Moi!
kiinnostaisi tuollainen vanha puufolkkari viikonloppuristeilijäksi, mutta en ehkä jaksa hoitaa puuvenettä sen vaatimalla työmäärällä. Onko kellään käsitystä millainen homma on tuon kokoisen purjeveneen veneen (7,6m x 2,2m) pohjan kuiduttaminen ja paljonko tulevat materiaalit siihen maksamaan?
Entä kannattaisiko käyttää epoksia polyesterin sijaan. Onko saavutettava hyöty korkeamman hinnan väärti?
Tietääko joku hyvää kirjaa/linkkiä tuon kuidutustyön oppaaksi? Siis missä käydään läpi pohjatyöt, materiaalit ja itse kuiduttaminen.
kiinnostaisi tuollainen vanha puufolkkari viikonloppuristeilijäksi, mutta en ehkä jaksa hoitaa puuvenettä sen vaatimalla työmäärällä. Onko kellään käsitystä millainen homma on tuon kokoisen purjeveneen veneen (7,6m x 2,2m) pohjan kuiduttaminen ja paljonko tulevat materiaalit siihen maksamaan?
Entä kannattaisiko käyttää epoksia polyesterin sijaan. Onko saavutettava hyöty korkeamman hinnan väärti?
Tietääko joku hyvää kirjaa/linkkiä tuon kuidutustyön oppaaksi? Siis missä käydään läpi pohjatyöt, materiaalit ja itse kuiduttaminen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Niitä on lasikuidusta tehtyjäkin. Nettiveneessä tällä hetkelläkin yksi.
On toki, mutta ovat sekä kalliita, että sisältä liian muovisia minun makkuni. Kuiduttamalla säilyisi puuveneen henki.
Kuidutetun kuoren alla mätänee viimeinen puuveneen henki. Näitä kuidutuksia tehtiin 70-luvulla veneisiin ja ilmeisesti tulokset olivat huonoja. Miten aiot estää, ettei puu kastu ja kun kastuu niin miten ajattelet sen kuivuvan.
Puuvene on ikuinen, jos korjaustöihin palkataan ammattilainen - tai opiskelet itse
Käsittääkseni puurunko ei mätäne, kun se kuidutetaan vain ulkopuolelta, pidetään kuidutus tiiviinä ja samalla huolehditaan sekä pilssiveden poistosta että sisäpuolen tuuletuksesta. Olen nähnyt useamman kuidutetun puuveneen, jossa puu on sisältä ihan kovaa.
Se, että homma on joskus tehty päin peetä ei tarkoita että itse menetelmä olisi huono.
Itselläkin on kuidutettu fiskari, joka on pysynyt hyvänä, vaikka ikää on jo yli 50v. Kuitua tuohon menee tosi paljon. Jos pohjan alaa on 15 neliötä ja kuitua tulee 5-10 kerrosta, niin siitä voit arvioida. Mahtaako homma kannattaa muuten kuin harrastuksena. Työtä tulee enemmän kuin sen puuveneen hoito seuraavien 10 vuoden aikana.
Tätä minä hieman yritän juuri arvioida. :) Miksi kuitua tarvitaan noin paksu kerros, kun kyse on vain vesieristeestä? Vai onko niin, että epoksilla riittäisi vähempi kerrosvahvuus kuin polyesterillä?
En ole tuollaista kuidutusta tehnyt itse, mutta ihan lasikuidusta jotain tekemällä, ei 3 kerrosta paksua mattoa vielä oikein riitä takaamaan vedenpitävyyttä. Eli tämän takia veikkaisin 5 kerrosta tarvittavan, mutta se on vain arvaus. Ja kai se pinta täytyy sitten vielä pakkeloida ja hioa ja vetäistä epoksiset vesieristeet, jottei vesi pääse kuituun, ja myrkkymaali. Noistakin tulee kuluja vähintään 500-700 euroa lisää.
Varsinaisesti tuota mattoa ei kai juuri tarvita vedenpitävyyden takia, vaan pitämään rakenne koossa. Siitä vinkkelistä epoksilla tehtynä pari kerrosta kangasta voisi riittää, koska epoksi on paljon vesitiiviimpää kuin polyesteri. Näin olen ymmärtänyt asian olevan noin periaatteessa.
Puu elää kosteusvaihteluissa, lasikuitu ei.
