Miksiköhän aina joskus tulee tällainen väsypäivä, ettei haluaisi tehdä mitään, syödä vaan jotain hyvää ja mennä nukkumaan? Liittyyköhän se kuukautiskiertoon?
Tulee niin huono omatunto kun ei muuta kun hieroskelee silmiä kun lapsi pyytää kertomaan asioita...
Kunpa tyttö jo menisi päiväunille että saisi itsekin.
Olisipa aikaa pitää itsestään huolta, aikaa käydä suihkussa nyt eikä vasta kun mies tulee töistä. Tai ehkä käyn illalla, näkeehän mies minut kuitenkin tällaisena. Ja huomaako edes eroa? Haluaa seksiä kuitenkin. =)
Olisipa rahaa ostaa aleista kauniita vaatteita, ei aina näitä "hyödyllisiä".
Olisipa aikaa ja rahaa hankkia kunnon harrastus.
Minähän olen myös nainen, en vain äiti... tässä menee kaunis ja älykäs nainen haaskuulle kun ei saa toteuttaa itseään joka tavalla jolla haluaisi.
Onko tuo mieskään minulle Se Oikea? Mitä elämä olisi ilman häntä? Taloudellisesti turvatonta? En pääsisi ollenkaan ulos? No, mennään naimisiin kun kolmas lapsi syntyy ja erotaan viisikymppisinä kun lapset lentää pesästä. Etsin sitten tulisempaa rakkautta. Onhan meillä hellyys ja upea seksi, vähän rahaa ja lapset - kyllä näillä pärjää. Ja Harlekiinit ja Rhett Butler ja Sinkkuelämät silloin kun haluaa jotain hurjempaa, jotain enemmän. =)
Huomioithan että tämä kirjoitus on se salainen haave jota ei saa ääneen oikeasti sanoa. Enhän minä tätä, oikeasti, halua. Oh, James!
Tulee niin huono omatunto kun ei muuta kun hieroskelee silmiä kun lapsi pyytää kertomaan asioita...
Kunpa tyttö jo menisi päiväunille että saisi itsekin.
Olisipa aikaa pitää itsestään huolta, aikaa käydä suihkussa nyt eikä vasta kun mies tulee töistä. Tai ehkä käyn illalla, näkeehän mies minut kuitenkin tällaisena. Ja huomaako edes eroa? Haluaa seksiä kuitenkin. =)
Olisipa rahaa ostaa aleista kauniita vaatteita, ei aina näitä "hyödyllisiä".
Olisipa aikaa ja rahaa hankkia kunnon harrastus.
Minähän olen myös nainen, en vain äiti... tässä menee kaunis ja älykäs nainen haaskuulle kun ei saa toteuttaa itseään joka tavalla jolla haluaisi.
Onko tuo mieskään minulle Se Oikea? Mitä elämä olisi ilman häntä? Taloudellisesti turvatonta? En pääsisi ollenkaan ulos? No, mennään naimisiin kun kolmas lapsi syntyy ja erotaan viisikymppisinä kun lapset lentää pesästä. Etsin sitten tulisempaa rakkautta. Onhan meillä hellyys ja upea seksi, vähän rahaa ja lapset - kyllä näillä pärjää. Ja Harlekiinit ja Rhett Butler ja Sinkkuelämät silloin kun haluaa jotain hurjempaa, jotain enemmän. =)
Huomioithan että tämä kirjoitus on se salainen haave jota ei saa ääneen oikeasti sanoa. Enhän minä tätä, oikeasti, halua. Oh, James!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Niin, eihän meistä kukaan...mutta hyvä kun joku uskaltaa pukea sanoiksi. Luulempa useimpien joskus (usein) jotenkin noin ajattelevan ja tuntevan...
Minä tunnustan ainakin...mutta en ääneen
Aivan ihana oli kirjoituksesi!
Juuri tälläiseltähän se välillä tuntuu.
Aion tallettaa tämän sinne "elämänviisauksien mappiini". :)
tuntuu...Hienoa, etten ole ainoa...Aina vaan tällaisten ajatusten jälkeen tulee morkkikset, ja miettii, että ei vielä ei nyt...
Mitä aiot ehkä joskus tehdä? Mä oikeastaan pelkään, että joskus tapaan jonkun joka vie jalat alta.
Sama täällä. Tekis mieli heittäytyä sänkyyn ja nukkua, olisiko kuunkierto syynä, vai mikä miestä näin väsyttää.
Lapsi on onneksi sopeutuvainen, nukkuu silloin kun isänsäkin, onneksi ei tartte pistää itteään
mallinukeksi, eukko saattaa taas vuoden kuluttua poiketa lastaan tapaamassa, kun on tuulella käyvä ei tiä koska tuuli tänne kuljettaa,
joten ihan samanlaista tää elämä on miehilläkin, liekö sitten tuo kuunkierto syy, vai mikä.
Niinkö? Oletteko olleet kauan vaimon kanssa yhdessä? Tietääkö hän tästä?
Eipäs sekoilla mun nimimerkillä!
Jaa ne miehetkin haaveilee toisesta elämästä... no enpä sitten kuukautiskiertoa syytä.
Herra, käyttekö te ulkona tapaamassa ihania naisia? Te olette siis vapaa, haaveiluun?