Kaupunki on perustanut plokin luomaan hyvää yhteishenkeä.
Nykyisin edes irvailussa ei ole mitään rajaa.
Plokin nimi on pelkästään Eseksi, ei suomeksi ja kommenttirunko samoin.
Ei varmaankaan vahingossa. Luultavasti eräs viranhaltija on vain tiedustellut asiaa ja siten ratekia luotu.
Hekottelu kyykyttämisestä ei lopu ennen syksyä kun kohta joku tähänkin kirjoittaa et mitä välii.
Yhtä henkeä tämä voi luoda, yhteist ei
Nykyisin edes irvailussa ei ole mitään rajaa.
Plokin nimi on pelkästään Eseksi, ei suomeksi ja kommenttirunko samoin.
Ei varmaankaan vahingossa. Luultavasti eräs viranhaltija on vain tiedustellut asiaa ja siten ratekia luotu.
Hekottelu kyykyttämisestä ei lopu ennen syksyä kun kohta joku tähänkin kirjoittaa et mitä välii.
Yhtä henkeä tämä voi luoda, yhteist ei
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ruotsinkielisten ploki.
Blogin osoite henkii ehtaa kielirasismia!
Loviisan kaupungin virkamiehet käyttävät paljon veronmaksajien rahaa ostaakseen itsestään positiivisia juttuja. Olisi uskottavampaa, jos positiiviset jutut ja uutiset syntyisivät positiivisista teoista eivätkä työntämällä euronippuja kehujien taskuun.
Juuri näin!
Kuntariippuvaiset ovat myös niitä tavallaan euronipuilla kehuja jakavia. Toki kaikki eivät kehuja jää, mutta ovat hiljaa. Johdon toiminnan arvostelu ei ainakaan edistä työpaikan tai liikesuhteen säilymistä.
Kuntariippuvaisuus voi syntyä myös jos jollain tai hänen läheisellään / tuttavallaan on kaupungin vuokraama rantatontti. Mahdollisuus saada muutamalla kymppitonnilla 150 000 - 200 000 euron tontti laittaa kehumaan tai pistää sitten hiljaiseksi.
Olisi täysin kunnan edun vastaista myydä sen omaisuutta räikeästi alle markkinahinnan. Siitä huolimatta myyntiin todennäköisesti löytyisi valtuustossa enemmistö. Se jos jokin osoittaisi kuntariippuvuuden vaikutukset ja olemassaolon.
Jos kaupungin johto esittäisi tonttien myyntiä alle markkinahinnan, niin se ei silloin olisi kunnan edun mukaista toimintaa.
Rantatontteja esitettiin jo kerran myytäväksi vaivaisella 35 000 euron keskihinnalla! Onneksi se kaatui valtuustossa, mutta uusi yritys on varmaan tekeillä kulisseissa?
Ainutlaatuista on myöskin tonttien luokittelujärjestelmä, jossa on etsimällä etsitty laatua huonontavia tekijöitä kuten esimerkiksi ilman suuntia ja tontin kivisyyttä. Milloinkaan ei vielä ole näkynyt yksityistä rantatontin myyjää, joka olisi esittänyt moisia hintaa alentava tekijöitä ja käytännössä haukkunut tonttiaan surkeaksi. Joku varmaan väittää asiantuntijan laatineen tonttien hintaa alentava luokittelujärjestelmä. Tottahan toki asiantuntija laatii sellaisen kun kaupunki tilaajana on sellaisen hinnan alennussysteemin väkisin halunnut.
Yksityisten tahojen myynti-ilmoituksissa on VUOKRATONTILLA olevasta muutaman kymmenen neliön lautamajasta pyydetty 147 000 - 149 000 euroa! Se antaa hyvän kuvan rantatonttien todellisesta hintatasosta!
Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden pääkäsittelyssä 14.-17.5.2013 käsiteltiin useampaan otteeseen mm. sitä kumman nettikirjoittelu, nimimerkki TIIKERIn Loviisan Sanomien suljetulla keskustelupalstalla vai hallintojohtaja Masarin blogikirjoitus Loviisan kaupungin virallisella nettisivulla on aiheuttanut enemmän vahinkoa Loviisan työnantajamaineelle.
Käräjäoikeus tuomitsi seuraavasti:
”Käräjäoikeuden käsityksen mukaan Keskimäki ei myöskään ole hallintojohtaja Masarin blogikirjoituksen perusteella voinut tehdä sellaista johtopäätöstä, että perusteettomien syytösten esittäminen kaupunkia kohtaan olisi sallittua. Blogikirjoitus on ollut varsin maltillinen ja Masarilla on ollut kirjoituksen julkaisemiseen kaupungin johdon hyväksyntä.
Edellä kerrotun perusteella käräjäoikeus katsoo, että Loviisan kaupungilla on ollut asiallinen ja painava syy irtisanoa Keskimäen työsopimus hänen toimittuaan työsopimuksensa ja lain mukaisen lojaliteettivelvoitteensa vastaisesti. Keskimäen edellä todettu menettely on kokonaisarvostelun perusteella muodostanut niin vakavan työsuhteeseen liittyvän rikkomuksen, ettei Loviisan kaupungilta ollut kohtuudella voinut kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista. Näin ollen Loviisan kaupungilla ei ole ollut velvollisuutta antaa Keskimäelle varoitusta ennen hänen irtisanomistaan eikä selvittää, olisiko irtisanominen ollut vältettävissä sijoittamalla Keskimäki muuhun työhön.”
Nimimerkki TIIKERIn kirjoitus, joka johti elinkeinovastaava Tiina Keskimäen irtisanomiseen, oli otsikoitu seuraavasti: "Loviisan työsuojeluorganisaation uskottavuus".