Jos lasikuitua on ohut kerros, niin kuiitu ja puu irtoavat toisistaan. Silloin väliin menee vettä, joka mädättää puun.
Siksi paksu kerros. Jonka pitää lisäksi olla tosi hyvin kiinni puussa. Puun pitää olla kuidutusta thteässä kuiva, oljytön, maaliton jotta kuitu tarttuu hyvin.
Intuitiivisesti tuntuu, että jos vettä pääsee kuidun läpi puuhun, irtoaa lasikuitu puusta ja irtoava alue laajenee ajan kanssa. Lisäksi jos kyseessä on limilautainen folkkari, täytyy ne lautojen saumat täyttää joko kolmiorimoilla tai kittaamalla, koska lasikuitu ei taitu terävien kulmien yli.
Omassa fiskarissa on kuidutus pysynyt hyvin, ja jos tuo onnistuu hyvin, niin mikäs siinä. Riskejä siinä kuitenkin on, ja homma tuntuu tosi työläältä. Kohdeveneen kannattaisi varmaan olla sellainen, että siinä on laudoitus tosi huonossa kunnossa ja vene on siksi halpa. Muuten voi pilata hyvän veneen.
Voihan ne limilautojen reunat pyöristää höyläämällä tai sopivalla terällä käsijyrsimellä. Ohut 300g kangas taipuu kyllä aika pienelle säteelle, paksu katkomatto ei.
Etsi maalattu folkkari, sellainen joka on ollut aina maalattu. Kansikaan ei ole puuta, eikä ruffin katto. Vain sen verran puuta että puuveneeksi huomaa, mutta hyvin jaksaa hioa. Sisältä puinen, tuoksuu liinöljylle. Ei yhtä nätti mutta paljon helpompihoitoinen.
Ja voisko se maali olla perinteisen öljymaaln sijasta jotain superkovaa, olis ulkopuolelta kuin lasikuitu mutta sisältä kuin puu. Vaatinee kyllä puulle raapimisen, mutta senhän voi muilla teettää.
TAi sitten jos vuosittain veisi telakalle. Kokopuinenkin pysyis nättinä helposti, keräisit kiitokset hyvin pidetystä veneestä vaikka itse et koskiskaan hiekkapaperiin. Veisi ehkä tonnin vuodessa - saman verran kuin isompi lasikuitupurkkari joka tapauksessa imuroi.
Kuiduttaminen ei kuulosta hyvältä jos siihen yhdistyy omistajan halu päästä vähällä työllä. Valmiiksi kuidutettu on todella usein mätä, itse en uskaltaisi ostaa mutta ehkä veneentekijä osaisi sellaisen löytää.
>>Ja voisko se maali olla perinteisen öljymaaln sijasta jotain superkovaa
Ei voi olla. Puu elää ja se superkova maali ei, joten maali irtoaa puusta.
Kyllä taustalla on saada itselle suht edullinen tuon kokoluokan retkivene, jossa olisi vahva puun henki. Toki aito puuvene olisi se paras, mutta jotenkin vierastan puurunkoa kaikkine sen ongelmineen. Lasikuitu kun toimii veden alla paljon paremmin.
Jos kokolasikuituinen vene olisi haussa, niin H-veneeseen varmaan päätyisin. Mukava purjehtia ja mm. valmiita purjeita ja muita osia saa edullisesti. Siitä vaan puuttu se puuveneen henki...
>>H-veneeseen varmaan päätyisin
No kuidutan sitten H-venen tyyppinen puuvene, esim. Hai, vanha saaristoristeilijä (15m2 tai 22m2), C-vene, 5mR, 5.5 m tai joku muu "sujakka ja tasasaumanen".
Tasasaumanen on paljon helpompi kuiduttaa kun ei ole niitä limisaumaisen kulmia.
Ja tulos näyttää paljon paremmalta! Huolella tehtynä eli lasikuitu sileäksi hiottuna, paklattuna ja maalattuna ei tiedä kuidutetuksi vaan näyttää maalatulta puuveneeltä.
Katso myös jos löydät Päijännefolkkarin. Se on folkkarin mitoilla ja muodoilla tehty rimalautainen vene (strip planking kun en ole varma oikeasta suom. termistä). Yhtä huoleton kuin lasikuituvene, ei vuoda pisaraakaan. Puuveneen fiilis valmiina ilman kuiduttamista! (ja osa noista on jo valmiiksi kuidutettu)
Päijännefolkkari
http://www.nettivene.com/purjevene/folkboat/591437
Jos halutaan hyvä, niin alimmat matot naulataan kiinni runkoon, ja päälle vielä kerros.
