Joitakin on sellaisia että ovat vaihtaneet. Onko menty syömään sitä rapaa jota siat söivät, ja sitä on myös saatu, toisin kuin tuhlaajapoika, jolle ei sitä kenkään antanut.
On syöty tekojen oppia, muotojumalisuutta kuten hienot kirkonmenot.
Mitä vielä on tarjolla kun lähdetään kyhäämään kristillisyyden näköispainosta?
Kun vaihtaa uskontoryhmää, kauanko kestää että sinne sopeutuu, sopeutuuko koskaan täysin?
Takasin vaan, kipin kapin!
On syöty tekojen oppia, muotojumalisuutta kuten hienot kirkonmenot.
Mitä vielä on tarjolla kun lähdetään kyhäämään kristillisyyden näköispainosta?
Kun vaihtaa uskontoryhmää, kauanko kestää että sinne sopeutuu, sopeutuuko koskaan täysin?
Takasin vaan, kipin kapin!
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ai jaa,sopeutumisestako olikin kysymys,kiva ku oot huolissasi kanssaveljiesi sopeutumisesta erinäisiin yhteisöihin.Hei,onks pakko kuulua siihen yhteisöön mihin on syntynyt?
Eli uskonnonvapaus ei olekaan koskaan toteutunu vaikka kuinka hehkutetaan saarnoissa.
Rapaa ovat syöneet ihmisopin perässä kristillisyytemme kantoon ajaneet. On syöty lapin rahan kerääjien harhaiset selitykset ja lähdetty lahkolaisuuden leveälle tielle.
Nyt taitavatkin perustella lohkojen lahkoa vapaastitoimivaa vapaakirkkoa jotta voihraan vapaasti hääriä kirkkojen sisällä ei uskois et siput olisivat tällaaseen leikkiin lähteeny näin siinä sitten kävi et omavanhuskaus/vallanhimo vienyt järjen sekä uskon
Suomen kristillisyydessä oli pitkä pimeä kausi, joka alkoi 80 luvulla. ja jatkui pitkään, osin näihin päiviin asti. Omastavanhurskaudesta opetettiin väärin sehän on JUmalan lasten syyttäjä yötä ja päivää. Mutta siitä opetettiin niin, että omavanhurskaita ovat sellaiset ihmiset, jotka haluavat olla kuuliaisia jumalan sanan neuvoille. Mutta perkele on niin ovela, ettei sitä voida mihinkään yhteen kaapuun pukea todellakaan.
Omavanhurskaus ottaa aina uskon pois ihmiseltä viimein. Sen tähden meidän tulee valvoa!
Tietenkään kaikki eivät opettaneet väärin , mutta oli tiettyjä kavereita joiden bravuuri tälläinen oppi oli.
Voitko antaa esimerkkejä, mille Jumalan sanan neuvoille kuuliasena olemisa kutsuttiin omaksi vanhurskaudeksi.
Kyllä on toisten kristityjen halvaksunta mallissaan.
Tiedättekö, juuri sen tähden en halua olla missään lestadiolaisuussuunnassa enää - kaikki muut kristityt heitetään kylmästi helvettiin edes tietämättä heidän uskostaan ja haluamatta edes kuulla heistä.
Näin on ollut lapsuudestani asti. Ei ole ollut mitään aikoja, jolloin olisin toista kuullut. Vain me! Aina vain me!
Minun äitini ei ole mikään lestadiolaisuus, oikea kotini ei ole muualla kuin taivaassa.
Äidit voivat olla perin kehnoja. Vanhat äidit joskus unohdetaan tässä maailmassa. Heistä voi tulla jopa mahdottomia ja ilkeitäkin - minusta on huono rinnastus seurakunnasta tuo "äiti".
