Tylsyyteen ja yksinäisyyteen

Mää otin muutaman tramalin ja rivatrilin jotta lievittäis yksinäisyyttä ja tylsyyttä. Vaikka kävin tänään reeneissä, pyöräilemässä ja lukemassa kirjaa Turunlinnan nurtsilla, niin silti on tylsää ja ulkopuolinen olo. Koko päivä on ollut tekemistä ja reeneissä on hyvä porukka, mutta siitä huolimatta tunnen itseni ulkopuoliseksi.. outoa

Joo, en keksi minäkään muuta tekemistä tylsyyteen ja yksinäisyyteen kuin joko alkoholin kittaaminen tai rauhoittavat lääkkeet. On tämä yksinäisyys yhtä helvetin kärvistelyä kun ei ole ketään kehen pitää yhteyttä omia vanhempia lukuunottamatta.

En tiedä kuinka kauan enää kestän sitä ajatusta että lähestulkoon kaikilla on joku oma rakas jonka kanssa viettää aikaa mutta itse on yksin vuodesta toiseen. Varsinkin näin kesällä se on ihan kestämätön ajatus.

Mä kävin myös pyöräilemässä, mutta eipä sitten muuta. Kun ei noita kavereitakaan ole oikeen, kun muutama. Niilläkin omat menonsa (perheiden, yms niiden omien kavereiden kanssa).

Mun vanhempia ei tunnu hirveesti mun elämä kiinostavan.

Eipä ihmisen ole hyvä olla yksin tosiaankaan. No silloin tällöin kait, mutta tää nyt on jo eriasia, kun yksinäisyys on läsnä vuodesta toiseen. Syö miestä ja mieltä.

Kalja on turhaa paskaa, joka maistuu kuselle.

Olen liian älykäs.

Mieheni kuoli toukokuun lopussa ja nyt on valtava ikävä ja turvaton olo. Sitä odottaa vain, että tulisi ilta ja pääsisi nukkumaan (nukahtamis pillerit). Ei ole kavereita joihin vois turvautua jos jotain sattuu. Mulla on koira josta kuitenkin pitää pitää huolta ja ulkoiluttaa.

Totta hitossa kannattaa juoda yksinäisyyteen. Sehän on mahtavaa! Yksinäiset illat kuluu kuin siivillä. Pitäisi kyllä tuo pilvikin saada lailliseksi, kun alkoholi on kieltämättä pahaksi ropalle.

Turpa kiinni ku toiset ei saa ees sitä kaljaa.