Öljyllä kyllästäminen sisäpuolelta sen jälkeen, ettei ime vettä. Limit pitää tietenkin höylätä. Toimenpide ei lisää veneen arvoa, mutta lisää ehkä käyttömukavuutta.
Gt-kryssare on vastaava vene valmiiksi lasikuidusta, eikä maksa juuri mitään.
IF on lasikuituinen folkkari, erot on hyvin pienet. Ruotsista saa parilla tuhannella eurolla, Suomessa noin neljällä tonnilla.
Kuidutettu F menettää myyntiarvostaan enemmän kuin tehdyn investoinnin verran, kukaan ei uskalla ostaa.
Osaako kukaan sanoa mitään epoksilla kuiduttamisesta? Se kai tarttuu puuhun paljon polyesteriä paremmin ja joustaakin enemmän?
gookleta, Lamipro. Niin saat kaikki ohjeet. Ei mikään pikku homma.
Kiitos, hyviä ohjeita. Tosin sielläkään ei ollut ohjeita tuon laminaatin paksuuden suhteen.
http://lamipro.fi/ohjeet/puuveneenkuidutus/
Puh vaan on elävä materiaali. Lasikuitu taas kivikova. Sanoisin että nuo kaksi liikkuvat eri tahtiin kaikissa kosteusvaihteluissa. Kidutettu puu voi pitkäänkin toimia mutta mietityttää sitten helppohoitoisia, tyylikkyyttä, hintaa, jäykkyyden ja painon suhdetta tai purjehdittavuutta, niin kyllä puuvene ja lasikuituvene molemmat ovat parempia ratkaisuja kuin kidutettu puuvene.
Suosittelen+kuiduttamaan+ainoastaan+vedenalaisen+osan,+kaksi+kerrosta+ja+naulaamaan,+ja+sen+jälkeen+vielä+yksi+kerros.+Päälle+epoksi+joka+molekyyli+tasolla+ei+päästä+vettä+läpi.+Sisäpuoli+pitää+kyllästää+öljyllä,+esim+kylmäpuristettu+pellava+öljy+30-40l+estää+talvella+jäätymisen+ja+sisäpuolisen+veden+tunkeutumisen.+Pellava+öljyyn+sekoitetaan+puunsuoja+ainetta+alussa+noin+10%.
Tuo voisikin olla varsin hyvä idea. Kuduittaa vain vedenalaisen osan ja tekee senkin epoksilla, joka on käsittääkseni parempaa tähän takoitukseen, pysyy ainakin paremmin puussa kiinni. Tällöin säilyy puinen olemus, mutta pohjasta tulee varmasti vesitiivis. Samoin työmäärä putoaa puoleen. Kyljen voi sitten vain maalata valkoisella tuomaan klassista ulkonäköä. Hmmm...
>>Suosittelen kuiduttamaan ainoastaan vedenalaisen osan
Ei, ei ja ei! Tuo on se klassinen virhe. Vaikka lasikuidiun yläreunan tekisi kuinka hyvin, niin jossain vaiheessa se irvistää ja siitä menee vesi sisään - siis vaikka onkin vesilinjan yläpuolella, niin allonroiskeet ja sadevedet joka tapuksessa.
Ja kun se vesi menee sisään, niin se ei sieltä enää tule pois. Mutta mädättää puun. Ja talvella jäätyessään irroittaa aina vain enemmän lasikuitua puusta. Jonka jälkeen menee yhä enemmän vettä väliin.
Kaveri osti veneen, joka oli kuidutettu näin. Kun porasi kokeeksi pienen reiän pohjaan lasikuidun lävitse, niin sieltä lorisi litrakaupalla vettä maahan. Vene meni lopulta kaatopaikalle...
Epoksihartsi on polyesterihartsia parempi kuidutushommassa, koska:
1) Epoksi tarttuu paremmin puuhun. Epoksi tarttuu mekaanisesti (= ottaa kiinni karhennetun puun mikroskooppisen pieniin koloihin ja uriin), polyesterihartsi tekee kemiallisen sidoksen, jokaon paljon heikompi.
