Koiraa puri erittäin pahasti vieras koira. Fyysiset vammat eivät ole vielä parantuneet. Koira on ollut täysin poissa tolaltaan, ei syö, juo tai nuku. Tuijoittaa apeana. Ei elehdi mitenkään. Lääkehoidot menossa. Tänään kuitenkin. Vain ja ainoastaan minun antamana söi ja joi, halusi ulos. Teki jopa tarpeensa. Hiljalleen käveli ja jopa häntäkin heilahti.
Suostui omaan petiinsä mihin ei ole tapauksen jälkeen suostunut.
Miten auttaa koiraa selviämään tästä olemisen traumatisoivasta tapahtuneesta.
Paraneeko psyyke koskaan ennalleen?.
Hellinyt olen ja silitellyt. Silloin rauhottuu. Muute pelokkaana jokaista rasashdusta kuuntelee. On todella masentuneen ja apean oloinen.
Sattuu katso miten järkyttynyt koira on.
Suostui omaan petiinsä mihin ei ole tapauksen jälkeen suostunut.
Miten auttaa koiraa selviämään tästä olemisen traumatisoivasta tapahtuneesta.
Paraneeko psyyke koskaan ennalleen?.
Hellinyt olen ja silitellyt. Silloin rauhottuu. Muute pelokkaana jokaista rasashdusta kuuntelee. On todella masentuneen ja apean oloinen.
Sattuu katso miten järkyttynyt koira on.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Montako päivää tapauksesta on kulunut? Kipulääkitys turruttaa varmaan. Odottele muutama päivä, eiköhän se ala siitä piristymään. Psyyke ei varmaan täysin palaa koskaan. Luotto mennyt. Sinulla tullee olemaan kova työ saada se edes siedettävälle tasolle. Nyt on lähinnä varmaan kaksi mahdollista reagointitapaa joilla koira voi suhtautua. Ensimmäinen on se että koira alkaa väistää kaikkia ongelmatilanteita. Se on ehkä helpompi sinulle jos näin käy. Silloin vain ohjaat ohitukset, tarvittaessa rohkaisten puheellasi. Toinen tapa on ikävämpi. Sinulla voi olla ikuinen remmiräyhäri.
Silittele ja rapsuttele sitä nyt rauhassa, mutta älä liikaa kiinnitä rasahduksista hötkyilyihin huomiota. Tuumi koiralle vaan että ei ole mitään erikoista, rauha maassa.
Kerrotko vielä tarkemmin mitä oikein tapahtui? Voit ehkä saada apua ymmärrystä tapahtuneeseen ja löytää keinoja miten vastaavan olisi ehkä voinut välttää ja jatkossa ehkä välttää.
Harmillinen tapaus. Voimia ja toipumista teille molemmille.
Omistajan reaktio tilanteessa ja sen jälkeen vaikuttaa eniten koiran tulevaisuuteen ja tunnetilaan.
Jos huolit ja olet säälivä sitä kohtaan kokoajan, se ei pääse irtautumaan tunteesta ja jatkaa masisteluaan ja arkailuaan pidempään.
Normaalisti koira kirjaimellisesti ravistaa ikävät asiat mielestään ja elää hetkessä, miettimättä mennyttä jatkuvasti.
Omistajan on osattava käyttäytyä normaalisti ja lakata säälimästä, sillä vain pahentaa asioita entisestään. Jos silittelet ja kehut arkailevaa koiraa -> palkkaat sitä pelontunteessa ja se tunnetila voimistuu. Sitä saat mitä vahvistat kuuluu sanonta koirapiireissä.
Ole ennemmin rohkea ja ole kuin mitään ei olisi koskaan sattunutkaan. Koira ottaa tästä mallia.
Omani kimppuun on myös hyökätty, mutta annoin hyökkääjälle kyytiä ennenkuin se pääsi vahingoittamaan ja sen jälkeen kun omistajalle latonut tiukat sävelet niin lähdin tilanteesta kylmän rauhallisesti säälimättä pentua, vaikka tottakai pelästyi isompaa koiraa.
Pentua ei fyysisesti sattunut, joten paras oli, kun en alkanut sääliä sitä - varmasti olisi alkanut arkailla sen jälkeen, kun näkee omistajan menevän huolesta ja pelosta sekaisin!
Julman kuuloista varmasti monelle, mutta se oli pennulle parhaaksi. Koira ei ymmärrä säälittelyä kuten ihminen. Palleroni ei koskaan menettänyt luottoa toisiin koiriin ja tulee edelleen aikuisena toimeen kaikkien kanssa.