Loviisan kaupungin virallisilla kotisivuilla julkaistu hallintojohtajan blogikirjoitus:
"05.05.2011
Christoffer Masar: Mietteitä viiden kuukauden jälkeen
Mietteitä viiden kuukauden jälkeen
Tätä kirjoittaessani takana on reilut viitisen kuukautta Loviisan kaupungin hallintojohtajana. Uutena henkilönä voin vielä osittain ulkopuolisen silmin tarkastella kaupunkiorganisaatiota ja sen vahvuuksia ja heikkouksia, sekä niin sanotusti nostaa kissan pöydälle silmiinpistävissä epäkohdissa. Mielessäni on monta eri asiaa, jotka ansaitsisivat oman kirjoituksen, mutta keskityn tässä mielestäni olennaisimpaan teemaan, joka on Loviisan poliittinen kulttuuri ja siihen liittyvät puutteet.
Kunnallinen hallinto perustuu niin kutsuttuun dualistiseen johtamisjärjestelmään. Tämä tarkoittaa, että organisaatiota johtavat sekä vaaleilla valitut luottamushenkilöt että virkasuhteissa toimivat viranhaltijat. Vastuurajat menevät pääpiirteissään niin, että virkamiehet valmistelevat asiat poliittisille elimille ja päättävät operatiivisista asioista, kun taas poliittiset toimielimet päättävät laajemmista ei-operatiivista asioista ja päättävät kaupungin strategisen suunnan. Tai näin ainakin teoriassa.
Luottamushenkilöiden tärkeimpänä tehtävänä voidaan pitää asioiden tärkeysjärjestykseen laittamista. Taloudelliset resurssit ovat aina rajalliset ja luottamushenkilöiden tehtävä on tehdä priorisoinnit siitä mihin nämä rajalliset resurssit kohdennetaan. Operatiivinen päätöksenteko näiden priorisointien perusteella taas kuuluu virkamiehille. Todellisuus on se, että maantieteelliseltä alueeltaan näin suuri kunta näin pienellä ja vanhenevalla väestöpohjalla joutuu tekemään paljon kipeitä ratkaisuja, eli priorisointeja. Kaikkea ei voi saada kaikkialle ja kaikille, vaan painopisteitä on oltava.
Se, minkä olen havainnut erityisesti valtuuston työskentelyssä, on osittainen päätöksenteon ja priorisoinnin pelko. Tämä ilmenee siitä miten valtuusto käyttää suurimman osan kokousajastaan kaupunkikokonaisuuden kannalta epäolennaisiin ns. lillukanvarsiin. Poliittiselta kentältä on muutamaan otteeseen esitetty sellaisia mielipiteitä, että valtuuston on kannettava vastuunsa. Olen asiasta samaa mieltä, mutta valtuuston osalta vastuunkanto tarkoittaa priorisointien tekoa, strategian ja suurten linjojen päättämistä, eikä sitä, että valtuusto käyttää aikaansa puhtaasti operatiivisiin tai lautakuntatasolle kuuluvien kysymysten ratkaisemiseen. Virkamiehet eivät voi näitä priorisointeja tehdä, koska ne kuuluvat luottamushenkilöille. Mikäli luottamushenkilötkään eivät uskalla tehdä näitä vaikeita päätöksiä, olemme tuuliajolla.
Vielä yllä mainittuakin vakavampi ongelma liittyy siihen, miten luottamushenkilöt suhtautuvat virkamiehiin. Olen kaupungin eri keskuksista saanut useaan otteeseen viestejä ja soittoja siitä, kuinka uupuneita monet virkamiehet ovat jatkuvaan kritiikkiryöppyyn, pitkiin ja raastaviin lautakuntien sekä muiden poliittisten toimielinten kokouksiin ja siihen, että puutteita valmistelussa oikein etsimällä etsitään. Kokouksiin menemistä on jopa kuvattu sanoilla ’niin kuin teloituskomppanian eteen astuisi’. Tällainen, sanoisinko jopa pelon ilmapiiri, ei voi olla kenenkään eduksi. Luottamushenkilöiden voidaan katsoa olevan virkamiesten esimiehiä ja mikäli vastaavanlaista kohtelua esiintyisi toisenlaisessa organisaatiossa, kuten esimerkiksi yrityksessä, niin kyse olisi jo monessa tilanteessa työpaikkakiusaamisesta. Kunta ei saa olla mikään muusta yhteiskunnasta erillään oleva linnake, jossa alaisia luottamushenkilöiden toimesta voidaan kohdella kuinka tahansa.
Valmistelu nykyisessä ylinormitetussa kuntatodellisuudessa on haastava tehtävä ja aikataulupaineet ovat kovat. Valmisteluun liittyviä epäkohtia toki esiintyy ja virkamiehistö ottaa mielellään vastaan rakentavaa kritiikkiä. Mutta kritiikin tulisi juuri olla rakentavaa ja pyrkiä kuntalaisia ajatellen parempaan lopputulokseen, eikä, niin kuin valitettavan usein on, virheiden hakua ja kritiikkiä vain kritiikin itsensä takia.
Entinen Itä-Uudenmaan maakunta kärsi siitä, etteivät maakunnan kaupungit ja kunnat kyenneet yhteistyöhön, joka hidasti koko maakunnan kehitystä. Ei tehdä samaa virhettä kaupungin sisällä. Pienessä kaupungissa on kyettävä yhteistyöhön ja on pystyttävä priorisoimaan. Loviisalla on monia valttikortteja, ja kunhan työskentelemme ja uskallamme tehdä myös vaikeita päätöksiä, niin pystymme saavuttamaan niin paljon enemmän.
Hyvää kesää toivottaen,
Christoffer Masar"
Masar on nykyään Kauniaisten, Suomen varakkaimman kunnan kaupunginjohtaja...