2) Epoksi on vedenpitävää, polyesterihartsi ei ole. Polyesterihartsin veenpitävyys perustuu vedenpitävään pintakerrokseen (=topcoat tai epoksimaali).
Epoksihartsin huonot puolet ovat kalliimpi hinta ja tarkempi lämpötilan suhteen.
Lisäksi epoksihartsi ei haise niin pahalle/paljon kuin polyesterihartsi.
Polyesterihartsi on siis se "normaali" lasikuituhartsi.
Aika kirjavia vastauksia. :) Ulkomailla rakennetaan ihan menestyksellä ns. "strip boateja" (oisko rimavene suomeksi), jossa ohuista rimoista tehty (tasasaumainen) puurunko päällystetään lasikuitukankaalla ja epoksihartsilla. Ja käsittääkseni ne kestävät ihan hyvin käyttöäkin, jopa off-shore-luokan veneinä. Erona jälkikuiduttamiseen on tietysti se, että puu on käsittelemätöntä, jolloin epoksi tarttuu siihen kuin tauti.
Loogisesti ajatellen en ymmärrä mitä eroa on kuidutetulla ja vesitiiviksi maalatulla puurakenteella. Molemmathan hengittävät vain sisäpuolelta. Toki, jos tuo laminaatti irtoaa puusta, ja väliin pääsee vettä, niin se ei haihtumalla tule sieltä pois, ja puu mätänee. Mutta jos kuidutuksen (tavalla toisella) saa tehtyä niin, että laminaatti on kiinni puussa, niin en ymmärrä, miksi se ei toimisi?
Siksipä itse epäilen, että tuon epoksin käytöllä päästäisiin eroon niistä ongelmista, joista polyesteri-lasikuitu on (huonolla tarttuvuudellaan) aiheuttanut.
Eikös epoksin huonoin puoli ole hinta. Kalliiksi tulee, jos tekee koko kuidutuksen epoksihartsilla. Tuskinpa voi ainevahvuuksista kuitenkaan paljon karsia. Tällainen projekti on järkevä vain, jos sen saa tehtyä todella halvalla. Uuteen, uunissa kuivatettuun ja käsittelemättömään puuhun laminoimista ei kannata verrata vanhan märän puuveneen kuidutukseen.
Vaikka houkuttelee niin älä kuiduta. Puu ja kuitu elävät eri tahtia, purkkarissa tämä vielä korostuu verrattuna fiskareihin joita kuidutettuina paljonkin liikkuu. Jostain se vesi sinne väliin kuitenkin menee. Rimatekniikalla tehdyissä on rimat liimattu epoksilla toisiinsa. Näin ei ole kansanveneessä.
Puu epoksi on kevyt ja vahva diagonaalilaminoituna, rimana tai faneerina.. Tunsi mm nimen West epoxy system. Moderni versio on esim. RM-veneet , vaikka RM 12.70. Näissä epoksia ja kuitua on 1-2 kerrosta molemmin puolin. Kaukana F.n kuidutusideasta.
Älä ihmeessä kuiduta. Pilaat hienon veneen. Ja mikäli vene on jo valmiiksi huono, ei se kuiduttamalla parane, vettyneenä ei pääse kuivumaan ja lahoaa vain nopeammin. Lujuutta tuo kuitu ei tuo lisää. Mikäli lujuuden kanssa on ongelmia, esim rikkinäisiä kaaria, ei kuitu elämättömänä materiaalina sitä siedä, vaan irtoilee ja vuotaa. Kuidutus (ethän kuitenkaan tee) vaatii kuivan pinnan, vanhan folkkarin tapauksessa vähintään vuoden kuivatusta, karhean maalittoman kyljen, mielellään karhea hiekkapuhallus. Ja paino nousee, kelluu syvemmällä ja aallot lyö helpommin istuinkaukaloon.
Yllä mainittiin jo monta hienoa venettä, esim If tai hieman erilainen H. GT:ssä on hieno mahonkisisusta mikäli sellaisen haluaa. Eikä mikään noista maksa paljon.
Tuollaisen 300g maton saaminen nätisti minkään päälle epoksilla on vähän hankalaa ...ehkä jos saa maton ja alustan tosi märäksi tai toisella matolla pelaten niin ei lähde esim. pensselin mukaan... telalla tulee vaan ryttyä.
Joku 30 kiloa parempaa epoksia aluksi eli jotain 500 €, matto suht halpaa.