Kunnioita isääsi ja äitiäsi on selvä ja ehdoton Jumalan käsky. Ei siinä ole mitään ehtoa, että äiti ja isä eivät saa olla kehnoja. Tässä tulee taas esiin Jumalan suuri viisaus. Meidän on mahdotonta ymmärtää, miten huonon äidin kunnioitus voi tuoda siunauksen tullessaan. Näin kuitenkin opettaa Jumalan sana. Sama liittyy esivallan kunnioitukseen. On meille mahdotonta ymmärtää, miksi meidän tulee tukea vallalla olevaa hallintoa, vaikka se olisi ikävä meitä kohtaan. Esimerkiksi Juutalaiset olivat koko ajan kapinamielellä ja tästä heitä Jeesus nuhteli. Sitten kun miettii, minkälainen hallinto Rooman valtakunnassa oli, niin järjellä ajateltunä tällainen kapinointi olisi ollut ihan ymmärrettävää. Usko ei kuitenkaan ole järjen asia.
Samaa mieltä olen siitä että usko ei ole järjen asia. Kuitenkin pitää muistaa että raamatun tulkinta ja selittäminen on mitä suurimmassa määrin ymmärryksen eli järjen asia. Tulkinnalla ja siitä johdetuilla opeilla on satoja vuosia ajettu eli intressiryhmien etuja. On sodittu, vainottu, alistettu ja sorrettu milloin mihinkäkin raamatun tulkintaan vedoten.
Lähes kaikki kristilliset tulkinnat/tulkitsijat/selvittäjät/saarnaajat vetoavat että heidän toimintaansa johtaa ja tietä valaisee Pyhä Henki. Kuitenkin huomataan nopeasti että samasta raamatun paikasta eri kirkoilla tai lahkoilla saattaa olla merkitykseltään täysin eriävä tulkinta. Tässä on järjen ja uskon ongelmapiste.
Lähtökohta kristillisessä uskossa on että Pyhä Henki edustaa Jumalan tahtoa ja se on absoluuttisen oikeassa. Pyhä Henki ei valehtele. Pyhä Henki ei ole jakomielitautinen joka valaisisi saman asian eri tahoille eri tavalla. Pyhä Henki ei johdata kristyttyjen laumaa eri kirkkoihin ja lahkoihin. Pyhä Henki on ihmisjärjen ulkopuolella eli uskon peruspilareita.
Raamatun selittäjiä pitääkin tästä johdosta arvioida käyttäen omaa tai kollektiivista järkeä, omaatuntoa ja erottaa harhaoppi. Selittäjä on voinut tahallisesti tai tahattomasti ymmärtää Pyhän Hengen ilmoituksen väärin. Me ja meidän uskon opettajamme olemme kuitenkin vain ihmisiä joita vihollinen kiusaa. Usko ja järki tasapainoilee kaikessa työssä.
Mitä tällä asialla on tekemistä vanhempien kunnioituksen kanssa?
Lestadiolaisuus ei ole minun äitini. Eikä nähdäkseni kenenkään muunkaan äiti - onpahan yksi kristinuskon suunta.
Jos tahdotaan uskoa, että se on nimenomaan se äiti, jota neljäs käsky kehottaa kunnioittamaan, se on sitten uskon asia todella.
Minusta siinä käskyssä kunnioitusta odotetaan biologisia vanhempia kohtaan.
Vanhat äidit kuolevat aikanaan ja heidät haudataan. Muutaman sukupolven jälkeen heitä ei enää juurikaan muisteta (mikä on mielestäni aivan onnellinen asia).
Usko syntyy Jeesuksesta kertovan sanan kautta. Se ei ole uskoa seurakuntaan.
Mutta uskonnonvapaus on olemassa. Jos seurakunta on äiti ja uskon kohde, se saa sitä tietenkin olla.
Mitäs vaihdoit lahkoon, mä en vaihtanut.
Tuli vastaan mitä tuli, sinua Herra Jeesus tahdon seurata!
Mjaa,sinä uskot näin,no kelvatkoon sinun uskontunnustukseksi.