


      • JokseekiNäin

        Johanneksen evankeliumi koineen kreikaksi siis lienee kirjoitettu väärin ja ainoa oikea raamattu on joko king Jalmes tai 33/38 Pyhä Raamattu. Selvä okei, vaikka luulisi että alkutekstit, joihin sanatarkka Englisf tr. of Peshita perustuu, olisivat oikeaoppisempi kuin nämä myöhemmän ajan käännökset käännökset. Et toki ole ensimmäinen joka sanoo 33/38 Pyhän Raamatun olevan ainoa oikea Jumalan sana.


    • PasiToivonen

      Minä haluan raueta tyhjiin.

      • Sperman.heittäjä

        Minä haluan laueta vieraan naisen sisälle.


    • 1992.raamatunväännös

      Vuoden 1992 raamatunväännöksen uudestisyntymättömät epäuskoiset liberaalit kyhääjät joutuvat vielä Herran edessä tilille konnantyöstään!

      • Hörhöilyä. Vuoden 1992 käännös on kelpo suomennos ja monin paikoin parempi kuin vanha käännös.


      • JokseekiNäin
        herrens_tiggare kirjoitti:

        Hörhöilyä. Vuoden 1992 käännös on kelpo suomennos ja monin paikoin parempi kuin vanha käännös.

        Biblia, 33/38 Pyhä Raamatu, 1992 Kirkkoraamattu ja Raamattukansalle 2012 ovat kaikki jämähtäneitä olleessaan uskollisia aiemmille käännöksille ja kaikissa on yhä jotain korjattavaa. Lisäksi ne on harhautuneet niin kauas modernista yleiskielestä että voisi jopa sanoa raamatussa olevan oma kielensä jonka ymmärtäminen vaatii aikansa eikä se muutenkaan ole helppotajuista. Helppolukuiselle raamatulle joka olisi modernia yleiskieltä olisi nykyään kysyntää enemmän kuin kaavoihin kangistuneelle. Tai sitten kirkonpitäisi julkaista vaikka kymmenen osainen raamatun selitys teos.


    • Setä.neuvoo
      • Neuvon.Kaikkia

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      139
      7840
    2. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      41
      2019
    3. Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena

      Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja
      Maailman menoa
      25
      1960
    4. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      91
      1663
    5. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      180
      1585
    6. Tunnekylmä olet

      En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p
      Ikävä
      107
      1040
    7. Taisit sä sit kuiteski

      Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik
      Ikävä
      5
      989
    8. Oletko miten

      Valmis läheisyyteen?
      Ikävä
      50
      945
    9. Odotathan nainen jälleenkohtaamistamme

      Tiedät tunteeni, ne eivät sammu johtuen ihanuudestasi. Haluan tuntea ihanan kehosi kosketuksen ja sen aikaansaamaan väri
      Ikävä
      28
      830
    10. Muistatko hänen

      Tuoksunsa? Saako se sinut syttymään? ❤️‍🔥
      Ikävä
      34
      822
    Aihe