Oletko onnellisempi

Molemmissa on omat hyvät puolensa.

Olin sinkku 32-vuotiaaksi, sen jälkeen olen ollut suhteessa 17 vuotta ja elämässäni ei ole yhtään ainoaa asiaa joka ei olisi paremmin nyt. Aivan kaikki elämän aspektit ovat muuttunut paremmiksi. Mielenkiintoisinta on että silloin sinkkuna ollessani en mitenkään kokenut että elämä olisi huonoa. Vasta jälkikäteen olen tajunnut miten perseestä se oli.

Nyt jos pitäisi siihen palata niin kyllä olisi vaikeaa.

Sinkkuna parisuhteessa.

Voin olla hyvin onnellinen sekä sinkkuna että suhteessa. Poikkeuksena suhde, joka on huono.

Kumpikin varmaan, onnellisuus tulee musta itsestäni. Sinkkuna viihdyn, tosin kaipaan iltaisin varsinkin jonkun kainaloon tuhisemaan. Jakamaan asioita ja tekemään kaikenlaista. Parisuhteessa tuntuu myös hyvältä, jos on turvallisen ja luotettavan ihmisen kanssa, jonka kanssa voi tehdä niitä asioita mitä sinkkuna kaipailee.

En mä tiedä...ex-avopuolisoni väitti aina että olen enemmän sellainen parisuhde ihminen joka kaipaa pysyvyyttä joka luo turvaa mulle.

Ei sillä kyllähän mä suhteessa onnellinen olin, onnellisempi kuin koskaan sinkkuna olen ollut, mutta olen ollut myös suhteessa sata kertaa onnettomampi kuin sinkkuna.

Huonossa suhteessa kuitenkin olin tosi paskana. Sinkkuna elellyt tässä muutamia vuosia ja nauttinut siitä. Jotenkin sinkkuus "eheyttänyt" minua. Saanut tasapainoisemmaksi ja itsenäisemmäksi.

Jos vertaan itseäni nyt viimeiseen parisuhde minääni niin olen paljon iloisempi, hyvinvoivemman näköinen, elinvoimainen ja tasapainoisempi, Näytän hyvältä, olen itsestäni ja kunnostani huoltapitävä.

Pidän enemmän tästä mitä nyt olen kuin siitä itsestäni joksi parisuhde minua muutti...

Kai olen kummassakin tilanteessa onnellinen, jos asiat on hyvin.

UUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUP

Sinkkuna.

Parisuhteesta on niin pitkä aika, etten enää muista ja osaa tehdä vertailua.

Kaksin aina kaunihimpi. Kyllä minä suhteessa olisin onnellisempi. Ei tietenkään kenen hyvänsä kanssa vaan juuri oikean.

Parisuhteet ovat tarjonneet kipupisteitä. Elämäni onnellisimmat ajat, hetket ja muistot joihin on kiva palata, ovat taas tapahtuneet kaikki parisuhteen ulkopuolella. Taidan olla sitä tyyppiä, jota sinkkuus eheyttää ja parisuhde repii.

Pari viimesintä suhdetta 13 13 vuotta, eli ollut parisuhteessa milteipä 26 vuotta yhtä soittoa. Toinen suhde päättyi puolison päihteiden käyttöön ja mielenterveysongelmiin toinen taas puolison epärehellisyyteen ja kusettamiseen.
Nyt sinkkuna ja nautin itsestäni täysin rinnoin. Mittarissa on jo kilometrejä (51v) eikä todellakaan ole käynyt mielessä alkaa sotkemaan elämää jonkun naisen takia...eli
vastaus on että sinkkuna mennään ja varsinkin mielummin sinkkuna kuin paskassa suhteessa!