viimeiset..

Jos pahimmat epäilykset
käyvät toteen
ja aikani on tullut,
ei minulta paljoa puutu,
että voin käydä
viimeiselle matkalleni.
Vielä tahtoisin hetken levätä,
kerätä voimiani, että
pystypäin jaksan matkani käydä.
Minä tulen sinun eteesi,
nöyrin mielin, Sinun,
jota olen rakastanut nämä
vuodet, siitä hetkestä kun
ensi kerran Sinut näin.
Minä hukun Sinun silmiisi,
punastun kuin nuori poika,
kun kieleni takeltelee,
kompastelee sanoissaan.
Ja minä tunnustan kaiken,
rakkauteni, kiintymykseni Sinuun,
sen raastavan ikävän,
jota olen sietänyt
nämä pitkät, harmaat vuodet.
En pyydä Sinulta paljoa,
vain viivähtää hetken tykönäsi,
luvan painaa pääni syliisi
ja hengittää tuoksuasi,
vain ohikiitävän hetken,
silmänräpäyksen,
johon mahtuisi koko elämä.
Sitten jätän hyvästit Sinulle,
ainoalle rakkaalleni,
ja jatkan matkani loppuun,
kevein askelin,
pystyssä päin,
tuoksuasi hengittäen.
18687
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 18

Vanhimmat

Ihana kirjoitus! Minä omin tämän koska tällaista omalta häneltä toivon. Mutta älä jatka matkaa vaan jää. Miehelle menee tämä.

Äänestä

Kaunis kirjoitus kenelle lie meneekin.

Äänestä

"Niin jykevää on rakkaus".

Äänestä

Herranen aika. Mene hänen luokseen.

Ei tuollaista voi kukaan vastustaa.

Äänestä

Se matka käydään yksin,
ei sille pyydetä mukaan,
käsi kädessä kulkemaan.
Se tie on kivetty tuskalla,
ja reunustettu ihmisillä,
katseensa maahan luoneiden
hiljaisella surusaattueella.
Eikä kukaan käy vilkuttamaan
viimeiseen rantaan.
Ei, älkää luulko,
ei sen tien yksin käyminen
ole mikään sankariteko.
Se on raukkamainen pako,
katseen kääntö heidän
kyynelistään ja sanoista
tyhjistä lauseistaan.
Se on itsekkyyttä,
sillä en tahdo heidän
taakkojaan harteilleni,
enkä omiani jakaa, sillä
eivät ne siitä kevene.
Se on jo tuttu tie,
kertaalleen käyty,
ja painavin taakka viedä
lautturin yli virran,
on tunnustamaton
rakkaus ja kaipaus,
jota ei ole kaivatun
kyynelin pesty.

Äänestä

Oletko sairas? Tulipas paha olo... Vaikka kirjoitat hyvin.

Äänestä

Jos kaipaamani ihminen sairastuisi vakavasti, haluaisin saada viettää kaipaamani ihmisen kanssa edes hetkisen kahden. Haluaisin kertoa miten paljon olen ajatellut häntä, miten monesti nähnyt hänestä unta, miten kovasti ikävöinyt vuosia jo, miten haluan häntä, rakastan häntä.
Tai päinvastoin, jos sairastuisin vakavasti ja toivoa ei olisi parantua, hänen halustaan riipuen tapaaminen ja samat kuin edellä.

Aloittajan teksti sai surulliseksi, mutta myös ajattelemaan asiaa.

Äänestä

tulee tällaisia vuodatuksia lukiessa, kauhistuttavia tunteita & ajatuksia rakkaan ihmisen ahdingosta. Vaikka vuodet ovat vierineet. Jos olisin osallisena vastaavassa tilanteessa, niin haluaisin olla vieressä, lähellä, jakamassa ja tukemassa. Sinulle kirjoittaja toivon rohkeutta ja rakkautta elämääsi.

Äänestä

Tämä teksti pysäytti täydellisesti. Voimakasta, ladattuja tunteita sisältävää.
Vaikka olen lukenut tekstejä satunnaisesti, en aikoihin ole vastaillut mihinkään. Tässä on jotain. Sydämeen käyvää. Mitä tapahtuukaan, jos tämän viestii kohteelleen? Jotain elämää suurempaa. .

Äänestä
  • No omi tuo teksti itsellesi sitten, äläkä tyrkytä muille. Ennenkin olet estottomasti ihaillut omia tuotoksiasi. Mikäpä sen ihanampi ajatus, kuin säälikortin vilauttelu/itsarilla uhkailu ja/tai (fyysisesti)sairaan leikkiminen että sais vähän lempee

    Äänestä

Kannattaa puhua läheisille ja tärkeille ihmisille koska huomenna voi olla myöhäistä. Mitä jos ikinä ei voikkaan enään.

Äänestä

Jättäjän tuska, paenneen syyllisyys. Voin kuvitella. Siihenkin on varmaankin syynsä, ehkäpä niitä kannattaisi miettiä...

Äänestä

Aika iloista :/

Äänestä

Vaikuttavaa.

Äänestä

Joka toisesta vähänkin välittää ei tälläisiä kirjoittele ikävä palstalle. Tarkoituksella on henkilötiedot jätetty pois että saadaan mahdollisimman laaja kohderyhmä.

Äänestä
  • Näin arvelin itsekin. Kauniisti kirjoitti silti. Ei tyhmä se joka kirjoittaa, vaan se joka omii.

    Äänestä

Ajatuksissani.
Tulisit luokseni.
Kaipaan.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


onthelimeline kirjoitti:

Jos pahimmat epäilykset
käyvät toteen
ja aikani on tullut,
ei minulta paljoa puutu,
että voin käydä
viimeiselle matkalleni.
Vielä tahtoisin hetken levätä,
kerätä voimiani, että
pystypäin jaksan matkani käydä.
Minä tulen sinun eteesi,
nöyrin mielin, Sinun,
jota olen rakastanut nämä
vuodet, siitä hetkestä kun
ensi kerran Sinut näin.
Minä hukun Sinun silmiisi,
punastun kuin nuori poika,
kun kieleni takeltelee,
kompastelee sanoissaan.
Ja minä tunnustan kaiken,
rakkauteni, kiintymykseni Sinuun,
sen raastavan ikävän,
jota olen sietänyt
nämä pitkät, harmaat vuodet.
En pyydä Sinulta paljoa,
vain viivähtää hetken tykönäsi,
luvan painaa pääni syliisi
ja hengittää tuoksuasi,
vain ohikiitävän hetken,
silmänräpäyksen,
johon mahtuisi koko elämä.
Sitten jätän hyvästit Sinulle,
ainoalle rakkaalleni,
ja jatkan matkani loppuun,
kevein askelin,
pystyssä päin,
tuoksuasi hengittäen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu